Miten vähimmäisveron tiedot ilmoitetaan?

Kaikki Suomessa sijaitsevat konserniyksiköt ovat velvollisia antamaan täydennysveron tietoilmoituksen. Konserni voi antaa täydennysveron tietoilmoituksen keskitetysti. Tällöin konsernin ylin emoyksikkö tai muu nimetty konserniyksikkö vastaa ilmoittamisesta.

Keskitetty ilmoittaminen edellyttää, että ilmoituksen antava ylin emoyksikkö tai nimetty ilmoittava yksikkö sijaitsee lainkäyttöalueella, jolla on raportoitavan tilikauden osalta voimassa tietojenvaihtosopimus Suomen kanssa.

EU-alueella tietojenvaihto perustuu DAC9-direktiiviin (EU) 2025/872. Erillistä tietojenvaihtosopimusta ei tarvita. Suomalainen konserniyksikkö vapautuu ilmoittamisvelvollisuudesta, jos konserni antaa täydennysveron tietoilmoituksen keskitetysti toisessa EU-jäsenvaltiossa.

EU:n ulkopuolisten lainkäyttöalueiden osalta keskittäminen edellyttää, että Suomella on voimassa oleva tietojenvaihtosopimus ilmoittajan sijaintilainkäyttöalueen kanssa. Käytännössä voimassaololla tarkoitetaan sitä, että erillinen tietojenvaihtosopimus (GIR MCAA) on allekirjoitettu ja aktivoitu. Voimassa olevat tietojenvaihtosopimukset löytyvät OECD:n sivustolta: Central Record for purposes of the Global Minimum Tax | OECD. 

Raportoitavaa tilikautta koskevan tietojenvaihtosopimuksen pitää olla voimassa viimeistään kyseiseltä tilikaudelta annettavan täydennysveron tietoilmoituksen määräpäivänä, jotta suomalainen konserniyksikkö vapautuisi ilmoittamisvelvollisuudesta. Suomalaisten konserniyksiköiden täytyy varmistaa OECD:n sivustolta, että tietojenvaihtosopimus ilmoittajan sijaintilainkäyttöalueen ja Suomen välillä on voimassa ennen ilmoituksen määräpäivää. Jos tietojenvaihtosopimus ei ole voimassa, on täydennysveron tietoilmoitus annettava Suomessa.

Suomessa sijaitsevan konserniyksikön vapautuminen ilmoitusvelvollisuudesta edellyttää lisäksi, että ilmoittava yksikkö on antanut täydennysveron tietoilmoituksen sijaintivaltiossaan määräajassa ja oikean sisältöisenä.

Jos täydennysveron tietoilmoituksen antaminen keskitetään konsernissa Suomen ulkopuolelle, Verohallinto saa tarvitsemansa tiedot viranomaisten välisenä tietojenvaihtona. Tällöin suomalaisten konserniyksiköiden on annettava ilmoitus täydennysveron tietoilmoituksen antajasta (notifikaatio). 

Täydennysveron tietoilmoituksen pitää sisältää konserniyksiköiden tunnistamiseksi tarvittavat tiedot, konsernirakennetta koskevat tiedot, sekä tiedot, jotka ovat tarpeen tosiasiallisen veroasteen ja mahdollisen täydennysveron laskemiseksi konserniyksiköiden sijaintilainkäyttöalueilla. Lisäksi on ilmoitettava konsernin tekemät vuosittais- ja viisivuotisvalinnat.

Täydennysveron tietoilmoituksen sisältövaatimus perustuu kansainväliseen standardiin, joka on julkaistu OECD:n sivustolla: Tax Challenges Arising from the Digitalisation of the Economy – GloBE Information Return (January 2025): Inclusive Framework on BEPS.

Täydennysveron tietoilmoituksella on aina ilmoitettava perustiedot konsernista. Perustiedot ilmoitetaan kohdassa General Section. Perustietoja ovat

• konsernin, ylimmän emoyksikön, kaikkien konserniyksiköiden ja yhteisyrityskonsernin jäsenten yksilöintitiedot
• konsernirakennetta koskevat tiedot
• tiedot ylimmän emoyksikön tilikaudesta ja konsernitilinpäätöksessä sovelletusta tilinpäätösstandardista
• tiedot vähimmäisverotuksen verotussääntöjen soveltumisesta konserniin kuuluvien yksiköiden sijaintilainkäyttöalueilla.

Täydennysveron tietoilmoituksella annetaan myös lainkäyttöalueittain yhteenveto (Summary). Yhteenveto-kohdassa ilmoitetaan 

• mikä lainkäyttöalue voi verottaa lainkäyttöalueella mahdollisesti syntyvän täydennysveron
• onko lainkäyttöalueella sovellettu jotain olettamasääntöä tai poikkeusta
• substanssiperusteisen vähennyksen vaikutus täydennysveron määräämiseen
• tiedot tosiasiallisen veroasteen ja täydennysveron tasosta lainkäyttöalueella.

Tosiasiallisen veroasteen ja täydennysveron laskemiseksi tarvittavat tiedot ilmoitetaan lainkäyttöalueiden tiedoissa (Jurisdiction Section). Nämä tiedot ilmoitetaan kaikkien lainkäyttöalueiden osalta, joissa konserniin kuuluvia yksiköitä sijaitsee. Poikkeuksena lainkäyttöalueen tietoja ei tarvitse ilmoittaa sellaiselta lainkäyttöalueelta, jonka osalta mikään valtio ei voi verottaa mahdollisesti syntyvää täydennysveroa.

Yhteisyrityksen tiedot ilmoitetaan omana lainkäyttöalueenaan erillisenä muiden, samalla lainkäyttöalueella sijaitsevien yksiköiden tiedoista. Yhteisyrityskonsernin tiedot ilmoitetaan kuin yhteisyrityskonsernin emoyksikkö olisi erillisen konsernin ylin emoyksikkö.

Lainkäyttöalueen tiedoissa ilmoitetaan tiedot lainkäyttöalueella sovelletusta olettamasäännöstä tai poikkeuksesta. Jos jotakin olettamasääntöä tai poikkeusta on sovellettu, ei lainkäyttöalueen osalta tarvitse ilmoittaa muita tietoja kuin kyseisen olettamasäännön tai poikkeuksen osalta edellytetään.

Muussa tapauksessa lainkäyttöalueen tiedoissa ilmoitetaan tosiasiallisen veroasteen laskemiseksi tarvittavat tiedot, eli kirjanpidon tulokseen tehdyt oikaisut määritellyn tuloksen laskemiseksi ja oikaistujen huomioitavien verojen laskenta. Jos lainkäyttöalueen tosiasiallinen veroaste jää alle vähimmäisverokannan, pitää lisäksi ilmoittaa täydennysveron laskemiseksi ja kohdentamiseksi tarvittavat tiedot.

Vähimmäisverolain sisältämät vuosittais- ja viisivuotisvalinnat ovat tahdonvaltaisia valintoja, jotka ilmoittava yksikkö tekee täydennysveron tietoilmoituksella. Valinnat ilmoitetaan lainkäyttöalueen tiedoissa. Valintoja ei siis voi tehdä eikä muuttaa täydennysveron tietoilmoituksen antamisen jälkeen.

Täydennysveron tietoilmoituksella ilmoitettavat laskelmat on lähtökohtaisesti annettava yksikkökohtaisina tietoina. Siirtymäkaudella, eli viimeistään 31.12.2028 alkavilta tilikausilta, jotka päättyvät viimeistään 30.6.2030, on kuitenkin tietyin edellytyksin mahdollista soveltaa siirtymäkauden yksinkertaistettua ilmoittamista. Tällöin laskelmat voidaan ilmoittaa lainkäyttöaluekohtaisina tietoina.

Siirtymäkauden yksinkertaistettua ilmoittamista voidaan soveltaa sellaisella lainkäyttöalueella, jolla ei muodostu täydennysveroa, tai jolla muodostuvaa täydennysveroa ei tarvitse kohdentaa konserniyksiköille esimerkiksi sen takia, että tuloksilukemissääntöä soveltava emoyksikkö omistaa kaikki lainkäyttöalueella sijaitsevat konserniyksiköt kokonaan. Jos täydennysvero on kohdennettava konserniyksiköille verotussäännön soveltamista varten, ei yksinkertaistettua ilmoittamista voida soveltaa.

Yksinkertaistettua ilmoittamista ei ole pakko soveltaa siirtymäkaudella. Konserni voi siis antaa laskelmat yksikkökohtaisina tietoina kaikilla lainkäyttöalueilla.

Jos konsernin ylin emoyksikkö tai nimetty ilmoittava yksikkö antaa konsernin täydennysveron tietoilmoituksen omalla sijaintilainkäyttöalueellaan, muiden konserniyksiköiden sijaintilainkäyttöalueiden viranomaiset saavat tarvittavat tiedot automaattisen tietojenvaihdon avulla.

Täydennysveron tietoilmoituksen tiedot vaihdetaan lainkäyttöalueiden viranomaisten kesken OECD:n standardissa ja DAC9-direktiivissä määriteltyä tietojenjakamistapaa (ns. dissemination approach) noudattaen. Kyseisessä tietojenjakamistavassa ratkaisevaa on lainkäyttöalueiden oikeus verottaa lainkäyttöalueella mahdollisesti muodostuvaa täydennysveroa.

Vähimmäisverotuksen verotussääntöjä sovellettaessa tuloksilukemissäännön (IIR) perusteella täydennysvero verotetaan emoyksikön sijaintilainkäyttöalueella, kotimainen täydennysvero (QDMTT) verotetaan matalasti verotetun konserniyksikön sijaintilainkäyttöalueella ja aliverotettujen voittojen säännön (UTPR) perusteella täydennysvero verotetaan muiden konserniyksiköiden sijaintilainkäyttöalueilla, joilla aliverotettujen voittojen sääntö on voimassa.

Sovellettava tietojenjakamistapa määrittelee sen, mitä täydennysveron tietoilmoituksen tietoja eri lainkäyttöalueet voivat tietojenvaihtona saada eri verotussääntöjä sovellettaessa.

• Ylimmän emoyksikön sijaintilainkäyttöalue saa kaikki täydennysveron tietoilmoituksen tiedot, jos se on vähimmäisverotusta soveltava lainkäyttöalue.
• Konserniyksikön sijaintilainkäyttöalue, joka on vähimmäisverotusta soveltava lainkäyttöalue, saa perustiedot konsernista, yhteenvedon lainkäyttöalueittain, sekä niiden lainkäyttöalueiden tiedot, joilla mahdollisesti muodostuvaa täydennysveroa se voisi verottaa.
• Konserniyksikön sijaintilainkäyttöalue, joka soveltaa pelkästään ehdot täyttävää kotimaista täydennysveroa (QDMTT), saa perustiedot konsernista sekä oman lainkäyttöalueensa tiedot.

Automaattinen tietojenvaihto tehdään konsernin täydennysveron tietoilmoituksella ilmoittamien tietojen perusteella. Konsernin tulee siis soveltaa tätä tietojenjakamistapaa ilmoittaessaan, mille lainkäyttöalueille täydennysveron tietoilmoituksen eri osioiden tiedot lähetetään.

Taulukko alla havainnollistaa sovellettavaa tietojenjakamistapaa.

Vähimmäisverolain 9 luvun 2 §:n mukaan suuren kotimaisen konsernin Suomen kotimainen täydennysvero sekä tuloksilukemissäännön perusteella kannettava täydennysvero alennetaan nollaksi euroksi viiden ensimmäisen tilikauden aikana, kun suuri kotimainen konserni kuuluu ensimmäisen kerran vähimmäisverolain soveltamisalaan. Suomen kotimaisen täydennysveron osalta edellytyksenä on lisäksi, että konserniyksiköllä ei ole toisella lainkäyttöalueella sijaitsevaa omistajaa, joka olisi velvollinen soveltamaan tuloksilukemissääntöä omalla lainkäyttöalueellaan.

Siirtymäsäännöksen soveltuessa suuren kotimaisen konsernin ei lähtökohtaisesti tarvitse antaa täydennysveron tietoilmoituksella muita tietoja kuin perustiedot konsernista (General Section) ja lainkäyttöaluekohtainen yhteenveto (Summary). 

Täydennysveron tietoilmoituksen antamisen määräaika on 15 kuukautta tilikauden päättymisestä. Ensimmäistä kertaa ilmoitettaessa määräaika on 18 kuukautta tilikauden päättymisestä.

Täydennysveron tietoilmoitus annetaan OmaVerossa OECD:n julkaiseman xml-skeeman mukaisena xml-tiedostona. Verohallinto on julkaissut xml-tiedoston muodostamisesta teknisen soveltamisohjeen. Tekninen soveltamisohje sisältää ilmoitettavien kenttien kuvaukset, tiedot järjestelmän tekemistä tarkistuksista sekä ohjeet ilmoituksen korjaamiseen.

Suomalainen konserniyksikkö on velvollinen antamaan notifikaation. Ilmoittaminen on mahdollista keskittää yhdelle suomalaiselle konserniyksikölle (nimetty paikallinen yksikkö), joka antaa notifikaation kaikkien suomalaisten konserniyksiköiden puolesta.

Ulkomainen yksikkö ei voi antaa notifikaatiota suomalaisten yksiköiden puolesta.

Notifikaatiolla ilmoitetaan täydennysveron tietoilmoituksen antavan yksikön tunnistetiedot ja sijaintilainkäyttöalue.

Lisäksi, jos nimetty paikallinen yksikkö antaa notifikaation kaikkien suomalaisten yksiköiden puolesta, sen on ilmoitettava suomalaisten yksiköiden tunnistetiedot.

Jos konserniyksikkö on kuulunut tilikauden aikana kahteen tai useampaan eri konserniin, sen on annettava notifikaatio tilikauden viimeisen päivän tietojen perusteella. Lisätietokentässä on tällöin yksilöitävä muut konsernit, joihin konserniyksikkö on kuulunut tilikauden aikana.

Notifikaation antamisen määräaika on 15 kuukautta tilikauden päättymisestä. Ensimmäistä kertaa ilmoitettaessa määräaika on 18 kuukautta tilikauden päättymisestä.

Notifikaatio annetaan OmaVerossa täytettävällä sähköisellä lomakkeella.

Suomessa sijaitsevan konserniyksikön on annettava täydennysveroilmoitus tilikaudelta, jolta se on velvollinen maksamaan täydennysveroa Suomessa. Täydennysveroilmoitusta ei voi Suomessa antaa keskitetysti.

Jos konserniyksiköllä ei ole tilikaudelta Suomessa maksettavaa täydennysveroa, sen ei tarvitse antaa täydennysveroilmoitusta, ellei Verohallinto pyydä sitä valvonnallisista syistä.

Konserniyksikön on annettava täydennysveroilmoituksella seuraavat täydennysveron määräämistä ja verotuksen toimittamista varten tarvittavat tiedot:

Ilmoittavan konserniyksikön tunnistetiedot

• konserniyksikön nimi
• Y-tunnus
• muut tarpeelliset yksilöintitiedot

Lainkäyttöaluekohtainen täydennysverolaskelma

Lainkäyttöaluekohtainen täydennysverolaskelma on annettava erikseen jokaiselta lainkäyttöalueelta, jolta on kohdennettu konserniyksikölle Suomeen maksettavaa täydennysveroa. Laskelmalla ilmoitettavat tiedot ovat pääasiassa täydennysveron tietoilmoitukseen sisältyviä tietoja.

Jos yksikkö on tilikauden aikana vaihtanut omistajaa ja maksettavaa täydennysveroa muodostuu samalla lainkäyttöalueella kahden eri konsernin omistusajalta, lainkäyttöalueen tiedot on ilmoitettava tässä osiossa erikseen kummankin konsernin osalta. Tämä tarkoittaa, että samalta lainkäyttöalueelta ilmoitetaan kaksi erillistä laskelmaa.

Kotimaista täydennysveroa koskevat lisätiedot

Konserniyksikön on ilmoitettava tiedot sellaisista sijoitusyksiköistä, joille on kohdennettu Suomessa kotimaista täydennysveroa.

Sijoitusyksiköistä ilmoitetaan tässä kohdassa seuraavat tiedot:

• sijoitusyksikölle kohdennetun kotimaisen täydennysveron määrä
• sijoitusyksikön nimi
• sijoitusyksikön Y-tunnus
• Suomessa sijaitsevien sijoitusyksikössä omistusosuuden omistavien konserniyksiköiden tunnistetiedot (nimi ja Y-tunnus) ja osuudet sijoitusyksiköissä prosentteina
• konserniyksikön oma osuus sijoitusyksikölle kohdennetusta täydennysverosta euroina.

Tässä kohdassa ilmoitetaan myös oikaistuista veroista vähennetyn väliyhteisötulon perusteella suoritetun veron, hybridiyksikön veron ja kiinteän toimipaikan tulon perusteella maksetun veron määrät. 

Lisätiedot

Täydennysveroilmoituksen lisätietokentässä voi antaa täydennysveroilmoitusta koskevia lisätietoja vapaamuotoisesti. 

Kentässä on kuitenkin aina ilmoitettava kotimaisen täydennysveron kohdentamista koskevat tiedot.

Lisäksi kentässä voi antaa lisätietoja, jos yksikölle on muodostunut tilikaudelta Suomessa maksettavaa täydennysveroa kahden tai useamman eri konsernin omistusajalta. Yksikkö voi kuulua kahteen tai useampaan eri konserniin esimerkiksi omistusmuutosten takia.

Täydennysveroilmoituksen antamisen määräaika on 15 kuukautta tilikauden päättymisestä. Ensimmäistä kertaa ilmoitettaessa määräaika on 18 kuukautta tilikauden päättymisestä.

Ilmoitus annetaan OmaVerossa täytettävällä sähköisellä lomakkeella.

Konsernin tilikausi on kalenterivuosi. Konsernitilinpäätöksen mukaiset vuotuiset tuotot ovat:

Vuotuiset tuotot ovat olleet vähintään 750 MEUR vuosina 2023 ja 2025, joten vähimmäisverolakia sovelletaan konserniin tilikaudesta 2026 alkaen. Ensimmäiset ilmoitukset on annettava 18 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä eli 30.6.2028 mennessä. Seuraavan tilikauden ilmoitukset on annettava 15 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä eli 31.3.2029 mennessä.

Vähimmäisverolain 10 luvun 1 §:n mukaan laki tuli voimaan 1.1.2024 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran 31.12.2023 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Jos esimerkin tilikaudet ovat 12 kuukauden mittaisia, on 31.3.2024 päättynyt tilikausi alkanut ennen lain soveltamisen alkamista, joten lakia sovelletaan ensimmäisen kerran 31.3.2025 päättyvään tilikauteen. Ensimmäisellä ilmoittamiskerralla määräaika on 18 kuukautta, joten ensimmäinen täydennysveron tietoilmoitus on annettava 30.9.2026 mennessä.

Kiinteä toimipaikka on vähimmäisverotuksessa konserniyksikkö ja siis itsenäisesti ilmoitusvelvollinen. Jos ulkomainen yhtiö tai pääliike antaa täydennysveron tietoilmoituksen (GIR) omassa sijaintivaltiossaan, pitää suomalaisen kiinteän toimipaikan antaa ilmoitus täydennysveron tietoilmoituksen antajasta (notifikaatio) OmaVeron kautta.

Jos täydennysveron tietoilmoitus annetaan Suomessa, ei notifikaatiota tarvitse antaa täällä. Jos tosiasiallinen veroaste Suomessa jää alle 15 prosentin, verotetaan täydennysvero Suomessa kotimaisena täydennysverona. Tällöin on annettava myös täydennysveroilmoitus.

Konsernilla on yhtiöitä lainkäyttöalueilla A, B, C ja D.

• Ylimmän emoyhtiön A1 lainkäyttöalueella ei ole voimassa tuloksilukemissääntöä (IIR).
• B1 ja B2 sijaitsevat Suomessa, tuloksilukemissääntö ja ehdot täyttävä kotimainen täydennysvero (QDMTT) ovat voimassa.
• B1 ja B2 ovat ilmoitusvelvollisia Suomessa.

Konserni voi valita nimetyn ilmoittavan yksikön, joka antaa koko konsernin täydennysveron tietoilmoituksen. Yleisen osan tietoihin pitää sisällyttää kaikki konsernin yksiköt. Lainkäyttöaluekohtaiset tiedot pitää antaa B- ja C-lainkäyttöalueiden osalta, koska B1 ja B2 ovat velvollisia soveltamaan tuloksilukemissääntöä (IIR) C:n matalan verotuksen tilanteessa ja QDMTT:tä B:n matalan verotuksen osalta. Jos Suomessa olisi voimassa aliverotettujen voittojen sääntö (UTPR), pitäisi antaa tiedot myös A- ja D-lainkäyttöalueiden osalta - samoin jos ehdot täyttävä kotimainen täydennysvero (QDMTT) olisi voimassa A- ja D-lainkäyttöalueilla.

• Konsernin ylin emoyksikkö A1 sijaitsee lainkäyttöalueella A. 
• Tytäryksiköt B1 ja B2 sijaitsevat Suomessa.
• Konsernin täydennysveron tietoilmoituksen antaa A1.

Suomessa on annettava OmaVerossa notifikaatio, jossa ilmoitetaan täydennysveron tietoilmoituksen antaja, sekä suomalaisten yksiköiden tunnistetiedot (Y-tunnus). Yksi notifikaatio riittää, jos se sisältää sekä B1:n että B2:n tiedot.

Koska Suomessa on voimassa kotimainen täydennysvero, joka täyttää ns. QDMTT Safe Harbourin edellytykset, täydennysveron tietoilmoituksella ilmoitetaan Suomen lainkäyttöaluekohtaisessa osassa kotimaisen täydennysveron laskelmat. Laskelmia ei tarvitse tehdä, jos verotuksen maakohtaista raportointia koskevan siirtymäkauden olettamasäännöksen soveltamisedellytykset täyttyvät Suomessa.

• Ylin emoyksikkö on suomalainen: täydennysveron tietoilmoitus annetaan Suomessa, muissa valtioissa annetaan notifikaatio.
• Yleisiin tietoihin tulee kaikkien konserniyksiköiden tiedot.
• Lainkäyttöaluekohtaiset tiedot annetaan kaikkien kolmen lainkäyttöalueen osalta.  
• Lainkäyttöalueen tietosisältö riippuu siitä, soveltuuko jokin olettamasäännös tai vapautus.
  • Lainkäyttöalueella B olettamasäännös soveltuu, joten ilmoitetaan olettamasäännöstä koskevat tiedot.
  • Lainkäyttöalueella C olettamasäännös ei sovellu, joten ilmoitetaan tosiasiallisen veroasteen ja mahdollisen täydennysveron laskemiseksi tarvittavat tiedot.
• Suomalainen konserniyksikkö antaa täydennysveroilmoituksen, jos sen on maksettava täydennysveroa Suomessa.