Alaikäisen lapsen veroasiat
Alaikäisellä lapsella tarkoitetaan verotuksessa lasta, joka on vuoden alussa alle 17-vuotias.
Lapsen syntymästä Suomessa ei tarvitse ilmoittaa Verohallintoon
Kun lapsi syntyy Suomessa, Verohallinto saa tiedon lapsesta väestötietojärjestelmästä. Lapsen syntymästä ei siis tarvitse erikseen ilmoittaa.
Jos lapsi syntyy ulkomailla, vanhempien täytyy ilmoittaa syntymästä Digi- ja väestötietovirastoon (DVV): Ulkomailla syntyneen lapsen rekisteröinti Suomessa
Lasten määrä voi vaikuttaa verotukseen
Alaikäisten lasten määrä voi vaikuttaa vanhempien verotukseen, esimerkiksi elatusvelvollisuusvähennyksen kautta.
Verotuksen näkökulmasta lapsi voi olla
- biologinen lapsi
- puolison lapsi, joka on elätettävänä
- oma tai puolison adoptiolapsi sekä kasvattilapsi.
Vanhemmat ja huoltajat voivat hoitaa lapsen asioita OmaVerossa
Huoltajana voit hoitaa alaikäisen lapsen veroasioita OmaVerossa siihen asti, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Valitse kirjautumisen jälkeen linkki Asioi toisen henkilön puolesta.
Voit muun muassa
- hakea verokortin
- tarkistaa veroilmoituksen ja tarvittaessa täydentää sitä.
Verohallinto saa Digi- ja väestötietoviraston perusrekisteristä tiedon, että olet lapsesi huoltaja. Asioiden hoitamiseen huoltajana et tarvitse erillistä valtuutusta.
Sen jälkeen kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, hän voi halutessaan valtuuttaa esimerkiksi vanhempansa hoitamaan veroasioitaan puolestaan, jos hänellä on verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenne. Lue lisää Suomi.fi-valtuuksista veroasioiden hoitoa varten
Miten lapsen tulot verotetaan?
Alaikäisen lapsen tulot verotetaan erillään vanhempiensa tuloista. Tämä koskee palkkatuloja, muita ansiotuloja ja pääomatuloja.
Lapsen ansiotulot
Lapsella voi olla ansiotuloja syntymästään saakka. Lapsi voi saada esimerkiksi perhe-eläkettä.
Sen sijaan palkkatulo ja siihen verrattava ansiotulo on alaikäisen lapsen omaa tuloa vain silloin, jos hän on aktiivisesti osallistunut työhön, josta korvaus on maksettu.
Esimerkki: 1-vuotiaan lapsen mainoskuvauskorvaus verotetaan vanhempien eikä lapsen tulona. Tämä johtuu siitä, että käytännössä vanhemmat ovat tehtävän todellisia suorittajia, eikä lapsi ole voinut aktiivisesti osallistua työhön, josta korvaus on maksettu.
Lapsen pääomatulot
Lapsi voi saada pääomatuloa, jos hän omistaa sellaista omaisuutta, joka kerryttää tuloa. Lapsi on esimerkiksi voinut saada lahjaksi arvopapereita tai osakehuoneistoja, joista hän saa osinkoa ja vuokratuloa. Nämä tulot ovat lapsen veronalaista pääomatuloa.
Katso pääomatulon veroprosentit
Verovähennykset lapsen tuloista
Alaikäisen lapsen tuloista tehdään vähennykset vastaavasti kuin muidenkin tuloista.
Jos lapsen vähennykset ylittävät hänen tulojensa määrän, vähentämättä jäänyttä osuutta ei voi vähentää vanhempien tuloista.
Lahjoitukset lapselle – muista lahjaveroilmoitus
Alaikäinen lapsi voi saada lahjaksi esimerkiksi rahaa tai muuta omaisuutta. Sama lahjoittaja voi antaa verovapaasti 3 vuoden aikana yhteensä alle 5 000 euroa. Jos lahjojen arvo on 5 000 euroa tai enemmän, lahjan saajan pitää antaa lahjaveroilmoitus ja maksaa lahjaveroa.
Jos esimerkiksi vanhemmat ovat antaneet alaikäiselle lapselleen lahjan, vanhempien täytyy tehdä lahjaveroilmoitus lapsen nimissä. Lapsi saa lahjaverosta päätöksen, jonka mukaan vero pitää maksaa.
Kun lapsi on saanut lahjaksi omaisuutta, se voi tuottaa hänelle tuloa – lapsi voi saada esimerkiksi osinkotuloa osakkeista. Tämä tulo on lapselle verotettavaa tuloa.
Lapselle annetut lahjat pitää merkitä lapsen nimiin. Esimerkiksi rahatalletus lapselle pitää tallettaa tilille, joka on lapsen nimissä. Vastaavasti lapselle lahjoitetut osakkeet kirjataan lapsen arvo-osuustilille.
Lahjaveron ilmoitus- ja maksuohjeet
Millaisesta lahjasta pitää maksaa veroa?
Verotuksessa lahjoitus tarkoittaa esimerkiksi sitä, kun joku on tehnyt toisen nimiin talletuksen tai siirtänyt hänelle muita varoja. Lahjan antaja voi esimerkiksi
- tallettaa rahaa, arvopapereita tai muuta irtainta omaisuutta pankkiin
- tallettaa arvopapereita arvopaperivälitysliikkeeseen
- siirtää arvo-osuuksia toisen arvo-osuustilille kirjattavaksi arvo-osuusrekisteriin.
Pankin tai arvopaperivälittäjän on täytynyt vastaanottaa talletus tai siirto lahjansaajan nimiin.
Milloin pitää maksaa lahjaveroa?
Lahjaa ja tuloja verotetaan todellisen tilanteen mukaan
Verotus perustuu aina todelliseen tilanteeseen.
Jos lahjoitus ei vastaa tilanteen todellista luonnetta ja tarkoitusta, omaisuuden tuottama tulo verotetaan vanhemman tulona.
Esimerkki: Lasse on näennäisesti lahjoittanut osakehuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet alaikäiselle lapselleen. Tosiasiassa Lasse pitää huoneiston hallinnassaan ja kerää vuokratulot itselleen. Vuokratulot verotetaan Lassen eikä lapsen pääomatuloina.
Lue lisää lahjasta ja lahjaverosta
Kuka tekee sopimukset ja hallinnoi omaisuutta lapsen puolesta?
Alaikäisen lapsen omaisuuden hallinnoinnissa ja siihen liittyvissä sopimuksissa lasta edustaa yleensä edunvalvoja eli käytännössä usein lapsen vanhemmat. Edunvalvoja yleensä ottaa esimerkiksi lahjan vastaan alaikäisen puolesta tämän nimissä ja hoitaa käytännön asioita.
Erilaiset sopimukset alaikäisen omaisuudesta ja siihen liittyvistä velvoitteista vaativat kuitenkin usein DVV:n luvan. Lisäksi lapsen ja vanhemman keskinäiset toimet vaativat, että edunvalvojalle määrätään sijainen.
Lue lisää alaikäisen lapsen edunvalvonnasta dvv.fi:stä
Elatusapu ja elatusvelvollisuusvähennys
Jos lapsen huoltajana saat elatusapua lapsen elatusta varten, se ei ole sinun eikä lapsen veronalaista tuloa.
Jos maksat lapsestasi elatusapua, voit saada elatusvelvollisuusvähennyksen. Lue lisää elatusvelvollisuusvähennyksestä
Avainsanat: