Viivästyskorko, kun maksu myöhästyy
Jos vero maksetaan myöhässä, sille lasketaan viivästyskorkoa. Maksu käytetään ensin korolle ja vasta sen jälkeen verolle.
Viivästyskorkoa täytyy maksaa eräpäivän jälkeen maksetuista veroista sekä veroille määrätyistä seuraamusmaksuista, kuten veronkorotuksesta tai myöhästymismaksusta.
Veronlisäykselle tai viivästyskorolle ei lasketa viivästyskorkoa, sillä ne ovat korkoseuraamuksia eivätkä seuraamusmaksuja.
Viivästyskoron määrän voit laskea ja maksaa itse OmaVerossa. Voit käyttää laskemiseen myös korkolaskuria. Maksa viivästyskorko sentilleen, sillä korolla ei ole vähimmäismäärää.
Viivästyskorko lasketaan eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään saakka (nämä päivät mukaan lukien). Korkopäiviksi lasketaan kuukauden ja vuoden todelliset päivät.
Viivästyskoron korkoprosentti vahvistetaan vuosittain. Vuonna 2023 viivästyskorko on 7 %. Vuonna 2024 se nousee 7,5 prosenttiin (perintövero) tai 11 prosenttiin (muut verolajit).
Lisää viivästyskorko maksettavan veron määrään ja maksa summa kerralla samoilla maksutiedoilla. Maksu käytetään ensin viivästyskorolle ja vasta sen jälkeen verolle.
Seuraamusmaksu on esimerkiksi veronkorotus, myöhästymismaksu tai laiminlyöntimaksu. Seuraamusmaksujen tarkoituksena on varmistaa, että tiedot ilmoitetaan oikein ja ajallaan.
Viivästyskorko on puolestaan seuraus, jos maksu myöhästyy.
Lue lisää eri seuraamusmaksuista:
Viivästyskorko, kun veroa määrätään maksettavaksi
Viivästyskorkoa tulee maksaa myös tietyissä verotuksen tilanteissa, mm. jos sinulle määrätään lisää veroa. Verotuspäätöksessä on laskelma veron, viivästyskoron ja mahdollisen seuraamusmaksun määrästä. Verohallinto on laskenut viivästyskoron päätöksen eräpäivään saakka. Maksa vero, viivästyskorko sekä mahdollinen seuraamusmaksu tuolloinkin kerralla samoilla maksutiedoilla.
Huomaa, että jos maksat veron verotuspäätöksellä määrätyn eräpäivän jälkeen, joudut maksamaan viivästyskorkoa myös tältä ajalta.
Jos verovuoden aikana maksamasi ennakot tai ennakonpidätykset, eli ennakkoperintä, ei riitä kattamaan verovuoden veroja, puuttuva osa tulee maksaa jäännösverona. Voit kuitenkin täydentää ennakkoperintää hakemalla ja maksamalla lisäennakkoa. Näin voit pienentää jäännösveron ja sille laskettavan koron määrää.
Voit täydentää ennakkoperintää korottomasti 1 kuukauden ajan verovuoden päättymisestä. Sen jälkeen, eli verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden alusta, lisäennakolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa lisäennakon eräpäivään saakka. Lue lisää lisäennakon hakemisesta ja maksamisesta.
Myös jäännösverolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden alusta, mutta sitä lasketaan aina jäännösveron ensimmäisen erän eräpäivään saakka.
Verovuoden verotuksen päättyessä määrättävän jäännösveron huojennetusta viivästyskorosta vähennetään 20 euroa, kuitenkin enintään koron määrä. Vähäiset jäännösverot voi siis maksaa ilman huojennettua viivästyskorkoa. Vastaavaa vähennystä ei tehdä lisäennakon tai verotuksen oikaisussa määrättävän veron huojennetusta viivästyskorosta.
Huomaathan, että jos maksat jäännösveron tai lisäennakon myöhässä, joudut maksamaan myös viivästyskorkoa.
Miten huojennettu viivästyskorko lasketaan?
Näet huojennetun viivästyskoron määrän OmaVerosta tai verotuspäätöksestä. Korkopäiviksi lasketaan kuukauden ja vuoden todelliset päivät.
Huojennetun viivästyskoron korkoprosentti on korkolain mukainen viitekorko, johon on lisätty 2 prosenttiyksikköä. Korko on kuitenkin aina vähintään 0,5 %. Vuonna 2023 huojennettu viivästyskorko on siten 2 %. Vuonna 2024 se nousee 6 prosenttiin.
Miten huojennettu viivästyskorko maksetaan?
Lisää huojennettu viivästyskorko lisäennakon tai jäännösveron määrään ja maksa koko summa kerralla samoilla maksutiedoilla.
Jos olet laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuutesi tuloverotuksessa, eli et ole esimerkiksi ilmoittanut vuokratulojasi ja sinulle määrätään lisää jäännösveroja, Verohallinto määrää oikaisupäätöksessä maksettavaksesi myös viivästyskoron.
Viivästyskorkoa lasketaan jäännösveron ensimmäistä eräpäivää seuraavasta päivästä alkaen verotuksen muutoksen vuoksi määrättävän veron eräpäivään saakka. Korko peritään määrättyyn eräpäivään saakka, vaikka maksaisit veron ennen eräpäivää.
Muissa tilanteissa kuin ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnissä, esimerkiksi Verohallinnon tekemän tallennusvirheen korjauksessa, lasketaan viivästyskoron sijaan huojennettua viivästyskorkoa. Huojennettua viivästyskorkoa ei lasketa ajalta, jolta verolle lasketaan viivästyskorkoa. Myös huojennettu viivästyskorko peritään määrättyyn eräpäivään saakka, vaikka maksaisit veron ennen eräpäivää.
Huomaa, että jos maksat veron verotuspäätöksellä määrätyn eräpäivän jälkeen, joudut maksamaan viivästyskorkoa myös tältä ajalta.
Oma-aloitteisia veroja ovat esimerkiksi arvonlisävero, valmisteverot ja työnantajasuoritukset. Jos Verohallinto määrää oikaisun yhteydessä lisää oma-aloitteista veroa tai jos itse ilmoitat lisää veroa, joudut maksamaan myös viivästyskorkoa. Korkoa pitää maksaa siitä määrästä, joka alkuperäiseen veroon lisättiin.
Viivästyskorkoa lasketaan sille verokaudelle, jonka veroon lisäys tehdään. Koron laskeminen alkaa tämän verokauden yleistä eräpäivää seuraavasta päivästä alkaen. Korkoa lasketaan siihen päivään saakka, jona maksat veron ja viivästyskoron.
Jos virhe oli negatiivisessa arvonlisäverossa
Jos arvonlisäveron muutos johtuu siitä, että negatiivista arvonlisäveroa (palautukseen oikeuttavaa arvonlisäveroa) on alun perin palautettu liikaa, liikaa palautetulle määrälle lasketaan viivästyskorkoa palautuksen maksupäivää seuraavasta päivästä ja sitä lasketaan siihen päivään saakka, jona maksat veron ja viivästyskoron.
Jos negatiivista arvonlisäveroa on jo käytetty toisen veron tai muun velvoitteen maksuksi, muuttuneen määrän käsittelyyn vaikuttaa se, minkä verokauden arvonlisäverosta on kyse.
Negatiivisen arvonlisäveron korjaaminen, kun verokausi alkaa 1.1.2022 tai myöhemmin:
Jos negatiivinen arvonlisävero pienenee sen jälkeen, kun sitä on jo käytetty maksuksi muihin veroihin tai velvoitteisiin, negatiivisen arvonlisäveron korjaus käsitellään niin, että aiheeton osuus peritään takaisin. Jos negatiivista arvonlisäveroa on käytetty esimerkiksi alkoholiveron suoritukseksi, tätä suoritusta ei peruta. Sen sijaan maksettavaksi tulee lisää arvonlisäveroa saman verran kuin negatiivinen arvonlisävero pienenee.
Huomaa, että joissakin tapauksissa negatiivista arvonlisäveroa on voitu palauttaa tai käyttää toisen veron maksuksi jo ennen arvonlisäveron verokauden yleistä eräpäivää. Jos negatiivisen arvonlisäveron määrää korjataan pienemmäksi ennen verokauden eräpäivää, takaisin perittävän arvonlisäveron eräpäivä on sama päivä, jolloin korjaus ilmoitetaan. Eräpäivä voi siis olla aikaisempi kuin verokauden yleinen eräpäivä.
Lue lisää palautuksen maksamisesta (esimerkki 3 kohdasta ”Palautus heti käsittelyn jälkeen”).
Negatiivisen arvonlisäveron korjaaminen, kun verokausi on päättynyt viimeistään 31.12.2021:
Jos negatiivinen arvonlisävero pienenee sen jälkeen, kun sitä on jo käytetty maksuksi muihin veroihin tai velvoitteisiin, myös niihin käytetty määrä vähenee vastaavasti. Velvoitteen puuttuvasta osuudesta pitää maksaa jälkikäteen myös viivästyskorkoa.
Esimerkiksi jos negatiivisen arvonlisäveron palautusta on käytetty työnantajasuoritusten maksuksi, viivästyskorkoa peritään sille osalle työnantajasuorituksista, joka jää puuttumaan arvonlisäveron korjauksen jälkeen. Viivästyskorkoa lasketaan siitä päivästä alkaen, jolloin palautus käytettiin työantajasuorituksiin. Korkoa lasketaan siihen päivään saakka, jona maksat työnantajasuoritusten puuttuvan osan. Viivästyskorkoa pitää tässä tilanteessa siis maksaa siitä verosta, jonka suoritukseksi aiheeton palautus oli aiemmin käytetty.
Oma-aloitteista veroa voidaan tietyissä tilanteissa palauttaa myös erillisen hakemuksen perusteella. Jos esimerkiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteveroa on hakemuksen perusteella palautettu liian paljon, liikaa palautetulle määrälle peritään viivästyskorkoa. Korkoa pitää maksaa palautuksen maksupäivää seuraavasta päivästä alkaen siihen päivään saakka, jona maksat valmisteveron.
Jos olet laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuutesi kiinteistöverotuksessa, eli et ole esimerkiksi ilmoittanut kaikkien kiinteistöjen tietoja ja sinulle määrätään lisää kiinteistöveroa, Verohallinto määrää oikaisupäätöksessä maksettavaksesi myös viivästyskoron.
Viivästyskorkoa lasketaan kiinteistöveron ensimmäistä eräpäivää seuraavasta päivästä alkaen verotuksen muutoksen vuoksi määrättävän veron eräpäivään saakka. Korko peritään määrättyyn eräpäivään saakka, vaikka maksaisit veron ennen eräpäivää.
Huomaathan, että jos maksat veron verotuspäätöksellä määrätyn eräpäivän jälkeen, joudut maksamaan viivästyskorkoa myös tältä ajalta.
Verohallinto määrää autoverotuksessa viivästyskorkoa, jos
- annat autoveroilmoituksen säädetyn määräajan jälkeen ja veron määrääminen on tämän johdosta viivästynyt
- et anna ajoneuvosta autoveroilmoitusta ja ajoneuvo on merkitty liikennerekisteriin tai otettu käyttöön Suomessa
- autovero on jäänyt kokonaan tai osittain määräämättä tai sitä on palautettu liikaa sen johdosta, että olet antanut puutteellisen, erehdyttävän tai väärän veroilmoituksen taikka muun tiedon tai asiakirjan.
Näissä tilanteissa viivästyskorkoa on siis maksettava jo ajalta ennen verotuspäätöksen eräpäivää. Huomaathan, että jos maksat veron verotuspäätöksellä määrätyn eräpäivän jälkeen, joudut maksamaan viivästyskorkoa myös tältä ajalta.
Korkoaika riippuu siitä, onko kyse
- jakso- vai ajoneuvokohtaisesta autoverotuksesta
- tai hakemuksen perusteella liikaa palautetusta autoverosta.
Mikä on korkoaika jaksokohtaisessa autoverotuksessa?
Jos viivästyskorko määrätään jaksokohtaisessa autoverotuksessa, korko lasketaan säädettyä eräpäivää seuraavasta päivästä alkaen määrättävän veron eräpäivään saakka. Tyypillisiä tilanteita ovat mm. seuraavat:
- eräpäivä siirtyy sen vuoksi, että verovelvollinen antaa veroilmoituksen myöhässä
- veroa määrätään jälkikäteen muutosverotuksessa.
Mitkä ovat korkoajat ajoneuvokohtaisessa autoverotuksessa?
Jos viivästyskorko määrätään ajoneuvokohtaisessa verotuksessa, korko lasketaan pääsääntöisesti suorittamisvelvollisuuden syntypäivää seuraavan kolmannen kalenterikuukauden 25. päivästä alkaen määrättävän veron eräpäivään saakka.
Suorittamisvelvollisuus syntyy, kun ajoneuvo rekisteröidään, ajoneuvo otetaan verolliseen käyttöön Suomessa tai ajoneuvosta annetaan veroilmoitus.
Esimerkki 1: Ajoneuvo otetaan verolliseen käyttöön ja veron suorittamisvelvollisuus syntyy 15.6.2023. Verohallinto toimittaa verotuksen annetun veroilmoituksen mukaan. Myöhemmin havaitaan, että veroilmoituksessa on virhe. Verohallinto oikaisee verotusta verovelvollisen vahingoksi. Oikaisun johdosta määrättävän veron eräpäivä on 5.11.2023. Viivästyskorkoa määrätään ajalta 25.9.–5.11.2023.
Jos autovero määrätään ajoneuvokohtaisessa verotuksessa sillä perusteella, että ajoneuvo on otettu käyttöön veroilmoitusta antamatta (viranomaisaloitteinen verotuksen toimittaminen), viivästyskorkoa lasketaan suorittamisvelvollisuuden syntypäivää seuraavasta päivästä alkaen määrättävän veron eräpäivään saakka. Eli koron laskeminen alkaa näissä tilanteissa ajoneuvon käyttöön ottamista seuraavana päivänä eikä verolle saa korotonta maksuaikaa.
Esimerkki 2: Ajoneuvo otetaan verolliseen käyttöön ja veron suorittamisvelvollisuus syntyy 16.1.2022. Verovelvollinen ei anna veroilmoitusta. Verohallinto toimittaa verotuksen viranomaisaloitteisesti ja tekee päätöksen 3.1.2023. Määrätyn autoveron eräpäivä on 24.1.2023. Viivästyskorkoa määrätään ajalta 17.1.2022–24.1.2023.
Mikä on liikaa palautetun autoveron hakemuspalautuksen korkoaika?
Liikaa palautetulla määrällä tarkoitetaan sitä osaa palautuksesta, jonka palauttamiselle ei ole ollut perusteita ja joka määrätään maksettavaksi takaisin.
Jos hakemuksesta palautettavaa autoveroa, kuten vientipalautusta, on palautettu liikaa esimerkiksi puutteellisten tai väärien tietojen perusteella, viivästyskorkoa lasketaan sitä päivää seuraavasta päivästä alkaen, jona liikaa palautettu määrä on käytetty veron suoritukseksi tai veloitettu Verohallinnon tililtä. Korko peritään määrättävän veron eräpäivään saakka.
Korkoseuraamuksen tarkoituksena on ennaltaehkäistä virheellisten ja puutteellisten tietojen antamista, kun autoverosta haetaan palautusta.
Verohallinto määrää valmisteveron, jos verovelvollinen on menetellyt valmisteverotuksessa sääntöjen vastaisesti. Tyypillisiä tilanteita ovat seuraavat:
- Tuotteita maahantuotaessa, vastaanotettaessa tai siirrettäessä on tapahtunut sääntöjenvastaisuus.
- Yksityishenkilön mukanaan Suomeen tuomien tuotteiden katsotaan tulevan muuhun kuin hänen omaan käyttöönsä.
- Yksityishenkilön toisesta jäsenvaltiosta omaan käyttöönsä hankkiman tuotteen siirrossa ei ole noudatettu valmisteverotuslaissa säädettyä menettelyä.
Näissä tilanteissa määrättävälle valmisteverolle lasketaan viivästyskorkoa valmisteveron suorittamisvelvollisuuden syntypäivää seuraavasta päivästä veron suorittamispäivään.
Suorittamisvelvollisuus syntyy heti, kun tuotteet on vastaanotettu tai tuotu maahan taikka tuotteiden siirron aikana on menetelty sääntöjen vastaisesti. Veroille ei saa korotonta maksuaikaa.
Esimerkki 3: Matkustaja saapuu Tallinnasta Helsinkiin 15.6.2023 mukanaan 1 000 litraa alkoholijuomia. Tulli raportoi maahantuonnin Verohallinnolle. Verohallinto katsoo, etteivät alkoholijuomat tule matkustajan omaan käyttöön vaan kaupalliseen tarkoitukseen. Verohallinto määrää 1.7.2023 päätöksellä verovelvolliselle alkoholi- ja alkoholijuomaveron sekä juomapakkausveron. Päätöksen eräpäivä on 12.8.2023, mutta viivästyskorkoa lasketaan heti maahantuontipäivää seuraavasta päivästä eli 16.6.2023 alkaen.