Verosopimuksen vastainen verotus ulkomailla

Ulkomailta saadusta tulosta on voitu periä lähdevaltiossa veroa verosopimuksen vastaisesti. Tällaisen liikaa perityn veron palauttamista on haettava lähdevaltiosta. Jos kyseessä on osinko-, korko- tai rojaltitulon verotus, mahdollisen liikaveron saa yleensä takaisin antamalla lisäselvitystä joko maksajalle tai tulon lähdevaltion veroviranomaisille. Oikaisu on tavallisesti sujuvaa muissakin tilanteissa, joissa verosopimuksen vastainen verotus on johtunut puuttellisesta selvityksestä tai väärinkäsityksestä.

Osingosta, korosta tai rojaltista on lähdevaltiossa peritty liian suuri vero

Useimmissa valtioissa ulkomaille maksettavan osingon, koron ja rojaltin vero on 25–30 %. Valtiot ovat kuitenkin tehneet verosopimuksia, joissa on sovittu, että toisessa sopimusvaltiossa asuvan veroprosentti on pienempi, esimerkiksi vain 15 %. Tulon saajan on annettava selvitys siitä, että hänellä on oikeus verosopimusetuun. Muuten tulon maksajan on yleensä perittävä veroa täysi määrä. Jos tulon saaja esittää selvityksen, tulon maksaja voi ottaa sen huomioon ja periä alhaisemman, verosopimuksen mukaisen veron jo suorituksen maksamisen yhteydessä. Toinen käytäntö on, että maksaja perii korkeamman veron ja tulonsaaja saa verosopimusedun hakemalla palautusta lähdevaltion veroviranomaisilta. Monilla mailla on hakemusta varten valmis lomake, jota on käytettävä.

Esimerkki: Suomessa asuvalta Marialta on Tanskassa peritty osingosta veroa 28 %, vaikka verosopimus edellyttää vain 15 %:n veroa. Oikaisun saamiseksi Maria voi pyytää menettelyohjeet tanskalaiselta osingon maksajalta tai Tanskan veroviranomaiselta. Myös pohjoismaisen Nordisketax-veroportaalin (www.nordisketax.net) Tanskan osuudesta löytyy ohjeita osingoista liikaa perityn veron palauttamiseen.

Usein selvitykseen tai palautushakemukseen on liitettävä hakijan kotimaan veroviranomaisten antama asuinpaikkatodistus. Jos Suomessa asuva henkilö tarvitsee asuinpaikkatodistusta, sen saa omasta verotoimistosta Suomessa.

Jokin muu tulo on  verotettu vastoin verosopimusta

Toisessa valtiossa on voitu verottaa verosopimuksen vastaisesti esimerkiksi palkkatuloja. Usein on kyse siitä, ettei maksajalla ole ollut riittävästi tietoa saajan tilanteesta tai verosopimuksen määräyksistä. Asia korjaantuu yleensä lisäselvitysten avulla.

Esimerkki: Suomalainen tutkija Antti on saanut palkkaa ruotsalaiselta yliopistolta 9 kuukauden ajalta. Tästä ajasta Antti on työskennellyt 5 kuukautta Suomessa ja 4 kuukautta Ruotsissa. Ruotsi on verottanut palkan koko ajalta, vaikka verosopimuksen mukaan sillä on verotusoikeus vain Ruotsissa työskentelystä (4 kk) saatuun osuuteen. Antin kannattaa ottaa yhteyttä ruotsalaiseen yliopistoon ja selvittää, että hän teki osan työstä Suomessa. Jos yliopisto ei voi itse palauttaa liikaveroa, sieltä saa todennäköisesti tietoa siitä, mistä muutosta on haettava. Tarvittaessa Antti voi ottaa yhteyttä myös Ruotsin verohallintoon.

Ota yhteyttä verotoimistoon Suomessa, jos muutoksenhaku ei tuota tulosta

Joskus asia ei ratkea toisessa valtiossa muutoksenhaun kauttakaan. Tarvittavat tiedot voivat jäädä puutteellisiksi, tai toisella valtiolla voi olla tulon luonteesta erilainen tulkinta kuin Suomessa. Jos muutoksenhaku toisessa valtiossa ei tuota tulosta, verovelvollisen kannattaa ottaa yhteyttä omaan verotoimistoonsa Suomessa. Verotoimisto arvioi, onko toisen valtion muutoksenhakupäätöksessä sellaisia perusteluja, jotka voidaan hyväksyä Suomen verotuksessa. Jos näin on, Suomen Verohallinto voi poistaa kaksinkertaisen verotuksen oikaisemalla Suomen verotusta.

Verohallinnon yhteystiedot

Poikkeustapauksissa voidaan käyttää keskinäistä sopimusmenettelyä

Verosopimuksissa on myös sovittu ns. keskinäisestä sopimusmenettelystä. Erityistapauksissa valtioiden toimivaltaiset viranomaiset (yleensä valtiovarainministeriö tai Verohallinto) voivat neuvotella kaksinkertaisen tai muutoin verosopimuksen vastaisen verotuksen poistamisesta. Neuvottelujen lopputuloksena voi olla, että valtio tai valtiot luopuvat omasta verostaan tai osasta omaa veroaan. Valtioilla ei kuitenkaan ole ehdotonta velvollisuutta luopua verostaan. Jos samasta asiasta on muutoksenhaku vireillä, neuvottelut käynnistetään vasta, kun muutoksenhaun ratkaisu on saatu.

Keskinäisessä sopimusmenettelyssä kyse on siitä, että virkamiehet keskinäisellä kirjeenvaihdolla selvittävät tilannetta ja toistensa näkökantoja ja yrittävät löytää ratkaisun tilanteeseen. Neuvottelut voivat kestää useita vuosia ja päättyä siihen, että verovelvollista pyydetään tekemään oikaisu tai palautusvaatimus lähdevaltiossa. Menettelyä ei siksi ole järkevää käyttää ensisijaisena menettelynä virheiden oikaisussa tai palautushakemusten sijasta. Keskinäinen sopimusmenettely tulee kyseeseen lähinnä tilanteissa, joissa toisen maan verotukseen ei ole saatu oikaisua muutoksenhausta huolimatta.

Keskinäistä sopimusmenettelyä pyydetään Suomen Verohallinnolta

Suomessa asuva verovelvollinen voi pyytää keskinäistä sopimusmenettelyä toimittamalla Suomen Verohallinnolle vapaamuotoisen kirjeen ”Pyyntö verosopimuksessa tarkoitetun keskinäisen sopimusmenettelyn käynnistämiseksi”. Joissakin verosopimuksissa pyynnön tekemiselle on annettu aikaraja. Jos toimivaltainen viranomainen tapauksessa onkin valtiovarainministeriö, Verohallinto siirtää asian ministeriölle. Ennen virallista pyyntöä verovelvollisen kannattaa olla yhteydessä Verohallintoon sen selvittämiseksi, onko keskinäiselle sopimusmenettelylle edellytyksiä.

Joskus on selvää, että toisella maalla on verotusoikeus, mutta verovelvollinen on tyytymätön esimerkiksi siihen, että toisessa maassa ei ole hyväksytty joitakin vähennyksiä. Silloin kyse ei ole verosopimuksen vastaisesta verotuksesta vaan siitä, onko verotus toisen valtion sisäisen lain mukaan oikein toimitettu. Tällaisia tilanteita ei käsitellä keskinäisessä sopimusmenettelyssä.

Avainsanat: