Kun kirjaudut OmaVeroon 1.6.2026 alkaen, saat veropostisi jatkossa vain sähköisesti. Lue lisää muutoksesta.
Annoitko ilmoituksen myöhässä, virheellisenä tai puutteellisena? – suurten konsernien vähimmäisvero
Täydennysveron tietoilmoitus, ilmoitus täydennysveron tietoilmoituksen antajasta ja täydennysveroilmoitus on annettava 15 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Ensimmäisellä tilikaudella, jona konserni kuuluu vähimmäisverolain soveltamisalaan Suomessa, ilmoitusten määräaika on kuitenkin 18 kuukautta tilikauden päättymisestä. Ilmoitus katsotaan annetuksi, kun se on saapunut Verohallinnolle.
Jos annat jonkin yllä mainituista ilmoituksista tai osan sen tiedoista myöhässä, seurauksena voi olla myöhästymismaksu tai veronkorotus.
Verohallinto voi määrätä myöhästymismaksun tai veronkorotuksen myös muiden ilmoituspuutteiden tai -virheiden perusteella.
Myöhästymismaksu
Verohallinto voi määrätä konserniyksikölle vähimmäisverolain perusteella annettavaan ilmoitukseen liittyvän myöhästymismaksun. Eri ilmoitusten myöhästymismaksuissa on eroja. Alta löydät myöhästymismaksua koskevat tiedot eri ilmoituksille.
Verohallinto voi määrätä konserniyksikölle myöhästymismaksun, jos
- konserniyksikkö antaa täydennysveron tietoilmoituksen määräpäivän jälkeen, mutta ennen verotuksen on päättymistä tai
- konserniyksikkö oma-aloitteisesti korjaa annetulla täydennysveron tietoilmoituksella olleen puutteen tai virheen ennen verotuksen päättymistä.
Myöhästymismaksu on 5000 euroa.
Verohallinto varaa konserniyksikölle tilaisuuden selvityksen antamiseen ennen myöhästymismaksun määräämistä, jos se on erityisestä syystä tarpeen.
Verohallinto antaa myöhästymismaksusta erillisen päätöksen.
Verohallinto voi määrätä konserniyksikölle myöhästymismaksun, jos konserniyksikkö antaa ilmoituksen täydennysveron tietoilmoituksen antajasta määräpäivän jälkeen.
Konserniyksikön on annettava ilmoitus täydennysveron tietoilmoituksen antajasta OmaVerossa 18 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kun konserni on ensimmäisen kerran vähimmäisverolain soveltamisen piirissä ilmoituksen voi kuitenkin antaa 24 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Myöhästymismaksu on 1000 euroa.
Verohallinto varaa konserniyksikölle tilaisuuden selvityksen antamiseen ennen myöhästymismaksun määräämistä, jos se on erityisestä syystä tarpeen.
Verohallinto antaa myöhästymismaksusta erillisen päätöksen.
Verohallinto voi määrätä konserniyksikölle myöhästymismaksun, jos
- konserniyksikkö antaa oma-aloitteisesti täydennysveroilmoituksen määräpäivän jälkeen, mutta ennen verotuksen on päättymistä tai
- konserniyksikkö korjaa annetulla täydennysveroilmoituksella olleen puutteen tai virheen ennen verotuksen päättymistä oma-aloitteisesti.
Myöhästymismaksu on 1000 euroa.
Verohallinto varaa konserniyksikölle tilaisuuden selvityksen antamiseen ennen myöhästymismaksun määräämistä, jos se on erityisestä syystä tarpeen.
Näet myöhästymismaksun verotuspäätöksestä.
Veronkorotus
Verohallinto voi määrätä konserniyksikölle vähimmäisverolain perusteella annettavaan ilmoitukseen liittyvän veronkorotuksen. Eri ilmoitusten veronkorotuksissa on eroja. Alta löydät veronkorotusta koskevat tiedot eri ilmoituksille.
Verohallinto voi määrätä Suomessa ilmoitusvelvolliselle konserniyksikölle veronkorotuksen, jos
- konserniyksikkö antaa täydennysveron tietoilmoituksen vasta verotuksen päättymisen jälkeen.
- konserniyksikkö on antanut täydennysveron tietoilmoituksen tai muun siihen liittyvän säädetyn tiedon, asiakirjan tai selvityksen puutteellisena tai virheellisenä, eikä se ole korjannut puutetta tai virhettä oma-aloitteisesti ennen verotuksen päättymistä.
- konserniyksikkö on laiminlyönyt velvollisuutensa antaa täydennysveron tietoilmoitus.
Verohallinto lähettää konserniyksikölle aina veronkorotuksesta kuulemiskirjeen ennen kuin tekee asiassa lopullisen päätöksen.
Verohallinto antaa veronkorotuksesta erillisen päätöksen.
Verohallinto voi määrätä Suomessa ilmoitusvelvolliselle konserniyksikölle veronkorotuksen, jos konserniyksikkö ei ole antanut täydennysveron tietoilmoituksen antajaa koskevaa ilmoitusta ennen verotuksen päättymistä.
Verohallinto lähettää konserniyksikölle aina veronkorotuksesta kuulemiskirjeen ennen kuin tekee asiassa lopullisen päätöksen.
Verohallinto antaa veronkorotuksesta erillisen päätöksen.
Verohallinto voi määrätä konserniyksikölle veronkorotuksen, jos
- konserniyksikkö antaa täydennysveroilmoituksen vasta kehotuksesta tai verotuksen päättymisen jälkeen.
- konserniyksikkö on antanut täydennysveroilmoituksen tai muun siihen liittyvän säädetyn tiedon, asiakirjan tai selvityksen puutteellisena tai virheellisenä.
- konserniyksikkö on laiminlyönyt velvollisuutensa antaa täydennysveroilmoituksen.
Verohallinto lähettää konserniyksikölle aina veronkorotuksesta kuulemiskirjeen ennen kuin tekee asiassa lopullisen päätöksen.
Näet veronkorotuksen verotuspäätöksestä.
Veronkorotuksen määrä
Veronkorotuksen suuruus määräytyy pääsääntöisesti lisääntyneen täydennysveron perusteella.
Veronkorotuksen määrästä säädetään vähimmäisverolain 8 luvun 16 §:ssä. Seuraavassa taulukossa on kuvattu, miten täydennysveron tietoilmoitukseen tai täydennysveroilmoitukseen liittyvä veronkorotus määräytyy:
| Laiminlyönnin tyyppi 8 luku 15 § |
Veronkorotuksen määrä 8 luku 16 § |
Veronkorotus- prosentti |
Veronkorotuksen peruste |
|---|---|---|---|
| Ilmoitus on puutteellinen, virheellinen tai jätetty kokonaan antamatta. 1 momentti 1) ja 2) kohta |
1 momentti 1) kohta | vähintään 15 %, enintään 50 % | Laiminlyönnin toistuvuus tai konserniyksikön toiminnan ilmeinen piittaamattomuus verotusta koskevista velvoitteista |
| Ilmoitus on jätetty kokonaan antamatta. 1 momentti 1) ja 2) kohta |
1 momentti 2) kohta | 25 % lisääntyneen veron määrästä | Arvioverotus |
| Ilmoitus on puutteellinen, virheellinen tai jätetty kokonaan antamatta. 1 momentti 1) ja 2) kohta |
1 momentti 3) kohta | 5 % | Tulkinnanvarainen tai epäselvä tilanne tai tilanne, jossa 16 §:n 1) tai 2) kohtien mukainen veronkorotus on erityisestä syystä kohtuuton |
|
Ilmoitus on puutteellinen tai virheellinen. 1 momentti 1) ja 2) kohta |
1 momentti 4) kohta | 2 % | Konserniyksikkö vaatii oma-aloitteisesti virheen korjaamista verotuksen päättymisen jälkeen ja se on täyttänyt selvittämisvelvollisuutensa |
| Ilmoitus on puutteellinen, virheellinen tai jätetty kokonaan antamatta. 1 momentti 1 ja 2) kohta |
1 momentti 5) kohta | 10 % | Muut kuin 1) – 4) kohtien tilanteet |
Veronkorotus on vähintään 10 000 euroa, jos laiminlyönti on vaikuttanut täydennysveron määrään. Veronkorotuksella ei näissä tilanteissa ole euromääräistä ylärajaa. Verohallinto laskee veronkorotuksen kaavamaisesti edellä taulukossa esitetyillä perusteilla.
Jos täydennysveron tietoilmoituksella ollut virhe ei johda täydennysveron määräämiseen liian alhaisena, veronkorotuksen määrä on kuitenkin vähintään 5 000 euroa ja enintään 25 000 euroa.
Kun veronkorotus määrätään täydennysveron tietoilmoituksen antajaa koskevan ilmoituksen perusteella, veronkorotus on enintään 25 000 euroa.
Millaisissa tilanteissa myöhästymismaksu ja veronkorotus voidaan jättää määräämättä?
Verohallinto ei määrää myöhästymismaksua silloin, kun
- ilmoituksen antaminen on viivästynyt konserniyksiköstä riippumattomasta syystä.
- laiminlyönti on vähäinen.
- laiminlyönnille on pätevä syy tai muu erityinen syy.
Täydennysveron tietoilmoitukseen (GIR) ja täydennysveroilmoitukseen liittyen Verohallinto ei määrää myöhästymismaksua myöskään silloin, kun konserniyksikkö on jättänyt ilmoittamatta sen hyväksi vaikuttavan tiedon, ellei laiminlyönti ole toistuva tai konserniyksikön toiminta osoita ilmeistä piittaamattomuutta verotusta koskevista velvoitteista.
Verohallinto ei määrää veronkorotusta silloin, kun
- konserniyksikkö on jättänyt ilmoittamatta sen hyväksi vaikuttavan tiedon, ellei laiminlyönti ole toistuva tai konserniyksikön toiminta osoita ilmeistä piittaamattomuutta verotusta koskevista velvoitteista.
- laiminlyönti on vähäinen.
- laiminlyönnille on pätevä syy.
- veronkorotuksen määrääminen on olosuhteet huomioiden kohtuutonta vähimmäisverolain 8 luvun 16 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa epäselvässä tai tulkinnanvaraisessa tilanteessa.
- veronkorotuksen määrääminen on muusta erityisestä syystä kohtuutonta.
Verohallinto ei myöskään määrää täydennysveroilmoitukseen liittyen veronkorotusta silloin, kun konserniyksikölle on määrätty vähimmäisverolain perusteella veronkorotus täydennysveron tietoilmoitukseen liittyvän virheen takia ja kyse on samasta virheestä.
Veronkorotusta koskeva siirtymäkauden erityssäännös
Verohallinto ei määrää veronkorotusta siirtymäkaudella, kun konserniyksikkö on pyrkinyt ottamaan selvää sääntöjen sisällöstä ja noudattanut niitä hyvässä uskossa.
Siirtymäkausi sisältää tilikaudet, jotka alkavat ennen 31.12.2026 ja päättyvät viimeistään 30.6.2028.