Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista.

Alv-ilmoituksen uudistaminen - kustannukset ja hyödyt

Verohallinto on suunnitellut alv-ilmoituksen uudistamista yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Uusi alv-ilmoitus oli tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2022, mutta vallitsevasta korona- ja taloustilanteesta johtuen käyttöönottoa on päätetty lykätä. Uudesta aikataulusta ei ole vielä päätöstä.

Miksi alv-ilmoitusta on tarpeen uudistaa?

Alv-ilmoituksen uudistamisen tarpeet ovat olleet tiedossa jo pitkään. Ilmoitus on pysynyt lähes nykymuodossaan siitä saakka, kun arvonlisäverolaki tuli voimaan yli 25 vuotta sitten. Verrattuna moneen muuhun maahan, Suomessa alv-ilmoitus on tietosisällöltään varsin suppea ja lisäksi epätasapainoinen: tietoja raportoidaan paljon yhteissummina, mutta toisaalta joitakin asioita hyvinkin tarkasti.

Merkittävä osa arvonlisäveroriskeistä liittyy erityis- ja poikkeustilanteisiin, joista nykyilmoituksella ei saada tietoa. Lisäksi yksi nykyisen ilmoituksen ongelmista on ollut, että tietoja ei välttämättä osata aina ilmoittaa oikein. Uuden ilmoituksen myötä Verohallinto voi siten kohdentaa tarkemmin paitsi valvontaa, myös ohjausta niille asiakkaille jotka sitä tarvitsevat.

Ilmoituksen uudistamista on suunniteltu yhteistyössä asiakkaiden ja etujärjestöjen kanssa. Uudistuksen hyötyjä ja kustannuksia on selvitetty vuosien 2017 - 2020 aikana yhteistyössä taloushallinnon ohjelmistotoimittajien, tilitoimistojen ja asiakasyritysten kanssa. Arviot muutoksen kustannuksista ja hyödyistä asiakkaille perustuvat em. yhteistyössä saatuihin tietoihin.

Muutoksen vaikutusten arvioimiseksi asiakkaat jaoteltiin selvitystyössä kolmeen ryhmään sen perusteella, millaisia oletettuja vaikutuksia muutoksella on ilmoittamiseen. Eri ryhmien suuruusluokka on se, mihin on syytä kiinnittää huomioita muutoksen vaikutuksia arvioitaessa.

Asiakasryhmittely.
Miniyrittäjät Pk-tilitoimistoasiakkaat Suuryritykset

Hoitavat tyypillisesti kirjanpitonsa ja veroraportointinsa itse. Voivat käyttää jotain taloushallinto-ohjelmistoa, mutta usein käytössä lähinnä Office-ohjelmat, sähköposti ja paperi.

Luokkaan kuuluvat:

  • Alkutuotannosta alv-velvolliset
    (ei kirjanpitovelvollisuutta) liikevaihdosta riippumatta
    266 512 kpl ja
  • 50 % yrityksistä, joiden liikevaihto
    < 100 000 e (192 650 kpl) ja asioi itse = 96 325 kpl

Yhteensä: n. 363 000 yritystä

Ovat ulkoistaneet kirjanpidon ja veroraportoinnin ainakin joltain osin tilitoimistolle siten, että raportit tuotetaan jossakin taloushallinnon järjestelmässä.

Alv-laskenta tapahtuu pääkirjanpito-tasolla: ohjelmisto tuottaa alv-laskelman joko kirjauskohtaisten alv-koodien tai pääkirjanpitotilikohtaisen alv-käsittelyn avulla.

Luokkaan kuuluvat:

  • Yritykset, joiden liikevaihto on
    100 000 € - 10 M € = 120 743 kpl ja
  • 50 % miniyritysten (LV < 100 000 e) = 96 325 kpl

Yhteensä: n. 217 000 yritystä

Käyttävät tyypillisesti laajoja toiminnanohjausjärjestelmiä (ERP yms.), joita käytetään ensisijaisesti muihin kuin yrityksen ulkoisen laskennan ja raportoinnin tarpeisiin. Alv-ilmoituksen laatiminen edellyttää usein eri järjestelmien/osajärjestelmien tuottamien tietojen yhdistelyä manuaalisesti.

Luokkaan kuuluvat:
Yritykset, joiden liikevaihto > 10 M €

Yhteensä: n. 4 400 yritystä

Muutoksen kustannukset

Arvonlisäveroilmoituksen muutoksista yrityksille aiheutuvat kustannukset voidaan jakaa kertaluontoisiin, muutoksen käyttöönottoon liittyviin kustannuksiin sekä muutoksesta alv-veroilmoittamisen prosesseihin liittyviin jatkuviin vuosikustannuksiin. Kertaluontoiset järjestelmäkustannukset riippuvat olennaisesti siitä, minkälainen yrityksen järjestelmäarkkitehtuuri on ja millaisissa järjestelmissä arvonlisäverotukseen vaikuttavia tietoja käsitellään. Jatkuvat kustannukset koskevat vain niitä asiakkaita, joilla on arvonlisäverotukseen liittyvää erityistoimintaa, esimerkiksi verotonta myyntiä.

Käyttöönottoon liittyvät kertaluontoiset kustannukset

Selvityksen mukaan ohjelmistomuutoksia tarvitaan eniten suurten yritysten käyttämiin järjestelmiin, joissa arkkitehtuuri on rakennettu ensisijaisesti muihin kuin ulkoisen laskennan ja raportoinnin tarpeisiin ja joissa ohjelmistoja on räätälöity yrityskohtaisesti. Järjestelmäkustannukset alv-koodien muutoksista tulevat olemaan suurimmille yrityksille noin 10 000 euroa yritystä kohden. Lisäksi, jos yrityksellä on verottomia myyntejä, tulee kustannuksia niiden osalta saman verran lisää.

Sen sijaan pienille ja keskisuurille yrityksille eli suurimmalle osalle yrityksistä ja tilitoimistoista kustannukset eivät ole merkittäviä. Nämä ilmoittajat käyttävät usein valmisohjelmistoja, joten ohjelmistoihin tehtävät muutokset hyödyttävät kerralla kaikkia asiakkaita ja kustannukset jakaantuvat usealle käyttäjälle. Saatujen arvioiden perusteella muutoksesta aiheutuva järjestelmäkustannus tulee olemaan vain muutamia euroja loppuasiakasta kohden.

Järjestelmäkustannusten lisäksi pk-yrityksille ja suurille yrityksille tulee käyttöönottovaiheessa kustannuksia muun muassa henkilöstön kouluttamisesta. Kustannusten minimoimiseksi Verohallinto tulee tarjoamaan asiakkaille kattavaa ja laadukasta ohjeistusta uuteen alv-ilmoitukseen liittyen.

Muutoksesta aiheutuvat vuosittaiset kustannukset

Uudesta alv-ilmoituksesta aiheutuu käyttöönoton jälkeisiä vuosittaisia kustannuksia pienelle osalle asiakkaista. Kustannukset liittyvät tiettyjen poikkeustilanteiden, erityisesti verottomien myyntien ilmoittamiseen. Näitä tilanteita on arviolta 2 prosentilla asiakkaista. Verottomien myyntien ilmoittamisen on todettu olevan eniten kustannuksia aiheuttava järjestelmämuutos uuteen alv-ilmoitukseen siirtymisessä.

Verottomien myyntien ja rajanvetotilanteiden käsittelyyn alv-ilmoitusta varten on mahdollista vaikuttaa myös Verohallinnon täsmällisellä ja riittävällä ohjeistuksella. Lisäksi on syytä huomata, että tyypillisesti kunkin asiakkaan myynnit koostuvat keskenään samankaltaisista myynneistä, joten riittää, että arvonlisäverokäsittelyä koskeva ratkaisu on tehty kerran ja samaa ratkaisua voidaan hyödyntää myös jatkossa vastaavia kirjauksia käsiteltäessä. Nämä seikat huomioiden on arvioitu, että vaikutus arvonlisäveroilmoittamisesta aiheutuvaan vuotuiseen työmäärään olisi 15 % käyttöönottovaiheen kustannuksista, noin 200 - 500 euroa vuodessa, yrityksen koosta riippuen.

Yhteenveto kustannuksista asiakasryhmittäin

Seuraavassa taulukossa on koostettu yhteenveto arvioiduista kustannuksista asiakasryhmittäin. Laskelmat perustuvat vuosina 2017 - 2020 yritysten, tilitoimistojen ja ohjelmistotoimittajien kanssa tehdyssä asiakasyhteistyössä saatuihin tietoihin.

Kustannukset asiakasryhmittäin.
Miniyrittäjät Pk-tilitoimistoasiakkaat Suuryritykset

Kertaluontoiset kustannukset

  • ohjelmistomuutokset: 476 000 e, n. 7 e / yritys, mutta vain osa käyttää ohjelmistoja, osa vain OmaVeroa
  • ilmoitus on ohjaavampi, joten ei muita käyttöönottoon liittyviä kustannuksia

Vuotuinen kustannusvaikutus*

  • Suurelle osalle asiakkaista ei vuotuisia kustannuksia
  • Kustannuksia n. 2 % eli n. 7 260 yritykselle, n. 180 e / yritys, yhteensä 1,31 milj. e

Yhteensä: n. 363 000 yritystä

Kertaluontoiset kustannukset

  • ohjelmistomuutokset: 1,5 milj. e, n. 7 e/yritys
  • muut käyttöönoton kustannukset (mm. koulutus): 816 000 e, n. 4 e/yritys

    Vuotuinen kustannusvaikutus*
  • Suurelle osalle asiakkaista ei vuotuisia kustannuksia
  • Kustannuksia n. 2 % eli n. 4 340 yritykselle, n. 315 e / yritys, yhteensä 1,37 milj. e

Yhteensä: n. 217 000 yritystä

Kertaluontoiset kustannukset

  • uudet alv-koodit: 44,4 milj. e, n. 10 000 e/yritys
  • veroton myynti: 900 000 e, 10 000 e/yritys * 90 yritystä
  • muut käyttöönoton kustannukset (mm. koulutus): 22,2 milj. e, n. 5 000 e/yritys

Vuotuinen kustannusvaikutus*

  • Suurelle osalle asiakkaista ei vuotuisia kustannuksia
  • Kustannuksia n. 2 % eli n. 90 yritykselle, n. 465 e / yritys, yhteensä 42 000 e

Yhteensä: n. 4 400 yritystä

* Vuotuinen kustannusvaikutus muodostuu tiettyjen poikkeustilanteiden, esimerkiksi verottomien myyntien käsittelystä arvonlisäveroilmoitusta varten. Näitä tilanteita on arviolta 2 prosentilla asiakkaista.

Verohallinnon kustannukset

Verohallinnon osalta kustannukset alv-ilmoituksen uudistamisesta on verrattavissa muihin lomakemuutoksiin, jollaisia toteutetaan vuosittain useita, riippuen esimerkiksi lainsäädäntömuutosten määrästä ja niiden vaikutuksista ilmoituksiin. Ilmoituksen uudistaminen edellyttää muutosta mm. saapuviin tietovirtoihin, laskentasääntöihin ja OmaVeroon. Lisäksi tulee varautua siihen, että asiakkaiden neuvontatarve kasvaa väliaikaisesti muutoksesta johtuen. Verohallinnolle aiheutuvat kertaluontoiset järjestelmäkustannukset ja muut käyttöönottoon liittyvät kustannukset ovat 0,4 – 0,8 miljoonaa euroa.

Uudistuksen hyödyt

Uusi alv-ilmoitus on nykyistä ohjaavampi ja loogisempi, mikä mahdollistaa esimerkiksi kohdennetumman asiakasohjauksen OmaVerossa ja muissa kanavissa. Suurimmalle osalle asiakkaista ilmoituksen tietosisällön uudistaminen on siten asiakkaiden toimintaa helpottava.

Uusi alv-ilmoitus vastaa kirjanpidossa jo muutoinkin eriteltäviä tietoja, joten alv-ilmoituksen ja kirjanpidon täsmäyttäminen on jatkossa helpompaa.

Ilmoituksen loogisuuden ja täsmäytettävyyden arvioidaan tuovan erityisesti pk-yrityksille ja näiden tilitoimistoille 4,9 miljoonan euron vuotuisen hyödyn. Taloushallintoliiton mukaan alv-ilmoituksen muutos on toteutettavissa kohtuullisen sujuvasti suomalaisiin pk-yrityksen kirjanpitojärjestelmiin.

Kun alv-raportointi on jatkossa tarkempaa, antaa se Verohallinnolle paremman kuvan asiakkaan toiminnasta. Nykyisestä suppeasta ilmoituksesta johtuen arvonlisäverovalvonnassa on vaikea tunnistaa ne ilmoitukset, joihin liittyy riski väärin toimimisesta. Asiakkailta joudutaan usein kysymään lisätietoja selvityspyynnöllä myös sellaisissa tapauksissa, jotka eivät lopulta vaadi toimenpiteitä.

Uuden ilmoituksen myötä Verohallinto voi kohdistaa ohjausta täsmällisemmin niihin asiakkaisiin, joilla on osaamattomuudesta johtuvia ilmoitusvirheitä, sekä valvontaa asiakkaisiin, joilla on verotuksellisia riskejä.

Kun Verohallinto saa tiedot uuden ilmoituksen myötä tarkemmalla tasolla, selvityspyynnöt vähenevät niillä asiakkailla, joilla tiedot ilmenevät riittävästi jo uudelta ilmoitukselta. Uuden alv-ilmoituksen myötä merkittävä osa alv-ilmoituksista voitaisiin jatkossa käsitellä automaattisesti ja ilman asiakasyhteydenottoa. Tämän on arvioitu tuovan säästöä asiakkaille vuositasolla noin 367 000 euroa.

Lisäksi selvityspyynnöt kevenevät niissä tapauksissa, joissa lisätietoja on tarpeen edelleen kysyä: kun tietoja saadaan tarkemmin jo alv-ilmoituksella, yleisten toiminnan luonnetta kuvaavien kysymysten määrän on arvioitu vähenevän n. 20 %.

Selvityspyynnöt ovat aiheuttaneet hallinnosta taakkaa asiakkaita varsinkin
silloin, jos alv-palautukset ovat selvittelyn vuoksi viivästyneet ja pahimmillaan jopa vaarantaneet yrityksen likviditeetin. Siksi on yritystenkin etu, että valvonta saadaan kohdentumaan tarkemmin ja selvityspyyntöihin liittyvä menettely kevenemään. Verohallinto tulee seuraamaan tarkkaan selvityspyyntöjen määrää ja kohdentumista muutokseen liittyen.

Verohallinnon toiminnan reaaliaikaistumisen, ennakoivuuden ja tehostumisen hyötyjä voi pitää koko yhteiskunnan ja myös veronmaksajayritysten etuna. Kun Verohallinto voi puuttua havaittuihin riskitilanteisiin nykyistä reaaliaikaisemmin, on asiakkailla mahdollisuus järjestää toimintansa siten, että he pystyvät suoriutumaan lain mukaisista verovelvoitteistaan. Mikäli toiminta ei ole reaaliaikaista, havaitaan riskit usein vasta jälkikäteisen valvonnan keinoin, jolloin havaittu virhe voi muodostua niin suureksi, ettei yrityksellä ole mahdollisuutta suoriutua maksettavasta verosta ja jatkaa toimintaansa - vaikka kyse olisi ollut osaamattomuudesta, ei tahallisesta väärintoimimisesta.

Kun Verohallinnon toiminta on reaaliaikaisempaa ja valvonnassa on käytettävissä tarkempia tietoja, voidaan paremmin taata myös oikeudenmukaisesti toimitettu verotus. On oikein toimivien yritysten etu, että tietoisesti tai tietämättömyyttään väärin toimivat yritykset eivät saa verotuksellisten virheidensä vuoksi parempaa taloudellista asemaa kilpailluilla markkinoilla. Verohallinnon edellytykset reaaliaikaiseen ja tehokkaaseen toimintaan on siten koko yhteiskunnan ja jokaisen veronmaksajan etu - paitsi verotulokertymän varmistamiseksi, mutta myös markkinoiden kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi.

Arvonlisäveroilmoituksen muutoksella ei ole vaikutuksia Verohallinnon resurssitarpeeseen, mutta uuden tarkemman alv-ilmoituksen on arvioitu tehostavan Verohallinnon menettelyitä ja valvontaa siten, että arvonlisäverovaje pienenisi yli 60 miljoonaa euroa vuositasolla. Alv-kertymän on todettu muissa maissa kasvavan myös siksi, että uuden loogisemman ja ohjaavamman ilmoituksen myötä asiakkaat osaavat ilmoittaa tietoja paremmin oikein.

Uusi alv-ilmoitus mahdollistaa jatkossa myös siirtymisen lasku- ja kuittikohtaiseen raportointiin. Kyseessä ovat toisiaan täydentävät muutokset.

Sivu on viimeksi päivitetty 28.8.2020