Pelaa reilusti – muista kuitti
Käteiskaupasta on pääsääntöisesti aina tarjottava asiakkaille kuitti. Tästä artikkelista löydät ohjeita kuitinantovelvollisuudesta.
Myyjän on tarjottava asiakkaalle käteisellä rahalla tai maksukortilla maksettaessa kuitti. Kuitti voi olla tulostettu, käsinkirjoitettu tai sähköinen. Kuva esimerkkikuitista (pdf)
Kuitissa on oltava laissa määritelty tietosisältö:
- elinkeinoharjoittajan nimi, yhteystiedot ja y-tunnus,
- kuitin antamispäivämäärä ja tunnistenumero,
- myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laji sekä
- tavaroista tai palveluista suoritettu maksu arvonlisäveroineen ja verokantoineen.
Ostajalla on oikeus pyytää käteiskauppatilanteessa aina kuittia. Kuitin voi pyytää kaikilta yrittäjiltä ja yrityksiltä, joiden liikevaihto on yli 10 000 euroa. Kuittia ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos kyseessä on yleishyödyllinen yhdistys- ja harrastustoiminta, maa- ja metsätalouden harjoittaja, automaattimyynti, arpajaislainsäädännön mukainen toiminta tai tori- ja markkinamyynti ulkotiloissa.
Kuitinantovelvollisuutta koskevan lain tavoitteena on vähentää harmaata taloutta. Verohallinto ja Poliisihallinto vastaavat kuitintarjoamisvelvollisuuden valvonnasta. Lisäksi Aluehallintoviranomainen valvoo anniskelupaikoissa velvollisuuden noudattamista.
Lisätietoa:
Usein kysyttyä kuitinantovelvollisuudesta:
Kuitinantovelvollisuus oli tärkeä askel harmaan talouden torjunnassa. Kuitti ei yksinään ole todiste verojen maksusta mutta se indikoi myynnin kirjautumista kassajärjestelmään ja sitä kautta kirjanpitoon.
Työvoimavaltaisilla toimialoilla tavanomainen harmaan talouden muoto on tulojen kirjaamatta jättäminen eli ohimyynti. Ohimyynnillä tarkoitetaan tällöin pääosin yksityishenkilöiden ostamien tavaroiden tai palveluiden käteismaksuja, joita ei asianmukaisesti viedä yrityksen kirjanpitoon.
Jokainen voi torjua tulonsalausta pyytämällä aina kuitin ostoksistaan. Verohallinto kehottaa suosimaan ostoksissa korttimaksua, sillä siitä jää aina jälki järjestelmiin. Kuitissa kannattaa kiinnittää huomio sen tietosisältöön, josta tulisi näkyä mm. erottelu ostetuista tuotteista. On yleistä, että asiakas saa ainoastaan korttimaksupäätteestä tulostetun kuitin, josta näkyy vain maksettu summa.
Kuitissa tulee olla elinkeinoharjoittajan nimi, yhteystiedot ja y-tynnus, kuitin antamispäivämäärä ja tunnistenumero, myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laji sekä tavaroista tai palveluista suoritettu maksu arvonlisäveroineen ja verokantoineen. Vero.fi/muistakuitti -sivulta löytyy mallikuitti.
Tunnistenumero on kuitin juokseva numero, jolla tosite voidaan yksilöidä. Samalla varmistutaan tositteiden juoksevuudesta ja siitä, ettei kuitteja ole jätetty tuloutuksen yhteydessä kirjaamatta.
Lakia kuitinantovelvollisuudesta ei sovelleta:
- automaatista tapahtuvaan myyntiin
- arpajaislainsäädännössä tarkoitettuun toimintaan
- markkina- ja torikauppaan ulkotiloissa, lukuun ottamatta alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua
- sähköiseen kaupankäyntiin, laskun maksamiseen ja muihin sellaisiin maksutilanteisiin, joissa ostaja voi itsenäisesti maksaa tavaran tai palvelun ilman elinkeinonharjoittajan läsnäoloa.
Kassakone ei ole pakollinen. On olemassa myös muita teknisiä laitteita kuitin antamiseen ja kuitin voi antaa myös käsin kirjoittamalla.
Maksukuitissa tulee näkyä sen yrityksen tiedot ja y-tunnus, joka myy palvelut ja tuotteet asiakkaille.
Jos myyjiä on useita, niin kuitista tulee ilmetä se kuka myy palvelut tai tuotteet asiakkaalle. Tällöin maksukuitista voidaan osoittaa palvelun tai tuotteen myyvä taho. Mikäli maksukuitilla on useita myyjän tunnistetietoja (yrityksen nimi ja Y-tunnus) eikä myytyä palvelua tai tuotetta voida myyjään kohdentaa, voidaan sen katsoa olevan harhaanjohtava.
Yrityksen ja elinkeinonharjoittajan on aina tarjottava kuitti käteiskaupassa asiakkaalle automaattisesti. Kuitti voidaan tarjota myös sähköisesti vastaanotettavassa muodossa. Asiakas voi halutessaan kieltäytyä vastaanottamasta kuittia, jolloin kuittia ei tarvitse myöskään tulostaa. Maksutapahtuma on yrityksen liiketapahtuma ja tulee täten merkitä aina kirjanpitoon.
Ulkotiloissa kassakoneiden käyttö voi olla epävarmaa ja hankalaa sääolosuhteiden ja myyntitilojen varustelun suhteen. Kuitenkin alkoholijuomien anniskelu ja vähittäismyynti ulkotiloissa kuuluu lain soveltamisen piiriin. Sisätiloissa tapahtuvassa myynnissä kuitti tulee antaa asiakkaille. Kioskin ei katsota toimivan ulkotiloissa torilla taikka markkinoilla, jos käytössä on pysyvä rakennus ja toiminta on jatkuvaa. Kioski voi olla siirrettävä. Tällöinkin kuitti on tarjottava.
Tori- ja markkinamyynnillä tarkoitetaan torilla tai vastaavalla alueella tapahtuvaa tavaroiden tai palvelujen myyntiä. Tilapäiset kojut ja telttakatokset puretaan aina illalla, kun toriaika päättyy. Markkinoilla tarkoitetaan lyhytaikaisia tilaisuuksia torimyyntiä vastaavissa olosuhteissa. Ne järjestetään etukäteen määriteltyinä ajankohtina, joko kerran tai muutaman kerran vuodessa. Ulkotiloissa tapahtuvat festivaalit ja muut ulkotapahtumat rinnastetaan tori- ja markkinamyyntiin, jolloin asiakkaille ei tarvitse antaa kuitteja.
Monilla yrityksillä on erityisesti kesäaikaan myyntiä liiketilojen pihapiirissä. Tavallista myös on, että asiakkaiden maksut myös pihapiirimyynnistä peritään liiketiloissa. Näissä tilanteissa ei ole kyse ulkotiloissa tapahtuvasta tori- tai markkinamyynnistä, joten tällöin asiakkaille tulee antaa kuitti käteisellä tai maksukorteilla maksettaessa.
Liiketapahtumista tulee tehdä merkinnät siten, että kirjanpidosta voidaan saada tarvittavat tiedot verovelvollisuuden täyttämiseksi. Käteisellä rahalla suoritetut maksut on kirjattava viipymättä päiväkohtaiseen järjestykseen.
Jos kuitti annetaan kassakoneella, kassakoneen myyntiraportit liitetään kirjanpitoon tositteiksi. Jos kuitti annetaan muulla tavoin, maksukuittien jäljennöskappaleet liitetään kirjanpitoon. Liiketapahtuman, tositteen ja kirjauksen välisen yhteyden tulee olla vaikeuksitta todettavissa.
Narikkamaksuista pitää antaa kuitti asiakkaalle, kun ovimies on ravintolan henkilökuntaa. Jos ovimies on itsenäinen yrittäjä, tilikauden liikevaihto tulee ottaa huomioon. Edellytys on, että tilikauden liikevaihto on yli 10 000 euroa. Myös vapaaehtoisesti annetuista tipeistä kuuluu antaa kuitti, koska itsenäisen yrittäjän kaikkia tuloja verotetaan elinkeinoverolain (EVL:n) mukaan.
Kyllä, kuitti on tarjottava asiakkaille elinkeinotoimintaan kuuluvassa käteiskaupassa myös silloin, kun Verohallinnolta on saatu vapautus tuloveron suorittamisesta (voimassaoleva veronhuojennuspäätös). Yleishyödyllisten yhteisöjen on annettava asiakkailleen kuitti elinkeinotoiminnassa, silloin kuin tilikauden liikevaihto ylittää 10 000 euroa.
Taksiliikennettä harjoittavan toimijan tulee aina antaa kuitti asiakkaalle. Taksiliitto on ohjeistanut taksi asiakkaitaan kuitista: Taksiasiakkaalle – Taksiliiton kotisivut (taksiliitto.fi)
Laissa mainitaan, että kuitin voi tarjota paperilla tai sähköisesti. Myyjä voi päättää missä muodossa kuitti on eli sähköinen kuitti on riittävä.
Torikauppiaan ei ole pakko antaa kuittia, koska siinä toiminnassa ei ole kuitinantovelvollisuutta. Poikkeuksena alkoholin myynti tai anniskelu, joista pitää aina antaa kuitti. Arvonlisäverolaissa on edellytyksiä kuitista, jotka liittyvät mm. vähennysoikeuden olemassaoloon. Eli yrittäjä ei voi vähentää oston arvonlisäveroa ostaessaan torikauppiaalta, jolta ei saa kuittia. Elinkeinotoiminnassa yrittäjä ottaa riskin kuitittoman oston varmistamisesta.
Laiminlyöntimaksun määrä on vähintään 300 euroa ja enintään 1 000 euroa. Laiminlyöntimaksun suuruutta arvioitaessa on otettava huomioon menettelyn laatu ja toistuvuus sekä sen tavaran tai palvelun arvo, jota kuitintarjoamisvelvollisuuden laiminlyönti koskee.
Oikaisua voi vaatia laiminlyöntimaksun määränneeltä valvontaviranomaiselta. Oikaisuvaatimuksesta tehtyyn päätökseen voi puolestaan hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.