Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista.
Palkkatyötä ja muuta työtä voi tarjota, välittää ja vastaanottaa erilaisten digitaalisten alustojen ja mobiilisovellusten kautta. Tällä sivulla kerrotaan alustan kautta työskentelystä ja siihen liittyvistä velvoitteista sekä työntekijän, työn teettäjän että digitaalisen alustan näkökulmasta.
Alustan kautta työskennellessään työntekijä sopii työstä joko työn tilaajan tai alustan kanssa. On tärkeää tunnistaa, onko maksettu korvaus palkkaa vai työkorvausta, koska se vaikuttaa sekä työntekijän verotukseen että korvauksen maksajan velvollisuuksiin.
Jos työntekijä toimii kevytyrittäjänä, eli käyttää laskutuspalvelua, myös laskutuspalveluyrityksen maksamat korvaukset voivat olla joko palkkaa tai työkorvausta.
Lähtökohtaisesti osapuolet voivat keskenään sopia, tekevätkö he työsopimuksen vai toimeksiantosopimuksen. Sopimuksen on kuitenkin vastattava todellisia olosuhteita: jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, lain mukaan kyse on työsuhteesta, vaikka sopimuksessa lukisi jotain muuta.
Lue lisää palkan ja työkorvauksen välisestä rajanvedosta Verohallinnon ohjeesta Palkka ja työkorvaus verotuksessa.
Tarkista ensin, millaisen sopimuksen olet tehnyt työn tilaajan tai alustan kanssa. Velvollisuutesi määräytyvät sen mukaan, oletko solminut työsopimuksen ja saat palkkaa vai onko kyseessä toimeksiantosopimus, jolloin saat työkorvausta.
Jos olet sopinut työsuhteesta alustan tai työn tilaajan kanssa, työstä saamasi korvaus on palkkaa ja korvauksen maksaja on työnantajasi. Sinun pitää antaa työnantajalle palkan verokortti, jossa näkyy veroprosenttisi. Sen perusteella työnantaja tekee palkasta ennakonpidätyksen.
Ennakonpidätys tarkoittaa veroa, jonka maksaja perii palkasta palkanmaksun yhteydessä ja tilittää Verohallinnolle. Ilman verokorttia ennakonpidätys on 60 prosenttia palkasta.
Katso ohjeet verokortin tilaamiseen
Jos et ole työsuhteessa työn tilaajaan tai alustaan, työstä saamasi korvaus on työkorvausta. Työkorvauksesta maksetaan verot eri tavoin riippuen siitä, oletko rekisteröitynyt ennakkoperintärekisteriin vai et.
Lue lisää ennakkoverosta
Lue lisää ennakkoperintärekisteristä
Lue lisää elinkeinotoiminnan veroilmoituksesta
Jos et ole työsuhteessa vaan teet töitä toimeksiantoina, sinulla on lakisääteisiä velvollisuuksia, joita palkansaajilla ei ole:
Lue lisää työeläkevakuuttamisesta työeläke.fi-sivuilta.
Lue lisää elinkeinotoiminnan veroilmoituksesta
Pienen yrityksen alv – vähäinen liiketoiminta on arvonlisäverotonta
Työn tilaaja tai alusta ilmoittaa sinulle maksamansa palkan tulorekisteriin riippumatta palkan määrästä. Maksaja ilmoittaa myös työkorvaukset tulorekisteriin, jos et kuulu ennakkoperintärekisteriin.
Tulorekisteriin ilmoitetut tiedot näkyvät esitäytetyssä veroilmoituksessa, jonka saat työskentelyvuotta seuraavana keväänä. Tarkista, että tiedot ovat veroilmoituksessa oikein ja korjaa ne tarvittaessa.
Ilmoita veroilmoituksella vähennyksinä työhön liittyvät kulut, kuten matkakulut ja kulut työvälineistä. Jos olet maksanut vuoden aikana liian vähän veroja, sinun pitää maksaa puuttuva osuus jäännösverona eli mätkyinä.
Lue lisää esitäytetystä veroilmoituksesta
Lue lisää vähennyksistä
Huomaa, että myös alustaa ylläpitävällä yrityksellä on velvollisuus kerätä myymistäsi työsuorituksista tietoja Verohallinnolle. Saamme tietoa alustan kautta saamistasi tuloista sekä Suomesta että ulkomailta ja valvomme näiden tietojen ilmoittamista verotuksessa.
Lue lisää: Tavaroiden ja palveluiden myynti digitaalisilla alustoilla – tietoa myyjälle (DAC7)
Jos työn tilaa kotitalous eli yksityishenkilö, kotitalouden ei tarvitse toimittaa palkastasi ennakonpidätystä, jos kotitalouden sinulle maksamat palkat ovat enintään 1 500 euroa vuodessa. Palkat ovat kuitenkin veronalaisia ja kotitalous ilmoittaa ne tulorekisteriin.
Jos kotitalouden sinulle maksamat palkat ovat enintään 1 500 euroa vuodessa, sinun ei tarvitse antaa kotitaloudelle verokorttia, mutta ota tulot huomioon muiden palkkatulojen verokortissa. Muista tarkistaa, että kotitalouden ilmoittamat palkat ovat oikein esitäytetyssä veroilmoituksessa, jonka saat seuraavana keväänä.
Sama 1 500 euron raja koskee myös kotitalouden maksamia työkorvauksia, jos et ole yrittäjä etkä kuulu ennakkoperintärekisteriin.
Markkinoilla toimii erilaisia laskutuspalveluyrityksiä, joiden kautta voit laskuttaa asiakkaitasi tehdystä työstä perustamatta omaa yritystä. Laskutuspalvelua käyttävää henkilöä kutsutaan usein kevytyrittäjäksi. Laskutuspalveluyritykset perivät palveluistaan maksua.
Myös laskutuspalveluyrityksen sinulle maksamat korvaukset ovat joko palkkaa tai työkorvausta, jota varten tarvitset joko palkkatulon tai työkorvauksen verokortin.
Löydät tilannettasi vastaavat toimintaohjeet ratkaisuapurista: Kevytyrittäjän veroasiat – lue toimintaohjeet omaan tilanteeseesi.
Lue lisää laskutuspalveluyritysten käyttäjien verotuksesta
Työstä maksettavan korvauksen lisäksi laskutuspalveluyritys saattaa maksaa sinulle matkakustannusten korvauksia. Laskutuspalveluyritys voi maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia vain silloin, jos olet sopinut asiakkaasi kanssa matkakustannusten korvausten maksamisesta.
Lue lisää laskutuspalveluyritysten maksamista matkakustannusten korvauksista
Suomessa asuvien henkilöiden on maksettava Suomeen veroa myös ulkomailta saamistaan tuloista. Jos saat tuloja ulkomaiselta alustalta, maksat niistä veroja Suomeen. Ilmoita tulo verotuksessasi täydentämällä esitäytettyä veroilmoitustasi. Ilmoita myös tuloihin kohdistuvat menot.
Alusta toimii usein työn välittäjänä, joka yhdistää työntekijät ja työn tilaajat.
Kun tilaat työtä alustan kautta, alusta voi huolehtia työkorvauksen tai palkan maksamiseen liittyvistä lakisääteisistä velvoitteista puolestasi.
Jos alusta ei huolehdi työnantajavelvoitteista, sinun pitää itse huolehtia niistä.
Voit saada tietyin edellytyksin kotitalousvähennystä alustan kautta ostamistasi töistä.
Myös digitaalisella alustalla voi olla lakisääteisiä velvoitteita, jotka liittyvät työntekijälle maksettavaan palkkaan tai työkorvaukseen. Digitaalisella alustalla on lisäksi velvollisuus kerätä tietoja alustan kautta tuloja saaneista yrityksistä ja yksityishenkilöistä ja ilmoittaa tiedot Verohallinnolle.
Jos alusta ja työntekijä ovat tehneet työsopimuksen, alusta on työntekijän työnantaja.
Työnantajan pitää
Jos alustan ja työntekijän välillä ei ole työsuhdetta, työstä maksettava korvaus on työkorvausta eikä palkkaa. Alustan on toimitettava työkorvauksesta ennakonpidätys ja annettava palkkatietoilmoitus tulorekisteriin vain, jos työntekijä ei ole ennakkoperintärekisterissä.
Alusta voi toimia myös työn välittäjänä. Tällöin työ- tai toimeksiantosuhteesta sovitaan työn tilaajan ja työntekijän välillä. Työn välittäjänä toimiva alusta voi sopia työn tilaajan kanssa, että se huolehtii suorituksen maksamiseen liittyvistä lakisääteisistä velvoitteista työn tilaajan puolesta.
Digitaalisilla alustoilla on alustatalouden tiedonantovelvollisuus.
Alustaoperaattorin eli alustapalvelua tarjoavan yrityksen on kerättävä tietoja henkilöistä ja yrityksistä, jotka myyvät alustan välityksellä esimerkiksi tavaroita tai henkilökohtaisia palveluita, kuten kirjanpitoa tai luennointipalveluita.
Alustaoperaattorin on ilmoitettava tiedot Verohallinnolle vuosittain. Alustaoperaattorin on lisäksi ilmoitettava myyjälle, mitä tietoja se on antanut myyjästä Verohallinnolle.
Raportointivelvollisuus koskee sekä verkossa että verkon ulkopuolella tehtyjä työsuorituksia. Myös välilliset myynnit pitää raportoida. Kyse on välillisestä myynnistä, jos alusta ostaa palveluita työn suorittajilta ja välittää niitä ostajalle.
Digitaalisen alustan pitää raportoida vain sellaiset työsuoritukset, jotka tehdään tilaajan pyynnöstä ja joista maksetaan työhön käytetyn ajan tai tehdyn työn perusteella. Jos palveluita ei ole räätälöity tilaajalle, niitä ei tarvitse raportoida. Alustan ei tarvitse raportoida esimerkiksi pääsyn antamista valmiiseen verkkokurssiin tai videoon, joka on toteutettu ilman kenenkään nimenomaista pyyntöä.
Raportointivelvollisuutta ei ole, jos alusta myy vain omien työntekijöidensä palveluita.
Lue perustietoa digitaalisen alustan tiedonantovelvollisuudesta
Lue syventävä ohje: Raportoivan alustaoperaattorin tiedonantovelvollisuus (DAC7)
Esimerkki 1. Minna on rekisteröitynyt alustan ja sen mobiilisovelluksen käyttäjäksi ja hakee sen avulla töitä. Asiakas tilaa Minnan tekemään kotisiivouksen. Minna tekee työsopimuksen siivouksen tilanneen asiakkaan kanssa mobiilisovelluksen välityksellä.
Alusta on tässä esimerkissä ainoastaan työn välittäjä, vaikka raha liikkuu sen kautta. Työn tilaajan ja alustan kesken voidaan kuitenkin sopia, että alusta huolehtii Minnan palkan maksamisesta, ennakonpidätyksen toimittamisesta sekä työnantaja- ja vakuutusmaksuista siivouksen tilanneen asiakkaan puolesta.
Alustan pitää ilmoittaa Verohallinnolle tietoja Minnasta ja Minnan myynneistä raportoivan alustaoperaattorin vuosi-ilmoituksella.
Esimerkki 2. Matti tekee satunnaisesti erilaisia remonttitöitä alustan mobiilisovelluksen kautta. Hän käyttää työn tekemiseen omia työkalujaan ja maksaa itse sosiaaliturvamaksunsa. Matti ja alusta ovat sopineet toimeksiantosuhteesta.
Matti menee tekemään maalausremontin mobiilisovelluksesta löytämänsä ilmoituksen perusteella. Palvelun tilannut asiakas on tehnyt oman erillisen sopimuksen alustan kanssa. Tässä tilanteessa alusta on Matin toimeksiantaja ja maksaa Matille tämän palkkion.
Koska Matti kuuluu ennakkoperintärekisteriin, alusta ei toimita työkorvauksesta ennakonpidätystä, vaan Matti maksaa oma-aloitteisesti ennakkoveroa. Matti ei ole alustan oma työntekijä, joten alustan pitää ilmoittaa Verohallinnolle tietoja Matista ja Matin myynneistä raportoivan alustaoperaattorin vuosi-ilmoituksella.
Esimerkki 3. Heikki toimii satunnaisesti ravintolaruokien kuljetuslähettinä alustan ja sen mobiilisovelluksen kautta. Heikki ja alusta ovat tehneet toimeksiantosopimuksen, jonka mukaan Heikki kuljettaa mobiilisovellukseen saamansa ilmoituksen perusteella ruoka-annoksen asiakkaan kotiin omalla autollaan.
Alusta on Heikin toimeksiantaja ja maksaa Heikille tämän palkkion lähettinä toimimisesta. Heikki saa palkkion työkorvauksena. Koska Heikki ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, alusta toimittaa työkorvauksesta ennakonpidätyksen. Kyseessä on palvelun välillinen myynti, joka alustan pitää ilmoittaa raportoivan alustaoperaattorin vuosi-ilmoituksella.
Heikki saa vähentää verotuksessaan sellaiset kulut, jotka kohdistuvat lähettityöhön. Heikki pitää ajoistaan ajopäiväkirjaa, jolla hän osoittaa, kuinka monta kilometriä vuodessa hänelle kertyy lähettiajoja.
Heikillä on vuonna 2025 lähettiajoja yhteensä 4 000 kilometriä, joten hän saa vähentää autokuluja 4 000 km x 0,27 e/km = 1 080 euroa (vuodelta 2025). Koska työmatkakulujen ja muiden tulonhankkimiskulujen yhteismäärä ylittää 750 euroa (kaikille automaattisesti myönnettävän vähennyksen määrän), Heikki voi hakea vähennystä hänelle aiheutuneista kuluista.
Esimerkki 4. Sini on rekisteröitynyt alustan mobiilisovelluksen käyttäjäksi. Sini ja alusta ovat tehneet työsopimuksen. Sinin tehtävänä on kuljettaa ravintolasta ruoka-annoksia asiakkaiden kotiin. Alusta on Sinin työnantaja ja se maksaa Sinin palkan, toimittaa siitä ennakonpidätyksen ja vastaa työnantaja- ja vakuutusmaksuista. Alusta ilmoittaa Sinin saamat palkat tulorekisteriin. Koska Sini on alustan oma työntekijä, alustan ei tarvitse antaa raportoivan alustaoperaattorin vuosi-ilmoitusta Sinistä.
Sini saa vähentää verotuksessaan sellaiset kulut, jotka kohdistuvat lähettityöhön.