Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista.
Osingon maksajan tai sen puolesta toimivan tilinhoitajan tai rekisteröityneen säilyttäjän on selvitettävä tiedot osingonsaajasta ennen osingon maksamista, jotta veron periminen ja ilmoittaminen menevät oikein. Lue lisää veron perimisestä ja ilmoittamisesta.
Lähtökohta on, että osingonsaaja on osakasluetteloon merkitty osakkeenomistaja. Poikkeuksena tähän ovat esimerkiksi tilanteet, joissa osakasluetteloon on merkitty osakkeenomistajan sijaan hallintarekisteröinnin hoitaja sekä mahdolliset muut poikkeustilanteet (esimerkiksi työpanokseen perustuvat osingot ja osingon maksaminen muulle kuin osakkeenomistajalle).
Lisätietoa poikkeustapauksista:
Osingon maksajan on selvitettävä ennen osingonmaksua, onko osingonsaaja:
Lue alta verovelvollisuudesta eri osingonsaajien kohdalla ja mahdollisesta oikeudesta huojennukseen:
Osingon maksajalla tai sen puolesta toimivalla tilinhoitajalla ja rekisteröityneellä säilyttäjällä tulee ensinnäkin olla ennen osingonmaksua tieto siitä, onko luonnollinen henkilö tai kuolinpesä yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Tämä ratkaistaan aina pelkästään Suomen sisäisen lainsäädännön perusteella. Verosopimukset eivät siis vaikuta siihen, onko luonnollinen henkilö yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Maksajan on myös huomioitava, että osingonsaaja voi olla osan vuotta yleisesti verovelvollinen ja osan vuotta rajoitetusti verovelvollinen. Ratkaisevaa veron perimisen kannalta on osingonsaajan verovelvollisuusasema maksuhetkellä.
Luonnollisen henkilön verovelvollisuusaseman määrittelystä ja verosopimusten vaikutuksesta on kerrottu tarkemmin syventävässä ohjeessa Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus sekä verosopimuksen mukainen asuminen - luonnolliset henkilöt.
Luonnolliseen henkilöön voi soveltua kansallisen lainsäädännön erityisäännökset (kuten tuloverolaissa määritellyt erityisryhmät) tai kansainvälisen sopimuksen määräykset.
Lue lisää
Luonnollinen henkilö on Suomessa yleisesti verovelvollinen, jos hän asuu Suomessa. Tuloverolain mukaan Suomessa asuvina ja sen vuoksi yleisesti verovelvollisina pidetään luonnollisia henkilöitä:
Kuolinpesä on yleisesti verovelvollinen, jos perittävä on asunut kuolinhetkellä Suomessa.
Yleisesti verovelvolliset maksavat Suomeen veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamistaan tuloista (maailmanlaajuinen verovelvollisuus). Jos luonnollinen henkilö on yleisesti verovelvollinen jossain toisessakin valtioissa, määritellään verosopimuksen mukainen asuinvaltio verosopimuksessa määrättyjen kriteerien avulla. Tällaisessa tilanteessa osingonsaajan tulee esittää Verohallinnolle vaatimus verosopimuksen mukaisesta asumisesta. Lisätietoa löydät syventävästä ohjeesta Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus sekä verosopimuksen mukainen asuminen kohdasta 6.2. Vaatimus verosopimuksen mukaisesta asumisesta.
Rajoitetusti verovelvollisia ovat ne, jotka edellisessä kohdassa esitetysti eivät täytä yleisen verovelvollisuuden tunnusmerkkejä.
Rajoitetusti verovelvolliset henkilöt ovat velvollisia suorittamaan Suomessa veroa vain täältä saamastaan tulosta. Jos henkilö on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen, hän ei voi olla myöskään verosopimuksen mukaan Suomessa asuva. Tällöin häntä voidaan lähtökohtaisesti pitää toisessa sopimusvaltiossa asuvana, jos ei ole syytä epäillä, ettei hän ole myöskään tuossa toisessa valtiossa verovelvollinen maailmanlaajuisista tuloistaan.
Lue lisää menettelyistä, joilla henkilö voi esittää vaatimuksen rajoitetusta verovelvollisuudesta sekä lähdeveron perimisestä rajoitetusti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle maksettavasta osingosta syventävästä ohjeesta Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus sekä verosopimuksen mukainen asuminen - luonnolliset henkilöt (Ohjeen kohta 6.1 Vaatimus rajoitetusta verovelvollisuudesta).
Osingon maksajalla tai sen puolesta toimivalla tilinhoitajalla ja rekisteröityneellä säilyttäjällä tulee ensinnäkin olla ennen osingonmaksua tieto siitä, onko yhteisö yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Yhteisöjen verovelvollisuusaseman määrittelystä ja verosopimusten vaikutuksesta on kerrottu tarkemmin syventävässä ohjeessa Yhteisön yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus.
Yhteisön verovelvollisuusasemaa selvitettäessä osingon maksajan on hyvä kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin:
Yhteisöihin voi soveltua kansallisen lainsäädännön erityisäännökset (kuten esimerkiksi sijoitusrahastot, lähdeverolain mukaiset lähdeveroedut) tai kansainvälisen sopimuksen määräykset.
Lue lisää
Tuloverolain 3 §:n mukaan yhteisöllä tarkoitetaan:
Ulkomaista verovelvollista pidetään Suomen verotuksessa yhteisönä silloin, kun sen katsotaan rinnastuvan johonkin edellä mainittuun yhteisöön. Rinnastettaessa ulkomaista yhteisöä tai varallisuusmassaa TVL 3 §:ssä lueteltuihin yhteisöihin lähtökohtana on se, vastaako ulkomaisen yhteisön siviilioikeudellinen asema pääosin kotimaisen yhteisömuodon asemaa. Lue lisää näihin tilanteisiin liittyvistä maksajan velvollisuuksista ohjeesta Lähdeveron periminen osingosta, korosta ja rojaltista sekä suorituksen maksajan velvollisuudet kohdista 1.3 Lähdeverolain 7 §:n mukainen yleinen lähdevero ja 2.4 Kansalliseen lainsäädäntöön tai EU-oikeuteen perustuvat lähdeveroedut.
Kotimaiset yhteisöt ovat aina yleisesti verovelvollisia. Kotimaisella yhteisöllä tarkoitetaan yhteisöä, joka on Suomen lainsäädännön nojalla perustettu tai rekisteröity.
Ulkomainen yhteisö voi olla Suomessa yleisesti verovelvollinen vain, jos sen tosiasiallinen johtopaikka on Suomessa. Lue lisää tosiasiallisesta johtopaikasta syventävän ohjeen Yhteisön yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus kohdasta 5 Tosiasiallinen johtopaikka.
Lisäksi ulkomaisen yhteisön toiminta Suomessa voi muodostaa yhteisölle Suomeen kiinteän toimipaikan tuloverotuksessa, vaikka yrityksen tosiasiallinen johtopaikka ei ole Suomessa. Tällöin osinkojen verotus määräytyy sen mukaisesti, katsotaanko osinkotulon kohdistuvan kiinteän toimipaikan tuloon. Kiinteän toimipaikan muodostumista ja verotusta käsitellään syventävässä ohjeessa Rajoitetusti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön tuloverotus Suomessa − Liiketulo ja muut Suomesta saadut tulot.
Yleisesti verovelvolliset maksavat Suomeen veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamistaan tuloista (maailmanlaajuinen verovelvollisuus). Jos yhteisö on yleisesti verovelvollinen jossain toisessakin valtioissa, määritellään verosopimuksen mukainen asuinvaltio verosopimuksen määräysten mukaan. Lue lisää asuinvaltion määrittelemisestä verosopimuksen mukaan syventävän ohjeen Yhteisön yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus kohdasta 7 Verosopimusten vaikutus verotusoikeuden jakautumiseen.
Vaikka osinko olisi yhteisölle veronalaista, osingon maksaja ei toimita ennakonpidätystä yleisesti verovelvolliselle yhteisölle maksettavista osingoista. Lue lisää osingon maksamisesta yhteisölle.
Rajoitetusti verovelvollisia yhteisöjä ovat sellaiset ulkomailla perustetut tai rekisteröidyt yhteisöt, joiden tosiasiallinen johtopaikka ei sijaitse Suomessa ja joita ei sen vuoksi voida pitää Suomessa yleisesti verovelvollisina. Ulkomaisen yhteisön toiminta Suomessa voi kuitenkin muodostaa yhteisölle Suomeen kiinteän toimipaikan tuloverotuksessa, vaikka yrityksen tosiasiallinen johtopaikka ei ole Suomessa. Tällöin osinkojen verotus määräytyy sen mukaisesti, katsotaanko osinkotulon kohdistuvan kiinteän toimipaikan tuloon. Kiinteän toimipaikan muodostumista ja verotusta käsitellään syventävässä ohjeessa Rajoitetusti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön tuloverotus Suomessa − Liiketulo ja muut Suomesta saadut tulot.
Rajoitetusti verovelvolliset yhteisöt ovat velvollisia suorittamaan Suomessa veroa vain täältä saamastaan tulosta. Osingon maksaja perii lähtökohtaisesti rajoitetusti verovelvolliselle yhteisölle maksettavasta osingosta lähdeveron. Perittävän lähdeveron määrään vaikuttaa ensinnäkin se, rinnastuuko saaja tuloverolain 3 §:ssä tarkoitettuun kotimaiseen yhteisöön (ks. listaus ylempänä). Saaja voi esittää selvityksenä esimerkiksi osingonsaajan kotivaltion kaupparekisteriotteen tai veroviranomaisen todistuksen. Vaihtoehtoisesti maksaja voi varmistaa saajan oikeudellisen muodon julkisista tietolähteistä. Lähdeveron määrään voi vaikuttaa myös saajan oikeus vapautukseen lähdeverosta kansallisen lain tai kansainvälisen sopimuksen perusteella. Lue lisää lähdeveron perimisestä.
Lue lisää saajan oikeudesta vapautukseen lähdeverosta syventävän ohjeen Lähdeveron periminen osingosta, korosta ja rojaltista sekä suorituksen maksajan velvollisuudet kohdasta 1.4 Lähdeveroedut suoritusta maksettaessa.
Verotuksessa yhtymiä ovat:
Verotuksessa yhtymää ei pidetä erillisenä verovelvollisena, joten yhtymät eivät siten itse ole yleisesti tai rajoitetusti verovelvollisia. Yhtymän saama tulo jaetaan verotettavaksi sen omistajien tulona.
Osingon maksajan on kuitenkin tunnistettava, onko yhtymä kotimainen vai ulkomainen.
Kotimaisia elinkeinoyhtymiä ovat Suomeen rekisteröidyt ja Suomen lainsäädännön mukaan perustetut avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja laivanisännistöyhtiöt. Kun osingonsaajana on kotimainen yhtymä, osingon maksaja ei toimita ennakonpidätystä kotimaiselle yhtymälle maksettavista osingoista. Jos kotimaisen yhtymän osakas on rajoitetusti verovelvollinen, vero määrätään osakkaalle lähdeverolain nojalla. Lue lisää veron määräämisestä lähdeverolain nojalla syventävän ohjeen Rajoitetusti verovelvollisen osingot, korot ja rojaltit kohdasta 6.3 Perimättä jääneen veron määrääminen tulon saajalle.
Lue lisää elinkeinoyhtymien saamien osinkojen verotuksesta. Tarkempaa tietoa löydät myös syventävän ohjeen Osinkotulojen verotus kohdasta 4 Elinkeinoyhtymien saamien osinkotulojen verotus.
Jos elinkeinoyhtymä on rekisteröity muualla kuin Suomessa tai perustettu muun valtion kuin Suomen lainsäädännön mukaan, kysymys on ulkomaisesta yhtymästä. Osingonsaajan ollessa ulkomainen yhtymä, osingon maksaja perii lähtökohtaisesti osingosta lähdeveron.
Ulkomainen yhtymä voi olla asuinvaltiossaan läpivirtaava, jolloin sovellettavaksi voi tulla sen osakkaiden asuinvaltion verosopimus. Sopimusvaltiossa asuvan henkilön käsitettä ja ulkomaisen yhtymän saaman tulon lähdeverotusta käsitellään syventävässä ohjeessa Rajoitetusti verovelvollisen osingot, korot ja rojaltit.
Osingonsaaja voi olla oikeutettu osingosta perittävän veron osalta etuun, joka voi perustua:
Näissä tilanteissa saajan on lähtökohtaisesti annettava selvitys säännöksen tai sopimuksen soveltamisen edellytyksistä. Maksajan on varmistettava, että osingonsaajan esittämä selvitys täyttää edun myöntämiselle asetetut edellytykset. Maksaja ei voi myöntää edellä listattuja etuja osinkoa maksaessaan, jos osingonsaaja ei anna riittävää selvitystä säännöksen tai sopimuksen soveltamisedellytyksen täyttymisestä tai saajan oikeus etuun jää saadusta selvityksestä huolimatta tulkinnanvaraiseksi tai epäselväksi. Jos osingon maksajalla on epäselvyyttä kansainvälisen sopimuksen tai kansallisen erityissäännöksen soveltamisesta, osingon maksaja voi pyytää osingonsaajalta verokorttia (esim. lähdeverokorttia) tai hakea ennakkoratkaisua.
On mahdollista, että osingon maksajalla ei ole osingonmaksuhetkellä tietoja hallintarekisteröidylle osakkeelle maksettavan osingonsaajasta. Jos osingonsaaja on tunnistettu yleisesti verovelvolliseksi, mutta maksajalla ei ole tiedossa eikä muutoinkaan ole saatavilla vuosi-ilmoitusta varten osingonsaajan yksilöintitietoja, on maksetusta osingosta toimitettava 50 %:n ennakonpidätys.
Jos osingonsaajana on ulkomainen yksikkö eikä loppusaajatietoja toimiteta Verohallinnolle, maksetusta osingosta voidaan periä 35 %:n lähdevero. Julkisesti noteeratun yhtiön hallintarekisteröidylle osakkeelle maksettaviin osinkoihin ja saajan selvittämiseen löytyy tarkempaa ohjeistusta sivulta Hallintarekisteröidyt osakkeet.
Jos osinkoa maksavan yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään, tilinhoitajat hoitavat käytännössä maksajan puolesta saajan tunnistamiseen sekä veron perimiseen ja ilmoittamiseen liittyvät tehtävät. Yleisesti verovelvollisen tunnistamista käsitellään tarkemmin ohjeessa Ennakonpidätys Suomessa yleisesti verovelvollisen hallintarekisteröidylle osakkeelle maksetusta osingosta kohdassa 3.3 Yleisesti verovelvollisen osingonsaajan tunnistaminen.
Kun julkisesti noteerattu yhtiö maksaa osinkoa rajoitetusti verovelvolliselle hallintarekisteröityjen osakkeiden perusteella, myös rekisteröityneillä säilyttäjillä on verolainsäädännössä määriteltyjä vastuita ja velvollisuuksia. Lue lisää rekisteröityneen säilyttäjän vastuista ja velvollisuuksista.
Jos osingon maksajalla on epäselvyyttä osingonsaajan verovelvollisuusasemasta (yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen), kansainvälisen sopimuksen tai muun erityissäännöksen soveltamisesta, osingon maksaja voi pyytää osingonsaajalta verokorttia (esim. lähdeverokorttia) tai hakea hakea ennakkoratkaisua.