50B Oaiveopmodatboađut ja geahpádusat mat dain dahkkojit, deavdinráva

Dárkkis ovdadevdojuvvon vearroalmmuhusa. Almmut dieđuid daid oaiveopmodatboađuin, mat váilot ovdadevdojuvvon vearroalmmuhusas dahje mat leat das boastut.

Dán rávvagis muitaluvvo, mo almmuhat dákkár oaiveopmodatboađuid báberskoviin 50B.

Sáhtát almmuhit oaiveopmodatboađuid maid elektrovnnalaččat Oma Veros. Dalle it dárbbaš báberskovi. Loga rávvaga almmuheamis OmaVeros. Dárbbu mielde sáhtát geavahit maid dán deavdinrávvaga veahkkin.

Báberskovi 50B oaččut skovvesiiddus. Máhcahusčujuhus lea merkejuvvon skovi ovdasiidui.

Skoviin 50B sáhtát almmuhit dahje divvut čuovvovaš oaiveopmodatdieđuide laktáseaddji dieđuid:

• Juogadusat ja ossodatgotti badjebáhcagat
• ealáhagat, mat leat oaiveopmodatboahtu
• guhkálašseastinsoahpamuša dahje GS- soahpamuša miel mávssut
• investeren- dahje seastoheaggaoajus (ovdamearkan nu gohčoduvvon oadjorámma) ožžojuvvon vuoitu ja dáhpa
• kapitaliserensoahpamušas ožžojuvvon vuoitu ja dáhpa
• oasusseastokonttu vuoitu ja dáhpa
• eará oaiveopmodatboađut (gč. deavdinrávvaga čuoggá 3).

Oaiveopmodatboađuid lassin sáhtát almmuhit geahpádusaid mat dain dahkkojit, nugo eaktodáhtolaš ealáhatoaju mávssuid sihke ovdamearkka dihte ássanvisttivealggi dahje boađuskáhpponvealggi reantogoluid. Jagis 2023 ovddos ássanvistevealggi reanttuid ii sáhte šat geahpidit vearuhusas. Dieđut, mat almmuhuvvojit skoviin, oainnát dárkilabbot dán rávvaga sisdoalus.

Geavat skovi 50B maid dalle, juos dievasmahtat dahje divut vearroalmmuhusa  dieđuid opmodagas. Deavdinrávvaga čuoggás 6 lea muitaluvvon dárkilabbot, makkár opmodaga ferte almmuhit.

Geavat skovi 50B maid dalle, juos dagat njulgengáibádusa vearuhusa nohkama maŋŋá. Deavdde njulgengáibádusa ja lavtte fárrui dán skovi. Sáhtát dahkat njulgengáibádusa maiddái OmaVero-bálvalusas. Dalle dán báberskovi ii dárbbaš.

Juos divut árat addon dieđu dahje ozat vearuhusa njulgema, deavdde skovis dan oasi, man dieđu divut.

Eará boađut – vállje rivttes skovi

Juos háliidat dievasmahttit dahje divvut eará dieđuid, geavat rivttes skovi:

• láigoboađut: skovvi 7H (Láigoboađut visteoasussearvvis), 7K (Láigoboađut giddodagas) dahje 7L (Láigoboađut eará opmodagas)
• eará opmodaga luobahanvuoittut ja –dtáhpagat (ee. Virtuálaruđat): skovvi 9
• árvobáhpáriid luobahanvuoittut ja –dtáhpagat: skovvi 9A
• osolašloatna ja dan ruovttoluottamávssut: skovvi 13.

Fuomáš, ahte olgoriikalaš máksis ožžojuvvon oaiveopmodatboađuid galgá almmuhit sierra, olgoriikkaboađuid oktavuođas. Sáhtát almmuhit daid OmaVero-bálvalusas dahje bábirskoviin. Juos geavahat báberskovi, almmut olgoriikkas ožžojuvvon veahkkeruđaid skoviin 16B (Čilgehus olgoriikkaboađuin, oaiveopmodatboađut).

1 Persovdnadieđut ja vearrojahki

Deavdde dása iežat nama ja persovdnanummira.

Almmut maiddái vearrojagi dahjege dan jagi, mas almmuhat boađuid dahje geahpádusaid.

2 Juogadusat ja badjebáhcagat

Almmut dás juogadusaid ja badjebáhcagiid, mat váilot ovdadevdojuvvon vearroalmmuhusas dahje leat das boastut. Sihko ovdadevdojuvvon vearroalmmuhusas dakkár juogadusaid ja badjebáhcagiid, mat gullet du bargan fitnodat- dahje eanandoallodoibmii. Almmut daid oassin fitnodat- dahje eanandoallodoaimma vearroalmmuhusa.  Almmut juogadusas dahje badjebáhcagis čuovvovaš dieđuid:

• máksi F-nummir
• máksi nama
• bruttoboađu mearri jagis. Juos sihkut ovdadevdojuvvon vearroalmmuhussii merkejuvvon dieđuid, almmutdán čuoggás 0.
• jagi áigge dahkkon ovdavearrogeassin boađus
• diehtu das, ahte man juogadusas lea gažaldat:
  
  • juogadus almmolaččat noterejuvvon fitnodagas
  • juogadus eará go almmolaččat noterejuvvon fitnodagas
  • in natura- juogadus – almmut maid makkár opmodat juogadus lea
  • badjebáza noterejuvvon ossodatgottis
  • badjebáza ossodatgottis, mas lea unnimustá 500 lahtu
  • badjebáza ossodatgottis, mas lea vuollel 500 lahtu.

Vearrohálddahus juohká eará go almmolaččat noterejuvvon oasussearvvis ožžojuvvon juogadusaid oaiveopmodat- ja dienasboahtun ja rehkenastá juogadusaid vearuvuloš meari.

Deavdde lassin skovi 13 (Čilgehus osolašloanain ja juogadusaid dienas- ja oaiveopmodatboahtojuogus) dahje almmut dieđuid OmaVero-bálvalusas, juos

• leat fitnodatolmmošosolaš ja du geavahusas lea leamašan juogadusa juohkin fitnodaga opmodahkii gullevaš visti dahje dus lea leamašan osolašloatna fitnodagas
• leat oamasteaddjifitnodatolmmoš ja dus lea leamašan osolašloatna fitnodagas.

Dát dieđut váikkuhit dasa, mii osiid juogadusas lea oaiveopmodatboahtu ja mii lea dienasboahtu.

Priváhta olbmo vearuhusas rehkenasto ossosa matemáhtalaš árvvu vuođul, mii osiid listetkeahtes fitnodatsearvvis ožžojuvvon juogadusas lea oaiveopmodatboahtu ja mii osiid dienasboahtu. Ođđa ossosa dahje ođđa fitnodaga matemáhtalaš árvun sáhttá geavahuvvot maiddái ossosa merkenhaddi. Juos hálidat, ahte ossosa merkenhaddi geavahuvvo maiddái ossosa matemáhtalaš árvun, almmut dan friijahámát čuvvosiin.

Loga lasi rávvagis Almmolaččat noterekeahtes oasusfitnodatsearvvi ossosa matemáhtalaš árvvu ja veardidanárvvu rehkenastin (erenomážit rávvaga logut 5.1 Ođđa fitnodat ja 5.2 Ođđa ossosat).

Almmut olgoriikkas ožžojuvvon juogadusaid ja badjebáhcagiid skoviin 16B (Čilgehus olgoriikkaboađuin, oaiveopmodaboađut).

3 Oaiveopmodatboahtun leahki ealáhagat sihke GS-soahpamuša miel mávssut ja eará oaiveopmodatboađut

Almmut oaiveopmodatboahtun leahki ealáhagaid, guhkálašseastima guoskevaš soahpamuša (GS-soahpamuša) miel mávssuid ja eará oaiveopmodatboađuid, mat váilot ovdadevdojuvvon vearroalmmuhusas dahje leat das boastut. Almmut ovdamearkka dihte dáid oaiveopmodatboađuid:

• reantoboađut (dábálaš báŋkoseasttuid reanttuid dahje eará gáldovearuvuloš reanttuid ii dárbbaš almmuhit)
• oasusseastokonttu vuoitu
• kapitaliserensoahpamuša vuoitu
• seastoheaggaoaju vuoitu
• mearreáigásaš dahje agibeaiealáhatoaju vuoitu
• dakkár oaju vuoitu, masa heivehuvvo sierra vearuhanmeannudeapmi (boahtovearrolága 35 b §)
• maŋŋemárkanbuhtadus man leat ožžon
• investerenruhtaráju vuoitoosiide máksojuvvon jahkásaš vuoitu
• muora vuovdinvuoittut huksensajis (ovdamearkka dihtei geassebárttas), vaikke diehtu oidnošii ovdadevdojuvvon vuovdedoalu sirremiin
• eanaávdnasiid vuovdinboađut
• valuhttakursavuoittut
• investerendoaimma vearrogeahpádus, mii ovddit vearrojagi lea geahpeduvvon du vearuhusas, lasihuvvo oaiveopmodatboahtun
• geavahanbuhtadus, man leat ožžon iežat oastin dahje árben dahkkivuoigatvuođa dahje fabrihvuoigatvuođa ávkkástallamis (dahkkivuoigatvuohtabuhtadus) Dahkkivuoigatvuohta sáhttá laktásit ovdamearkka dihte čálálaš duodjái, dáiddaduodjái dahje čuovgagovvii. Fabrihvuoigatvuođat leat pateanttat, mállevuoigatvuođat ja gálvomearkkat
• bargoaddi máksin oaiveopmodatboađut, ovdamearkka dihte bálkáoažžumušaid reanttut ja dáhkádusprovišuvnnat
• oaiveopmodatboahtun vearuhuvvon boahtu virtuálaruđa laigumis (proof of stake -protokolla)

Almmut boađus čuovvovaš dieđuid:

• máksi persovdna- dahje F-nummir
• máksi namma
• bruttoboađu mearri jagis
• boađus jagi áigge dahkkon ovdavearrogeassin
• čilgehus, makkár boađu almmuhat (ovdamearkka dihte reantoboahtu).

Dás sáhtát almmuhit maid dáhpaga, mii lea šaddan oasusseastokonttus, seastoheaggaoajus, kapitaliserensoahpamušas, mearreáigásaš ealáhatoajus dahje dakkár oajus, masa heivehuvvo erenomáš vearuhusmeannudeapmi (boahtovearrolága 35b §). Merke dáhpaga meari čuoggái ”bruttoboađu mearri jagis” ja lasit logu ovdii minusmearkka.

4 Geahpádusat mat dahkkojit oaiveopmodatboađuin

4.1 Árvobáhpáriid dikšun- ja seailluhangolut

Juos du vearroalmmuhusas váilot árvobáhpáriid dikšun- ja seailluhangolut dahje dieđuin leat feaillat, almmut buot jagi áigge mákson dikšun- ja seailluhangoluid oktasaš logu čuoggás “Árvobáhpáriid dikšun- ja seailluhangolut oktiibuot/ jahki”.

Árvobáhpáriid ja árvo-osiid dikšun- ja seailluhangoluid iežasvástu lea 50 euro. Juos dikšun- ja seailluhangolut leat oktiibuot badjel 50 euro, merke goluid dievasmearálažžan nappo ale geahpet iežasvástuoasi.

Merke maiddái dan mávssu oažžu nama sihke F-nummira, man dieđut váilo dahje ledje boastut.

4.2 Eaktodáhtolaš ealáhatoadju dahje GS-soahpamušaid mávssut

Almmut dán čuoggás eaktodáhtolaš ealáhatoaju ja guhkálašseastima guoskevaš soahpamuša (GS-soahpamuša) vuođul mákson mávssuid, juos dat váilot ovdadevdojuvvon vearroalmmuhusas dahje dieđuin leat feaillat. Almmut buot jagi áigge mákson mávssuid čuoggás “Eaktodáhtolaš ealáhatoadju dahje GS-soahpamuša mávssut oktiibuot / jahki”.

Merke maiddái dán mávssu oažžu nama sihke F-nummira, man dieđut váilo dahje ledje boastut.

Geahpádusa sáhttá dahkat dušše dat beallelaš, guhte lea oadjuduvvon dahje geas lea vuoigatvuohta opmodagaide. Geahpádusa ii sáhte sirdit beallelačča vearuhussii.

Ealáhatoadju mávssuid oažžu geahpedit, juos oadjofitnodatsearvi doaibmá juogo Suomas dahje eará sajis Eurohpa ekonomalaš guovllus.

Loga lasi GS-soahpamušas ja eaktodáhtolaš ealáhatoajus (Dušše suomagillii).

4.3 Eará oaiveopmodatboađuid boađuskáhppongolut

Juos du vearroalmmuhusas váilot eará oaiveopmodatboađuid boađuskáhppongolut dahje dieđuin leat feaillat, almmut boađuskáhppongoluid oktasaš logu čuoggás “Eará boađuskáhppongolut oktiibuot / jahki”.

Almmut dán čuoggás ovdamearkka dihte

• dihtora skáhppoma ja neahttaoktavuođa goluid
• ámmátgirjjálašvuođa skáhppongoluid
• boađuskáhpponvealggi goluid, mat eai leat loana reantogolut, degomat loana doaimmahanmáksu
• kursadáhpa valuhttagávppiin
• maŋŋemárkanbuhtadus, man leat máksán vuovdái joavkovealgegirjji oasttedettiin

Golut galget laktásit boađuid skáhppomii, ovdamearkka dihte investerendoaimmaide.

Maiddái bargolatnjageahpádusa sáhttá dahkat oaiveopmodatboađuin. Geahpádusa mearrái váikkuha dat, leago gažaldagas ollesáigásaš boađuskáhppondoaibma vai deivvolaš oalgeboađut.

Atte dárkilut čilgehusa boađuskáhppongoluin čuoggás ”Ákkastala, mas boađuskáhppongolut leat šaddan?”

Juos leat oamastan konkurssa dahkan fitnodaga ossosiid, almmut dáhpagiid OmaVero-bálvalusas dahje bábirskoviin. Almmut almmolaččat noterejuvvon dahjege listejuvvon fitnodatservviid ossosiid skoviin 9 A (Árvobáhpáriid luobahanvuoittut ja -dáhpagat) ja eará ossosiid skoviin 9 (Luobahanvuoitu dahje -dáhpa).

Almmut láigoboađuid skáhppongoluid láigoboađuide guoskevaš skoviiguin: skovvi 7 H Láigoboađut visteoasussearvvis, 7 K Láigoboađut giddodagas dahje 7 L Láigoboađut eará opmodagas.

4.4. Geahpidangelbbolaš reanttut ja nuppástusat vealgedieđuide

Almmut iežat vearroalmmuhusas váilu reanttuid ja velggiid dahje divo iežat almmuhusa dieđuid. Dárkkis, ahte vealggi geavahanulbmil lea merkejuvvon vearroalmmuhussii riektadanin, go dat váikkuha reanttuid geahpideapmái vearuhusas.

Vistevealggi reantu

A Jagis 2023 ovddos ássanvisteloana reanttuid ii sáhte šat geahpidit vearuhusas. Dán čuoggá sáhtát liikká dárbbašit, juos ovdamearkka dihte divut ovddit jagiid vearroalmmuhusaid. Almmut dán čuoggás reanttuid dušše dalle, juos leat máksán reanttuid jagis 2022 dahje ovdal ja juos loatna lea váldon iežat fásta vistti dahje du bearraša fásta vistti skáhppomii. Almmut dáid dieđuid:

Almmut dás reanttuid dakkár loanas, mii čuohcá iežas fásta ássanvistái dahje du bearraša fásta ássanvistái. Almmut dáid dieđuid:

• reanttu mearri euroiguin
• loana dovddaldat
• loana mearri vearrojagi loahpas
• báŋkku dahje eará loatnaaddi namma.

Vuosttasvistái laktáseaddji vealggi reantu

A Jagis 2023 ovddos vuosttasvistti reanttuid ii sáhte šat geahpidit vearuhusas. Dán čuoggá sáhtát liikká dárbbašit, juos ovdamearkka dihte divut ovddit jagiid vearroalmmuhusaid. Almmut dán čuoggás reanttuid dušše dalle, juos leat máksán reanttuid jagis 2022 dahje ovdal ja juos loatna lea váldon iežat fásta vistti dahje du bearraša fásta vistti skáhppomii.

Visti lea vuosttasvisti, juos čuovvovaš eavttut ollašuvvet:

• Visti lea du dahje du bearraša ássangeavahusas.
• Oamastat visttis unnimustá beali.
• It leat ovdal oamastan unnimustá beali visttis, man leat geavahan fásta ássanvistin

Almmut loanas čuovvovaš dieđuid:

• reanttu mearri euroiguin
• loana dovddaldat
• loana mearri vearrojagi loahpas
• báŋkku dahje eará loatnaaddi namma.

Vuosttasvistti loana reanttuid vuođul oažžu 2 proseantaovttadaga stuorát vuollebázabuhtadusa go eará ássanvisteloana vuođul. Stuorát buhtadusa oažžu eanemustá vuosttasvistti geavahussiiváldinjagis ja 9 čuovvovaš jagis. Oaččut lassedieđuid siiddus Vuollebázabuhtadus (Dušše suomagillii).

Boađuskáhpponvealggi reantu

Almmut dán čuoggás reanttuid dakkár loanain, mat gusket vearuvuloš boađuide.
Dakkár vealggit leat ovdamearkka dihte

• láigoboađuide guoski loatna (ovdamearkka dihte investerenvistti skáhppomii guoski vealgi)
• Vuovdedoalu oaiveopmodatboađuide guoski loatna
• fitnodatolmmošosolačča ossosiid skáhppoma várás váldon loatna.

Almmut dás maiddái geahpidangelbbolaš dáhkádusvealggi reanttuid. Loga lasi siiddus Reantu boahtovearuhusas (Dušše suomagillii)

Juos leat vearuhusovttastumi osolaš, almmut dás reanttuid maiddái dakkár velggiin, mat gusket ovttastumi eanan- dahje vuovdedollui dahje eará ovttastumi boađuide. Almmut goit eanandoalloovttastumi doibmii guoski loana reanttuid čuoggás “Osolačča eanandoalloovttastupmái guoski reanttut ja gáibádus dáhpagiid geahpideamis oaiveopmodatboađuin”.

Almmut loanas čuovvovaš dieđuid:

• reanttu mearri euroiguin
• loana dovddaldat
• loana mearri vearrojagi loahpas
• báŋkku dahje eará loatnaaddi namma
• vealggi geavahanulbmil

Merke ruossa čuoggái "Vealgi čuohcá olgoriikkabohtui", juos du almmuhan loatna čuohcá olgoriikkaboađuid skáhppomii.

Ealáhusovttastupmeoasi skáhpponvealggi reantu

Juos leat ealáhusovttastumi osolaš ja leat váldán loana ovttastupmeoasi skáhppoma várás, almmut čuovvovaš dieđuid:

• reanttu mearri euroiguin
• báŋkku dahje eará loatnaaddi namma
• loana dovddaldat
• ealáhusovttastumi F-nummir
• vealggi mearri vearrojagi loahpas.

Osolačča eanandoalloovttastupmái guoski velggiid reanttut ja gáibádus dáhpagiid geahpideamis oaiveopmodatboađuin.

Osolačča eanandoalloovttastupmái čuohcci reanttut ja gáibádus táhpagiid geahpedeamis oaiveopmodatboađuin

Juos leat osolažžan eanandoalloovttastumis, sáhtát geahpidit ovttastumi vearrojagi dáhpagiid iežat oaiveopmodatboađuin. Juos eanandoalloovttastupmi lea heaitán eanandoallobarggu, sáhtát spiehkastahkan geahpidit iežat oaiveopmodatboađuin maiddái ovddit  jagiin nannejuvvon dáhpagiid. Juos háliidat geahpidit dáhpagiid oaiveopmodatboađuin, merke dasa iežat oasi geahpiduvvon dáhpaga mearis juogo proseantan dahje euron. Dáhpaga geahpideami oaiveopmodatboađuin ferte gáibidit ovdal go vearrojagi vearuhus nohká. Loga lasi eanandoalloovttastumi dáhpagis (Dušše suomagillii).

Dán čuoggás sáhtát almmuhit maiddái reanttu osolažžan váldon vealggis, mii guoská eanandoalloovttastumi doaimma ruhtadeapmái. Almmut dáid dieđuid:

• reanttu mearri euroiguin
• báŋkku dahje eará loatnaaddi namma
• loana dovddaldat
• vealggi mearri vearrojagi loahpas
• eanandoalloovttastumi F-nummir

Eará vealgi

Almmut dán čuoggás ovdadevdojuvvon vearroalmmuhusas váilu loana dahje divo loana dieđuid, juos loatna lea nu gohčoduvvon eará vealgi ja dan reantu ii leat geahpidangelbbolaš. Dakkár loatna lea váldon eará go vistti skáhppoma várás dahje boađuskáhppondoaimma várás, ovdamearkka dihte oahpuid dahje eallámušgoluid ruhtadeami várás. Merke mearkka, leago gažaldagas lasáhus vai nuppástus vealgedieđuide. Merke dán čuoggái dušše dakkár loana, mas loatnaaddi lea:

• báŋku dahje eará loatna- ja ruhtadanlágádus
• stáhta
• gielda
• oadjo- dahje ealáhatlágádus
• fuolahuskontor
• bargoaddi

Almmut loanas dáid dieđuid:

• báŋkku dahje eará loatnaaddi namma
• vealggi mearri vearrojagi loahpas.

5 Vuollebázabuhtadus ja dan mánnábajádus

Juos geahpádusat mat dahkkojit oaiveopmodatboađuin leat stuorábut go oaiveopmodatboađut, šaddá vuollebáza. Vearrohálddahus dahká dainna ákkain vuollebázabuhtadusa nappo geahpida 30 % vuollebáhcagis dienasboađuin. Vel jagis 2022 ássanvisteloana reanttut váldojuvvojedje vuhtii, muhto jagis 2023 ovddos daid vuođul ii sáhte šat oažžut vuollebázabuhtadusa. (Ovddit jagiin vuollebázabuhtadus vuosttasvistti reanttuin lei 32 % ja eará ássanvisteloanaid reanttuin 30 %.)

Vuollebázabuhtadusa eanemusmearri lea 1 400 euro. Eanemusmearri lea goit stuorát, juos dus lea agivuloš mánát. Eanemusmearrái dahkko dalle ng. mánnabajádus, mii lea 400 euro ovtta agivuloš mánás ja oktiibuot 800 euro guovtti dahje máŋgga mánás.

Juos gáibidat, ahte vuollebázabuhtadusa eanemusmeari mánnabajádus dahkko du iežat vearuhusas, almmut, man galle mánás gáibidat bajádusa.

Juos mánát leat eambbo go okta, sáhtát juohkit mánnabajideami beallelaččain nu, ahte guktot oažžuba 400 euro mánnabajideami. Juos mánát leat okta, bajideami ii sáhte juohkit. Sáhttibeahtti iežat beallelaččain válljet, goappá vearuhusas mánnabájadus dahkko.

Sáhtát gáibidit, ahte vuollebázabuhtadusa galgá sirdit du beallelačča vearuhussii dan dilis, ahte dus eai leat dienasboađuin mearriduvvon vearut dahje vearut eai reahkká olles vuollebázabuhtadusa geahpideapmái. Merke dalle mearkka čuoggái “Vuollebázabuhtadus, man ii sáhte geahiedit mu vearuin, galgá geahpiduvvot mu beallelačča vearuin”.

Gáibádusa vuollebázabuhtadusa sirdimis beallelačča vearuhussii ferte

 dahkat ovdal, go vearrojagi vearuhus nohká.

Loga lasi vuollebázabuhtadusas (Dušše suomagillii).

6 Nuppástusat opmodatdieđuide

Maiddái oassi opmodagas ferte almmuhuvvot vearuhusas. Opmodagaid maid ferte almmuhit leat:

• giddodagat, huksehusat láigoeatnamiid alde ja earutkeahtes mearreviidodagat
• visteoasussearvvi ja gaskavuođa giddodatoasussearvvi ossosat
• eará fitnodagaid ossosat ja ossodatgottiid oasit (ii goit golahanossodatgottiid ja Osuuspankki báŋkkuid dábálaš osiid)
• investerenruhtarájuid ja oktasašinvesterenfitnodagaid oasit
• eará árvobáhpárat ja árvo-oasit (eai goit reantoboađu gáldovearuvuloš joavkovealgegirjjit eaige daid vástideaddji ETA-guovllu joavkovealgegirjjit)
• oasusseastokontu
• Oasit rabas fitnodagas, kommandihttafitnodagas ja eará ovttastumis
• hálddašan- dahje návddašanvuoigatvuohta giddodahkii, viste- dahje giddodatsearvvi ossosiidda dahje eará árvobáhpáriidda.

Almmut dáid opmodagaid, vaikke dat livčče olgoriikkas.

Ále almmut eará opmodagaid, ovdamearkka dihte persovdnabiillaid, fatnasiid ja ruovttubođuopmodagaid.

Almmut opmodagaid vearrojagi loahpa dili mielde. Opmodagaid árvu ii leat merkejuvvon ovdadevdojuvvon vearroalmmuhussii, iige duge dárbbaš almmuhit árvvu.

Opmodaga šládja: Juos almmuhat dieđuid, merke ruossa, leago gažaldagas visteoasussearvvi dahje gaskasaš giddodatoasussearvvi ossosiin, eará opmodagas vai olgoriikkas leahki opmodagas.

Visteoasussearvvi ossosat: Almmut lanjadaga nummira sihke oamastanoasi proseanttain. Almmut čuoggás “Čilgehus opmodagas” dan visteoasussearvvi dahje gaskasaš giddodatoasussearvvi nama ja F-nummira, man dieđuid almmuhat dahje divut. Čilge maiddái, mo opmodatdieđut leat nuppástuvvan.

Eará opmodat ja olgoriikkas leahki opmodat: almmut lohkomeari ja oamastanoasi proseanttain. Almmut eará opmodaga spesifiseremii dárbbašlaš dieđuid čuoggás “Čilgehus opmodagas”. Almmut joavkovealgegirjjiin ja eará oažžumušaiguin maiddái namalaš árvvu.

Giddodaga dieđut eai almmuhuvvo dáinna skoviin. Juos dieđuid ferte divvut dahje lasihit daidda juoidá, almmut divvumiid OmaVero-bálvalusas dahje sierra bábirskoviin 3743 (Giddodatvearroalmmuhus).

Giddodaga dieđut eai almmuhuvvo dáinna skoviin. Juos dieđuid ferte divvut dahje lasihit daidda juoidá, divo giddodaga dieđuid OmaVeros dahje sierra bábirskoviin 3743 (Giddodatvearroalmmuhus).

Almmut fidno- ja ámmátdoaimma opmodaga vearroalmmuhusas skoviin 5 ja eanandoalo opmodaga skoviin 2 dahje 2Y.

7 Riikkaidgaskasaš dilit

Gáibidan, ahte mu doallat vearrosoahpamuša miel olgoriikkas ássinMerke mearkka dán čuoggái, juos leat Suomas almmolaččat vearrogeatnegas, muhto vearrosoahpamuša miel ássanriika lea earágo Suopma.

Loga lasi rávvagis almmolaš ja ráddjejuvvon vearrogeatnegasvuohta (Dušše suomagillii) (Čuoggás Ohcamuš vearrosoahpamuša miel ássamis).

Gáibidan ráddjejuvvon vearrogeatnegasvuođa Merke ruossa dása, juos ásat olgoriikkas ja leat Suomas ráddjejuvvon vearrogeatnegas.

Loga lasi rávvagis almmolaš ja ráddjejuvvon vearrogeatnegasvuohta (Dušše suomagillii) (Čuoggás Ohcamuš ráddjejuvvon vearrogeatnegasvuođas).

Olgoriikkaide máksojuvvon vearu buhtadus (jorggu buhtadus)

Dihto vearrosoahpamušaid mielde duppalvearuhus sihkkojuvvo eret dan stáhtas, gos boahtu lea ožžojuvvon. Dat gohčoduvvo jorggu buhtadussan.

Sáhtát gáibidit jorggu buhtadusa, juos ásat Espánnjas ja oaččut ealáhaga Suomas. Almmut dákko ealáhaga vearu meari, man leat máksán Espánnjai. Lassedieđut Espánnja ođđa vearrosoahpamuša miel jorggu buhtadusa birra rávvagis (Ealáhat Suomas Espánnjai). 

Beaivát ja vuolláičále skovi. Almmut maiddái telefonnummira, gos du fáhte beaivit.