Tavoitteena reaaliaikainen alv-raportointi

Verohallinto on selvittänyt yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa, voitaisiinko arvonlisäveron tiedot saada tulevaisuudessa automaattisesti yritysten taloushallintojärjestelmistä, lasku- ja kuittitietojen perusteella. Tämä mahdollistaisi esitäytetyn alv-ilmoituksen muodostamisen pienille yrityksille, jolloin yrityksen tehtäväksi jäisi vain ilmoituksen tarkistaminen ja tarvittaessa täydentäminen. Visiona on, että tulevaisuudessa verotus sulautuu osaksi yritysten liiketoimintaa, ilman erillistä raportointia.

Uudistuksen taustaa

Arvonlisäveron nettokertymä on vuosittain noin 19 miljardia euroa (2019). Arvonlisävero on henkilöiden tuloveron jälkeen toiseksi merkittävin verotulo valtiolle. Alv-vaje eli lainmukaisen ja todellisen kertymän erotus on Suomessa viime vuosina ollut n. 1,3 miljardia euroa, ja se muodostuu useista eri osatekijöistä.

Arvonlisäveron bruttokertymä on n. 32 miljardia euroa ja siitä yrityksille maksettavien palautusten määrä noin 13 miljardia euroa, joten alv-palautusten fiskaalinen merkitys on suuri. Verohallinto käsittelee vuosittain noin miljoona alv-ilmoitusta, joissa haetaan arvonlisäveron palautuksia. Palautusmenettely on tehnyt arvonlisäverojärjestelmästä alttiin petoksille ja petosyrityksille. Arvonlisäverovajetta syntyy petosyritysten lisäksi myös tietojen puutteellisesta tai virheellisestä ilmoittamisesta.

Nykyinen arvonlisäveroilmoitus on ollut käytössä yli 25 vuotta. Ilmoitus on sisällöltään suppea eikä siitä saa riittävän selkeää kuvaa yrityksen toiminnasta. Monet tapahtumat raportoidaan vain yhteissummana, mutta toisaalta joitakin tietoja pitää antaa hyvinkin tarkasti.

Koska alv-ilmoituksilta saatavat tiedot ovat suppeat, tietojen oikeellisuutta on selvitettävä usein virkailijatyönä. Tämä tarkoittaa, että asiakkaalta, kauppakumppanilta tai kolmannelta osapuolelta on yleensä pyydettävä liiketoiminnan luonnetta selventäviä lisätietoja. Lisäselvitysten vuoksi alv-palautusten maksamisaika voi venyä pahimmillaan viikkojen tai jopa kuukausien mittaiseksi.

Alv-ilmoituksen uudistamisella sekä lasku- ja kuittikohtaisella raportoinnilla mahdollistettaisiin tehokkaampi riskien valvonta ja selvityspyyntöjen tarkempi kohdentuminen. Jos tiedot kävisivät riittävästi ja luotettavasti ilmi jo yrityksen raportoinnista, ei lisäselvityksiä tarvittaisi.

Mitä lasku- ja kuittikohtaisella raportoinnilla tarkoitetaan?

Uudella raportointitavalla tarkoitetaan sitä, että yritykset ilmoittaisivat tekemiensä myyntien ja ostojen arvonlisäverot jatkossa tapahtumatasolla eli lasku- tai kuittikohtaisesti. Tiedot siirtyisivät Verohallinnolle yrityksen taloushallintojärjestelmästä automaattisesti rajapinnan välityksellä. Lasku- ja kuittikohtaista raportointia on selvitetty vuodesta 2017 lähtien yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.

Kaikkien Suomessa alv-velvollisten yritysten olisi raportoitava tiedot tapahtumakohtaisesti. Raportointi tulisi ottaa mahdollisimman laajasti käyttöön yrityksissä, jotta esimerkiksi myyntien ja ostojen vertailtavuus olisi mahdollista ja luotettavaa. Raportointi otettaisiin käyttöön kuitenkin vaiheittain ja yritysten edellytykset lasku- ja kuittikohtaisten tietojen tuottamiseen huomioitaisiin. Sähköisen laskutuksen ja eKuittien riittävän laaja käyttö luo edellytykset tapahtumakohtaiselle raportoinnille.

Vain määritellyt tiedot raportoitaisiin

Tietojen hyödyntämisen ja kansainvälisen vertailun pohjalta selvitettiin, mitä tietoja laskuilta ja kuiteilta raportoitaisiin. Vaihtoehtona vertailtiin koko liiketapahtuman, esimerkiksi laskun, kaikkien tietojen ilmoittamista ja sitä, että liiketapahtumasta raportoitaisiin vain määritellyt tiedot. Tulos oli, että merkittävimmän lisäarvon raportoinnissa tuo liikekumppanien väliset tapahtumatiedot - ei niinkään tieto siitä, mitä tavaraa tai palvelua yksittäinen kauppatapahtuma koskee. Rajattu tietosisältö on myös turvallisempaa henkilötietojen ja liikesalaisuuksien salassapidon näkökulmasta. Selvityksen perusteella ehdotetaan, että lasku- ja kuittikohtaisesti raportoitaisiin ainoastaan määritellyn tietosisällön mukaiset tiedot.

Kaikkia yrityksen laskuja ei edellytetä raportoitavaksi. Siihen, mitä liiketapahtumia raportointi koskisi, on ehdotettu muun muassa maantieteellisiä rajauksia. Rajauksista ei ole tarkoitus tehdä poissulkevaa listaa, vaan määritellä raportoinnin vähimmäislaajuus. Halutessaan yritys saisi antaa tiedot kaikista tapahtumista Verohallinnolle.

Alv-velvollisten yritysten välisten myyntien ja ostojen lisäksi tulisi raportoida myös tiedot myynneistä kuluttajille tai muille ei-arvonlisäverovelvollisille. Näin liiketoiminnasta muodostuisi riittävän kattava kuva. Raportoinnista on ehdotuksessa rajattu pois yhteisömyynnit eli myynnit toisiin EU-maihin sekä kolmikantakaupan tilanteet. Yhteisömyynnit ilmoitettaisiin jatkossakin erillisellä yhteenvetoilmoituksella. Yrityksen olisi kuitenkin mahdollista ilmoittaa yhteisömyynnit, kolmikantakaupan myynnit ja myös vientimyynnit halutessaan tapahtumakohtaisesti, vaikka tätä ei edellytettäisi.

Verottomista myynneistä ei ole tarpeen saada tietoa lasku- tai kuittikohtaisesti. Verottomat myynnit vaikuttavat muun muassa vähennysoikeuksiin ja niihin on havaittu liittyvän merkittäviä alv-riskejä. Tavoitteena on, että tämä tieto ilmoitettaisiin jatkossa summatietona alv-ilmoituksella.

Ilmoitettavien tietojen sisältöön ja laajuuteen vaikuttaa myös reaaliaikatalouden ja digitalisaation kehitys. Esimerkiksi kuittikohtaista raportointia ei edellytettäisi ennen kuin eKuitti on riittävän laajasti käytössä. Siihen saakka kuittimyynti raportoitaisiin kuukausittaisina yhteissummatietoina.

Miten ilmoittaminen käytännössä tapahtuisi?

Tarkoituksena on, että myynti- ja ostotapahtumien tiedot siirtyisivät automaattisesti Verohallintoon liiketapahtumista tietoa tuottavien järjestelmien ja rajapinnan välityksellä. Rajapinta voidaan rakentaa joko sähköiseen laskutus- tai kassajärjestelmään tai vaihtoehtoisesti kirjanpitojärjestelmään.

Suoraan kirjanpitojärjestelmään luodun rajapinnan etuna on, että tapahtumien arvonlisävero- ja kirjanpitokäsittely on tehty valmiiksi ja tiliöintitiedot sisältyvät siten tietoihin (esimerkiksi vähennyskelvottomat hankinnat ja oma käyttö). Kirjanpitojärjestelmästä tapahtuva raportointi on tarkoituksenmukaisin tapa niille asiakkaille, joiden kirjanpito tehdään sähköisen taloushallinnon ohjelmilla. Kaikilla asiakkailla ei kuitenkaan ole käytössä tällaisia järjestelmiä eikä sellaiseen siirtyminen ole taloudellisesti kannattavaa.

Lasku- ja kuittikohtainen raportointi on mahdollistettava kirjanpitojärjestelmän lisäksi myös laskutus- ja kassajärjestelmistä rajapintaratkaisuilla. Näin luodaan edellytykset sille, että kaikki yritykset, sekä pientoimijat että suuryritykset, pystyvät mukautumaan raportoinnin muutokseen. Verohallinto selvittää parhaillaan mahdollisuutta rakentaa pienyrityksille maksuton kirjanpito-ohjelma.

Nykyisin yritysten on mahdollista antaa alv-ilmoitus ja hakea alv-palautusta ennen ilmoituksen antamisen määräpäivää. Jotta alv-palautukset voitaisiin käsitellä nopeasti jatkossakin, tulisi lasku- ja kuittikohtaiset tiedot saada sekä yritykseltä että sen kauppakumppaneilta jo varhaisessa vaiheessa. Tämä mahdollistaa nopeammat alv-palautukset sekä tehostaa alv-petosten torjuntaa.

Verohallinto ehdottaa seuraavia määräpäiviä:

  • myyntilaskut tulisi toimittaa viimeistään kuudes (6.) päivä sen kuukauden päättymisestä, jolle myyntilasku kuuluu, ja
  • ostolaskut tulisi raportoida kuukauden kuluessa sen kuukauden päättymisestä, jolle ostolasku kuuluu (esim. kesäkuulle kuuluvat laskut tulisi raportoida viimeistään 31.7.) tai viimeistään arvonlisäveroilmoituksen antamisen yhteydessä, jos arvonlisäveroilmoitus annetaan ennen ostolaskujen raportoinnin eräpäivää.

Uudistus mahdollistaisi esitäytetyn alv-ilmoituksen

Uudistuksessa on tavoitteena myös muodostaa liiketapahtumatietojen perusteella yritykselle esitäytetty alv-ilmoitus. Ideaalitilanteessa yrityksen tarvitsisi vain tarkistaa ja tarvittaessa muokata ilmoitusta. Kyseessä on pitkän aikavälin tavoite, jonka käytännön toteutus vaatii vielä lisäselvitystä.

Esitäytetyn ilmoituksen voisivat valita ne yritykset, jotka kokisivat sen hyödylliseksi. Yritys saisi siis halutessaan käyttää alv-ilmoitukselle esitäytössä muodostuneita tietoja. Esitäytetyn ilmoituksen tarkoituksena on yksinkertaistaa asiakkaan toimintaa, ei monimutkaistaa raportointia.

Esitäytölle tullaan määrittämään tarkemmat periaatteet yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Koska yritys ilmoittaa arvonlisäveron aina oma-aloitteisesti, yrityksen tulisi esitäytöstä huolimatta aina tarkistaa ja hyväksyä ilmoitus.

Kansainväliset kokemukset rohkaisevia

Lasku- ja kuittikohtaisesta raportoinnista on hyviä kokemuksia kansainvälisesti. Raportoinnin kehittämisen on todettu pienentävän esimerkiksi tietojen puutteellisesta tai virheellisestä ilmoittamisesta aiheutuvaa verovajetta.

Lasku- ja kuittikohtaisten tietojen myötä asiakkaita voitaisiin ohjata ennakoivammin, kohdennetummin ja reaaliaikaisemmin. Tämä hyödyttäisi myös yrityksiä, sillä nykyisin ilmoitusten puutteet ja virheet saatetaan havaita vasta jälkikäteisessä valvonnassa, jolloin niistä saattaa seurata merkittäviä viivästysseuraamuksia.

Tarkempi raportointi antaisi myös paremman kokonaiskuvan yritysten liiketoiminnasta. Tämä mahdollistaisi yrityksille lähetettävien selvityspyyntöjen kevenemisen ja paremman kohdentumisen sekä esimerkiksi alv-palautusten nopeamman käsittelyn.

Tavoitteena on, että myös alv-ilmoituksen tietosisältöä voitaisiin kehittää lähivuosina. Nämä kaksi uudistusta olisivat tosiaan tukevia. Alv-ilmoituksen uudistamista tarvitaan, jotta voidaan varmistaa lasku- ja kuittitietojen parempi kohdentuminen. Ilmoituksen uudistamista tarvitaan myös arvonlisäveron erityistilanteiden raportointiin.

Uudistuksen edellytyksiä ja kustannuksia on selvitetty

Lasku- ja kuittikohtainen raportointi edellyttää muutoksia yritysten ja tilitoimistojen käyttämiin taloushallinto-ohjelmistoihin ja tietojen tuottamisen prosesseihin. Siksi muutos toteutettaisiin vaiheittain, jolloin erikokoisten yritysten mahdollisuudet siirtyä uuteen raportointitapaan otettaisiin huomioon.

Osana selvitystyötä Verohallinto on tehnyt kustannus-hyötyanalyysin yhteistyössä Maailmanpankin kanssa. Selvityksessä kustannuksia ja hyötyjä on arvioitu asiakasryhmittäin: sekä itse asioivien yritysten ja alkutuottajien, tilitoimistojen kautta asioivien yritysten että suuryritysten näkökulmasta.

Kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi se, minkälainen taloushallinto-ohjelma ja prosessi yrityksellä on alv-raportointiin. Varsinkin pienille ja keskisuurille yrityksille sekä tilitoimistoille, jotka käyttävät valmisohjelmistoja, kustannukset olisivat selvästi pienemmät kuin räätälöityjä ohjelmistoja käyttäville yrityksille. Yrityskohtaisesti räätälöityjä ohjelmistoja käyttävät eteenkin isot yritykset.

Kustannukset asiakasryhmittäin
Miniyrittäjät Pk-tilitoimistoasiakkaat Suuryritykset

Kertaluontoiset kustannukset 25 - 26 milj. e

  • järjestelmämuutokset: 0,5 milj. e
  • koulutuskustannukset 24-25 milj. e, n. 68 e/yritys 

Vuotuinen kustannusvaikutus alv-ilmoittamiseen 83 - 84 milj.e

  • Sähköisten laskujen käyttö 40 milj. e, n. 120 e/yritys, 87 % ryhmästä
  • Alv-raportointi: 43 - 44 milj. e, n. 120 e/yritys
  • Järjestelmien ylläpito 135.000 e

Yhteensä: n. 363 000 yritystä

Kertaluontoiset kustannukset 32 - 33 milj. e

  • järjestelmämuutokset: 1,5 - 2,5 milj. e, n. 15 e/yritys
  • koulutuskustannukset 30 milj. e, n. 140 e/yritys

Vuotuinen kustannusvaikutus alv-ilmoittamiseen 53 - 55 milj. e

  • Sähköisten laskujen käyttö 8 - 9 milj. e, n. 120 e/yritys, 32 % ryhmästä
  • Alv-raportointi: 45 - 46 milj. e (210 e/yritys)
  • Järjestelmän ylläpito 125.000 e

Yhteensä: n. 217 000 yritystä

Kertaluontoiset kustannukset 467 milj. e

  • järjestelmäkustannukset 445 milj. e, n. 100.000 e/yritys
  • koulutuskustannukset 22 milj. e, 5.000 e/yritys

Vuotuinen kustannusvaikutus alv-ilmoittamiseen 56 milj. e

  • Alv-raportointi: 11 milj. e, n. 2.500 e/yritys
  • Järjestelmän ylläpito 45 milj. e, 10.000 e/yritys

 

Yhteensä: n. 4 400 yritystä

Asiakkaille aiheutuvia kustannuksia tullaan tarkentamaan myös jatkossa, jos lasku- ja kuittikohtaisuutta edistetään, ja ehdotetun mallin yksityiskohtien vaihtoehtoja punnitaan yhdessä asiakkaiden kanssa.

Tulosten perusteella lasku- ja kuittikohtaisella raportoinnilla saavutettavat hyödyt ylittäisivät pidemmällä aikavälillä euromääräisesti muutoksen aiheuttamat kustannukset. Hyötyjinä olisivat erityisesti pienyritykset esitäytetyn alv-ilmoituksen myötä. Yhdessä alv-ilmoituksen uudistamisen kanssa lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin on arvioitu pienentävän alv-vajetta yli 200 miljoonalla eurolla vuodessa.

Milloin tapahtumaraportointi tulisi käyttöön?

Lasku- ja kuittikohtaiseen ilmoittamiseen on tarkoitus siirtyä vaiheistetusti reaaliaikatalouden kehittymisen myötä.

Esitäytetty veroilmoitus tulisi käyttöön pienimmille yrityksille sitten, kun tiedot riittävän tarkkaan esitäyttöön olisi myyntien ja ostojen raportoinnista saatavilla.

Ensimmäisessä vaiheessa käyttöönotto koskisi ainoastaan laskuja, sillä sähköisiä laskuja käytetään jo nykyisin runsaammin kuin sähköisiä kuitteja. Raportointi aloitettaisiin julkishallinnon kanssa käytävästä B2G-kaupasta. Siitä saatua tietoa ja kokemuksia hyödynnettäisiin laajempaan laskukohtaiseen raportointiin valmistauduttaessa. Myöhemmässä vaiheessa myös yritysten välisen myynnin ja kuluttajakaupan (B2B ja B2C) laskukohtainen raportointi tulisi pakolliseksi. Vaiheistussuunnitelma tarkentuu vielä jatkovalmisteluvaiheessa ja reaaliaikatalouden kehitystä seuraten.

Tapahtumakohtaiseen raportointiin siirtymistä edesauttaa, että reaaliaikatalous on digitalisoitunut riittävästi, jolloin raportointi ei lisäisi yrityksen hallinnollista taakkaa eikä kustannuksia. Lasku- ja kuittikohtaisten tietojen raportointia ei edellytetä ennen kuin tiedot ovat saatavissa riittävän laajasti ja riittävän tehokkaalla tavalla.

Verohallinto on luovuttanut tapahtumakohtaista raportointia koskevan selvityksensä Valtiovarainministeriölle.