Koronatilanne: Voit hoitaa asiasi OmaVerossa. Seuraa päivittyvää koostettamme. Yrittäjälle ohjeita mm. ennakkoverosta ja maksujärjestelystä. 

Osingot listaamattomasta yhtiöstä

Listaamaton yhtiö on sellainen, jonka osakkeilla ei käydä kauppaa pörssissä. Pienet yhtiöt ovat useimmiten listaamattomia.

Listaamattomasta yhtiöstä saamasi osinko verotetaan pääomatulona ja/tai ansiotulona. Osa osingosta on verotonta.

Osingon maksaja perii ennakonpidätyksen

Jos saat osinkoa listaamattomasta yhtiöstä enintään 150 000 euroa, osingon maksava yhtiö tekee siitä 7,5 %:n ennakonpidätyksen.

Jos osingon määrä on suurempi kuin 150 000 euroa, osingon maksava yhtiö tekee yli menevästä osasta 28 %:n ennakonpidätyksen.

Lue lisää osingon ennakonpidätyksestä syventävän vero-ohjeen Ennakonpidätys osingosta ja Verohallinnolle annettavat ilmoitukset  kohdasta 1.2 Ennakonpidätys.

Osingon prosenttiosuus osakkeen matemaattisesta arvosta vaikuttaa verotukseen

Kun saat osinkoa listaamattomasta yhtiöstä, osingon määrä jakautuu

  • veronalaiseen pääomatuloon ja/tai veronalaiseen ansiotuloon
  • verottomaan tuloon.

Se, kuinka suuret nämä osuudet ovat, riippuu osakkeen matemaattisesta arvosta.

Verohallinto laskee osakkeen matemaattisen arvon yhtiön edellisenä vuonna päättyneen tilikauden taseen perusteella. Matemaattinen arvo saadaan siten, että yhtiön varoista vähennetään sen velat ja saatu erotus jaetaan yhtiön osakkeiden lukumäärällä.

Lue lisää osakkeen matemaattisesta arvosta syventävän vero-ohjeen Osinkotulojen verotus kohdasta 2.3 Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko.

Osinko enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta – pääomatulo-osinko

Jos saamasi osingon määrä on enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, puhutaan pääomatulo-osingosta.

Kun pääomatulo-osinko on enintään 150 000 euroa, siitä

  • 25 % on veronalaista pääomatuloa
  • 75 % on verotonta tuloa.

Osingon 150 000 euroa ylittävästä osasta

  • 85 % on veronalaista pääomatuloa
  • 15 % on verotonta tuloa.

Tämä 150 000 euron raja on osakaskohtainen, ei yhtiökohtainen. Toisin sanoen kaikki samana vuonna saamasi listaamattomien yhtiöiden osingot lasketaan yhteen ja maksat veroa tuon yhteissumman perusteella.

Esimerkki tapauksesta, jossa osinko on enintään 150 000 euroa

Esimerkki: Aino omistaa kaikki Yhtiö A Oy:n osakkeet, joiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 1 500 000 euroa. Vuonna 2019 hän saa yhtiöstä osinkoa 80 000 euroa. Osinko on alle 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta (1 500 000 € × 8 % = 120 000 €) ja samalla alle 150 000 euroa. Niinpä osingosta 25 % eli 20 000 euroa (80 000 € × 25 %) on veronalaista pääomatuloa.
Koska Ainon pääomatulona verotettava osinko on alle 30 000 euroa, hän maksaa siitä veroa 30 %. Aino siis maksaa veroa saamastaan osingosta yhteensä 6 000 euroa (20 000 € × 30 %).

Esimerkki tapauksesta, jossa osinko on yli 150 000 euroa

Esimerkki: Sanni saa osinkoa Yhtiö S Oy:stä 170 000 euroa. Hänen omistamiensa osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 2 500 000 euroa. Osinko on alle 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta (2 500 000 € × 8 % = 200 000 €). Osinkojen määrä kuitenkin ylittää 150 000 euroa. Yli menevä osa on 20 000 euroa (170 000 € − 150 000 €).
Seuraavaksi lasketaan 150 000 euron rajan molemmin puolin olevat osat:
• 150 000 euroon asti: veronalaista pääomatuloa on 25 % osingosta eli 37 500 euroa (150 000 € × 25 %)
• 150 000 eurosta ylöspäin: veronalaista pääomatuloa on 85 % osingosta eli 17 000 euroa (20 000 € × 85 %).
Kun nämä osat lasketaan yhteen, saadaan Sannin veronalainen pääomatulo. Se on siis 54 500 euroa (37 500 € + 17 000 €).
Pääomatulosta menee veroa 30 000 euroon asti 30 % ja sen yli menevästä osasta 34 %. Sannin tapauksessa yli menevä osa on 24 500 euroa (54 500 € − 30 000 €). Sannin veromäärän selvittämiseksi pitää ensin laskea 30 000 euron rajan molemmin puolin olevat osat:
• 30 000 euroon asti: osingosta menee veroa 30 % eli 9 000 euroa (30 000 € × 30 %)
• 30 000 eurosta ylöspäin: osingosta menee veroa 34 % eli 8 330 euroa (24 500 € × 34 %).
Kun nämä osat lasketaan yhteen, saadaan selville, että Sanni maksaa osingostaan veroa 17 330 euroa.

Osinko yli 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta – ansiotulo-osinko

Jos saamasi osingon määrä on yli 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, yli menevää osaa kutsutaan ansiotulo-osingoksi. Ansiotulo-osingosta

  • 75 % on veronalaista ansiotuloa
  • 25 % on verotonta tuloa.

Ansiotulojen verottamisessa ei käytetä kiinteää veroprosenttia. Niitä verotetaan progressiivisesti: veroprosenttisi suurenee, kun ansiotulosi kasvavat.

Lisäksi alle 8 %:n jäävä osa verotetaan siis pääomatulona:

Pääomatulon veroprosentti

Pääomatulon veroprosentti 30 000 e asti 30 %, yli 30 000 e 34 %
30 000 euroon asti 30 %
30 000 euroa ylittävästä osasta 34 %

Esimerkki: Matti saa vuonna 2019 Osake Oy:stä osinkoa 25 000 euroa. Hänen omistamiensa osakkeiden matemaattinen arvo on 50 000 euroa. Osinko on yli 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta (50 000 € × 8 % = 4 000 €).
8 %:n yli menevä osa osingosta eli 21 000 euroa (25 000 € − 4 000 €) on ansiotulo-osinkoa. Se jaetaan veronalaiseen ansiotuloon ja verottomaan tuloon:
• veronalaista ansiotuloa on 75 % eli 15 750 euroa (21 000 € × 75 %)
• verotonta tuloa on 25 % eli 5 250 euroa (21 000 € × 25 %).
8 %:n alle jäävä osa osingosta eli 4 000 euroa (25 000 € − 21 000 €) on pääomatulo-osinkoa. Koska sen määrä jää alle 150 000 euron, Matti maksaa siitä pääomatuloveroa vain 25 %:n osalta. Matin veronalainen pääomatulo on siis 1 000 euroa (4 000 € × 25 %). Koska pääomatulon määrä on alle 30 000 euroa, Matti maksaa siitä veroa 30 %.
Matin tulee siis maksaa veroa saamastaan osingosta yhteensä 6 127,50 euroa:
• vero ansiotulosta (kun Matin oma veroprosentti on 37): 15 750 € × 37 % = 5 827,50 €
• vero pääomatulosta: 1 000 € × 30 % = 300 €.

Tarkista esitäytetty veroilmoitus

Tarkista, että tiedot näkyvät oikein esitäytetyllä veroilmoituksella. Täydennä ja korjaa tarvittaessa.