50B Oaiveopmodatboađut ja geahpádusat mat dain dahkkojit, deavdinráva

Dárkkis ovdadevdojuvvon vearroalmmuhusa. Jus oaiveopmodatboađuide laktáseaddji dieđuin leat feaillat dahje váilevašvuođat, sáhtát divvut Oma Vero-bálvalusas dahje dáinna skoviin.

Skovi ja lassedieđuid oaččot skovvesiiddus. Máhcahusčujuhus lea merkejuvvon skovi ovdasiidui.

Dáinna skoviin sáhtát almmuhit dahje divvut ovdamearkka dihte čuovvovaš oaiveopmodatboađuide laktáseaddji dieđuid:

  • Juogadasat ja ossodatgotti badjebáhcagat
  • ealáhagat, mat leat oaiveopmodatboahtu
  • guhkálašseastinsoahpamuša dahje GS- soahpamuša miel mávssut
  • investeren- dahje seastoheaggaoajus (ovdamearkan nu gohčoduvvon oadjoskuohppu) ožžojuvvon vuoitu ja dáhpa
  • kapitaliserensoahpamušas ožžojuvvon vuoitu ja dáhpa
  • oasusseastokonttu vuoitu ja dáhpa
  • eará oaiveopmodatboađut (gč. deavdinrávvaga čuoggá 3).

Oaiveopmodatboađuid lassin sáhtát almmuhit geahpádusaid mat dain dahkkojit, nugo eaktodáhtolaš ealáhatoaju mávssuid sihke ovdamearkka dihte ássanvisttivealggi dahje boađuskáhpponvealggi reantogoluid. Dieđut, mat almmuhuvvojit skoviin, oainnát dárkilabbot sisdoalus.

Geavat dán skovi maiddái dalle, jus dievasmahtát dahje divut vearroalmmuhusas leahki dieđuid opmodagas. Deavdinrávvaga čuoggás 6 lea muitaluvvon dárkilabbot, makkár opmodaga ferte almmuhit.

Geavat dán skovi maiddái dalle, jus dagat njulgengáibádusa vearuhusa nohkama maŋŋá. Deavdde njulgengáibádusa ja lavtte fárrui dán skovi. Sáhtát dahkat njulgengáibádusa maiddái OmaVero-bálvalusas. Dalle dán báberskovi ii dárbbaš.

Jus divut árat addon dieđu dahje ozat vearuhusa njulgema, deavdde skovis dan oasi, man muhtin dieđu divut.

Eará boađut – vállje rivttes skovi

Jus háliidat dievasmahttit dahje divvut eará dieđuid, geavat rivttes skovi:

  • láigoboađut: skovvi 7H (Láigoboađut visteoasussearvvis), 7K (Láigoboađut giddodagas) dahje 7L (Láigoboađut eará opmodagas)
  • eará opmodaga luobahanvuoittut ja –táhpagat: skovvi 9
  • árvobáhpáriid luobahanvuoittut ja –táhpagat: skovvi 9A
  • osolašloatna ja dan ruovttoluottamávssut: skovvi 13.

Almmut olgoriikka oaiveopmodatboađuid skoviin 16B (Čilgehus olgoriikkaboađuin, oaiveopmodatboađut).

Sisdoallu

1 Persovdnadieđut ja vearrojahki 
2 Juogadasat ja badjebáhcagat
3 Oaiveopmodatboahtun leahki ealáhagat ja GS-soahpamuša miel mávssut sihke eará oaiveopmodatboađut
4 Geahpádusat mat dahkkojit oaiveopmodatboađuin 
  4.1 Árvobáhpáriid dikšun- ja seailluhangolut
  4.2 Eaktodáhtolaš ealáhatoajuid dahje GS-soahpamušaid mávssut
  4.3 Eará oaiveopmodatboađuid boađuskáhppongolut
  4.4 Geahpedangelbbolaš reanttut ja nuppástusat vealgedieđuide
5 Vuollebázabuhtadus ja dan mánnábajideapmi
6 Nuppástusat opmodatdieđuide
7 Riikkaidgaskasaš dilit

1 Persovdnadieđut ja vearrojahki

Deavdde dasa iežat nama ja persovdnanummira.

Almmut maiddái vearrojagi dahjege dan jagi, mas almmuhat boađuid dahje geahpádusaid.

2 Juogadasat ja badjebáhcagat

Almmut dás juogadasaid ja badjebáhcagiid, mat váilot ovdadevdojuvvon vearroalmmuhusas dahje leat das boastut. Sihkko ovdadevdojuvvon vearroalmmuhusas dakkár juogadasaid ja badjebáhcagiid, mat gullet du bargan fitnodat- dahje eanandoallodoibmii. Almmut daid oassin fitnodat- dahje eanandoallodoaimma vearroalmmuhusa.  Almmut juogadasas dahje badjebáhcagis čuovvovaš dieđuid:

  • máksi F-nummir
  • máksi nama
  • bruttoboađu mearri jagis. Jos sihkut ovdadevdojuvvon vearroalmmuhussii merkejuvvon dieđuid, almmut dán čuoggás 0.
  • jagi áigge lea dahkkon ovdavearrogeassin boađus
  • diehtu das, ahte man juogadasas lea gažaldat:
    • uogadas almmolaččat noterejuvvon fitnodagas
    • juogadas eará go almmolaččat noterejuvvon fitnodagas
    • badjebáza noterejuvvon ossodatgottis
    • badjebáza ossodatgottis, mas lea unnimustá 500 lahtu
    • badjebáza ossodatgottis, mas lea vuollel 500 lahtu.

Vearrohálddahus juohká earágo almmolaččat noterejuvvon oasussearvvis ožžojuvvon juogadasaid oaiveopmodat- ja dienasboahtun ja rehkenastá juogadasaid vearuvuloš meari.

Deavdde lassin skovi 13 (Čilgehus osolašloanain ja juogadasaid dienas- ja oaiveopmodatboahtojuogus) dahje almmut dieđuid OmaVero-bálvalusas, jus

  • leat fitnodatolmmošosolaš ja du geavahusas lea leamaš juogadasa juohkán fitnodaga opmodahkii gullevaš visti dahje dus lea leamaš osolašloatna fitnodagas
  • leat oamasteaddjifitnodatolmmoš ja dus lea leamaš osolašloatna fitnodagas.

Dát dieđut váikkuhit dasa, mii osiid juogadasas lea oaiveopmodatboahtu ja mii lea dienasboahtu.

Almmut olgoriikkas ožžojuvvon juogadasaid ja badjebáhcagiid skoviin 16B (Čilgehus olgoriikka boađuin, oaiveopmodatboađut).

3 Oaiveopmodatboahtun leahki ealáhagat ja GS-soahpamuša miel mávssut sihke eará oaiveopmodatboađut

Almmut oaiveopmodatboahtun leahki ealáhagaid, guhkálašseastima guoskevaš soahpamuša (GS-soahpamuša) miel mávssuid ja eará oaiveopmodatboađuid, mat váilot ovdadevdojuvvon vearroalmmuhusas dahje leat das boastut. Almmut ovdamearka dihtii dáid oaiveopmodatboađuid:

  • reantoboađut (dábálaš báŋkoseasttuid reanttuid dahje eará gáldovearuvuloš reanttuid ii dárbbaš almmuhit)
  • oasusseastokonttu vuoitu
  • kapitaliserensoahpamuša vuoitu
  • seastoheaggaoaju vuoitu
  • mearreáigásaš dahje agibeaiealáhatoaju vuoitu
  • dakkár oaju vuoitu, masa heivehuvvo sierranas vearuhanmeannudeapmi (boahtovearrolága 35 b §)
  • maŋŋemárkanbuhtadus man leat ožžon
  • investerenruhtaráju vuoitoosiide máksojuvvon jahkásaš vuoitu
  • eanaávdnasiid vuovdinboađut
  • valuhtakursavuoittut
  • investerendoaimma vearrogeahpádus, mii ovddit vearrojagi lea geahpeduvvon du vearuhusas, lasihuvvo oaiveopmodatboahtun

Almmut boađus čuovvovaš dieđuid:

  • máksi persovdna- dahje F-nummir
  • máksi namma
  • bruttoboađu mearri jagis
  • boađus jagi áigge dahkkon ovdavearrogeassin
  • čilgehus, makkár boađu almmuhat (ovdamearkka dihte reantoboahtu).

4 Geahpádusat mat dahkkojit oaiveopmodatboađuin

4.1 Árvobáhpáriid dikšun- ja seailluhangolut

Jus du vearroalmmuhusas váilot árvobáhpáriid dikšun- ja seailluhangolut dahje dieđuin lea feaillat, almmut buot jagi áigge mákson dikšun- ja seailluhangoluid oktasaš logu čuoggás “Árvobáhpáriid dikšun- ja seailluhangolut oktiibuot/ jahki”.

Árvobáhpáriid ja árvo-osiid dikšun- ja seailluhangoluid iežasvástu lea 50 euro. Jus dikšun- ja seailluhangolut leat oktiibuot badjel 50 euro, merke goluid dievasmearálažžan dahje ale geahpet iežasvástuoasi.

Merke maiddái dan mávssu oažžu nama sihke F-nummira, man dieđut váilo dahje ledje boastut.

4.2 Eaktodáhtolaš ealáhatoadju dahje GS-soahpamušaid mávssut

Almmut dán čuoggás eaktodáhtolaš ealáhatoaju ja guhkálašseastima guoskevaš soahpamuša (GS-soahpamuša) vuođul mákson mávssuid, jus dat váilot ovdadevdojuvvon vearroalmmuhusas dahje dieđuin lea feaillat. Almmut buot jagi áigge mákson mávssuid čuoggás “Eaktodáhtolaš ealáhatoadju dahje GS-soahpamuša mávssut oktiibuot / jahki”.

Merke maiddái dán mávssu oažžu nama sihke F-nummira, man dieđut váilo dahje ledje boastut.

Geahpádusa sáhttá dahkat dušše dat beallelaš, guhte lea oadjuduvvon dahje geas lea vuoigatvuohta opmodagaide. Geahpádusa ii sáhte sirdit beallelačča vearuhussii.

Ealáhatoadju mávssuid oažžu geahpedit, jus oadjofitnodatsearvi doaibmá jogo Suomas dahje eará sajis Eurohpa ekonomalaš guovllus.

Loga lasi GS-soahpamušas ja eaktodáhtolaš ealáhatoajus (Dušše suomagillii).

4.3 Eará oaiveopmodatboađuid boađuskáhppongolut

Jus du vearroalmmuhusas váilot eará oaiveopmodatboađuid boađuskáhppongolut dahje dieđuin lea feaillat, almmut boađuskáhppongoluid oktasaš logu čuoggás “Eará boađuskáhppongolut oktiibuot / jahki”.

Almmut dán čuoggás ovdamearkka dihte maŋŋemárkanbuhtadusa, man leat máksán vuovdái go ostet joavkovealgegirjji

  • boađuskáhpponvealgái čuohcci eará golut go reanttut.

Adde dárkilut čilgehusa boađuskáhppongoluin čuoggás “Ákkastala, mas boađuskáhppongolut lea šaddan?”.

4.4. Geahpedangelbbolaš reanttut ja nuppástusat vealgedieđuide

Almmut iežat vearroalmmuhusas váilu reanttuid ja velggiid dahje divo iežat almmuhusa dieđuid. Dárkkis, ahte vealggi geavahanulbmil lea merkejuvvon vearroalmmuhussii riekta, daningo dat váikkuha reanttuid geahpedeapmái vearuhusas.

Vistevealggi reantu

Almmut dás reanttuid dakkár loanas, mii čuohcá iežas fásta ássanvistái dahje du bearraša fásta ássanvistái. Almmut dáid dieđuid:

  • reanttu mearri euroiguin
  • loana dovddaldat
  • loana mearri vearrojagi loahpas
  • báŋkku dahje eará loatnaaddi namma.

Vuosttasvistái laktáseaddji vealggi reantu

Almmut dán čuoggás reanttuid dakkár loanas, mii laktása iežas fásta vuosttasvistái dahje du bearraša fásta vuosttasvistái.

Reanttut leat vuosttasvistti vealggi reanttut, jus čuovvovaš eavttut ollašuvvet:

  • Visti lea du dahje du bearraša ássangeavahusas.
  • Oamastat visttis unnimustá beali.
  • It leat árat oamastan unnimustá beali fásta ássanvistin geavahusas leamaš visttis.

Almmut loanas čuovvovaš dieđuid:

  • reanttu mearri euroiguin
  • loana dovddaldat
  • loana mearri vearrojagi loahpas
  • báŋkku dahje eará loatnaaddi namma.

Vuosttasvistti loana reanttuid vuođul oažžu 2 proseantaovttadaga stuorát vuollebázabuhtadusa go eará ássanvisteloana vuođul. Stuorát buhtadusa oažžu eanemustá vuosttasvistti geavahussii váldin jagis ja 9 čuovvovaš jagis. Oaččot lassedieđuid siiddus Vuollebázabuhtadus (Dušše suomagillii).

Boađuskáhpponvealggi reantu

Almmut dán čuoggás reanttuid dakkár loanain, mat gusket vearuvuloš boađuide.
Dakkár vealggit leat ovdamearkka dihte

  • láigoboađuide guoski loatna (ovdamearkka dihte investerenvistti skáhppomii guoski vealgi)
  • Vuovdedoalu oaiveopmodatboađuide guoski loatna
  • fitnodatolmmošosolačča ossosiid skáhppoma várás váldon loatna.

Almmut dás maiddái geahpedangelbbolaš dáhkádusvealggi reanttuid. .Loga lasi siiddus Reantu boahtovearuhusas (Dušše suomagillii)

Jus leat vearuhusovttastumi osolaš, almmut dás reanttuid maiddái dakkár velggiin, mat gusket ovttastumi eanan- dahje vuovdedollui dahje eará ovttastumi boađuide. Almmut goit eanandoalloovttastumi doibmii guoski loana reanttuid čuoggás “Osolačča eanandoalloovttastupmái guoski reanttut ja gáibádus táhpagiid geahpedeamis oaiveopmodatboađuin”.

Almmut loanas čuovvovaš dieđuid:

  • reanttu mearri euroiguin
  • loana dovddaldat
  • loana mearri vearrojagi loahpas
  • báŋkku dahje eará loatnaaddi namma
  • vealggi geavahanulbmil

Merke ruossa čuoggái "Vealgi čuohcá olgoriikkabohtui", jos du almmuhan loatna čuohcá olgoriikkaboađuid skáhppomii.

Ealáhusovttastupmeoasi skáhpponvealggi reantu

Jus leat ealáhusovttastumi osolaš ja leat váldán loana ovttastupemoasi skáhppoma várás, almmut čuovvovaš dieđuid:

  • reanttu mearri euroiguin
  • báŋkku dahje eará loatnaaddi namma
  • loana dovddaldat
  • ealáhusovttastumi F-nummir
  • vealggi mearri vearrojagi loahpas.

Osolačča eanandoalloovttastupmái čuohcci reanttut ja gáibádus táhpagiid geahpedeamis oaiveopmodatboađuin

Jus leat osolažžan eanandoalloovttastumis, sáhtát geahpedit ovttastumi vearrojagi táhpagiid iežat oaiveopmodatboađuin. Jus eanandoalloovttastupmi lea heaitán eanandoallobarggu, sáhtát spiehkastahkan geahpedit iežat oaiveopmodatboađuin maiddái árat jagiin nannejuvvon táhpagiid. Jus háliidat geahpedit táhpagiid oaiveopmodatboađuin, merke dasa iežat oasi geahpeduvvon táhpaga mearis jogo proseantan dahje euron. Táhpaga geahpedeapmi oaiveopmodatboađuin ferte gáibidit ovdal go vearrojagi vearuhus nohka. Loga lasi eanandoalloovttastumi táhpagis (Dušše suomagillii).

Dán čuoggás sáhtát almmuhit maiddái reanttu osolažžan váldon vealggis, mii guoská eanandoalloovttastumi doaimma ruhtadeapmái. Almmut dáid dieđuid:

  • reanttu mearri euroiguin
  • báŋkku dahje eará loatnaaddi namma
  • loana dovddaldat
  • vealggi mearri vearrojagi loahpas
  • eanandoalloovttastumi F-nummir

Eará vealgi

Almmut dán čuoggás ovdadevdojuvvon vearroalmmuhusas váilu loana dahje divo loana dieđuid, jus loatna lea nu gohčoduvvon eará vealgi ja dan reantu ii leat geahpedangelbbolaš. Dakkár loatna lea váldon earágo vistti skáhppoma várás dahje boađuskáhppondoaimma várás, ovdamearkka dihte oahpuid dahje eallámušgoluid ruhtadeami várás. Merke mearkka, leago gažaldagas lasáhus vai nuppástus vealgedieđuide. Merke dán čuoggái dušše dakkár loana, mas loatnaaddi lea:

  • báŋku dahje eará loatna- ja ruhtadanlágádus
  • stáhta
  • gielda
  • oadjo- dahje ealáhatlágádus
  • fuolahuskontor
  • bargoaddi

Almmut loanas dáid dieđuid:

  • báŋkku dahje eará loatnaaddi namma
  • vealggi mearri vearrojagi loahpas.

5 Vuollebázabuhtadus ja dan mánnábajádus

Jus geahpádusat mat dahkkojit oaiveopmodatboađuin (ovdamearkka dihte vistevealggi reanttut) leat stuorát go oaiveopmodatboađut, šaddá vuollebáza. Dán vuollebáhcagis 30% (vuosttasvistti reanttuin 32%) geahpeduvvo vuollebázabuhtadussan dienasboađuid vearuin.

Vuollebázabuhtadusa eanemusmearri lea 1 400 euro. Eanemusmearri lea goit stuorát, jus dus lea agivuloš mánát. Eanemusmearrái dahkko dalle ng. mánnábajádus, mii lea 400 euro ovtta agivuloš mánás ja oktiibuot 800 euro guovtti dahje máŋgga mánás.

Jus gáibidat, ahte vuollebázabuhtadusa eanemusmeari mánnábajádus dahkko du iežat vearuhusas, almmut, man galle mánás gáibidat bajádusa.

Jus mánát leat eambbo go okta, sáhtát juohkit mánnábajideami beallelaččain nu, ahte guktot oaččuba 400 euro mánnábajideami. Jus mánát leat okta, bajideami ii sáhte juohkit. Sáhttibeahtti iežat beallelaččain válljet, goappá vearuhusas mánnábájadus dahkko.

Sáhtát gáibidit, ahte vuollebázabuhtadusa galgá sirdit du beallelačča vearuhussii dan dilis, ahte dus eai leat dienasboađuin mearriduvvon vearut dahje vearut eai reahkká olles vuollebázabuhtadusa geahpedeapmái. Merke dalle mearkka čuoggái “Vuollebázabuhtadus, man ii sáhte geahpedit mu vearuin, galgá geahpeduvvot mu beallelačča vearuin”.

Gáibádus vuollebázabuhtadusa sirdimis beallelačča vearuhussii ferte

 dahkat ovdalgo vearrojagi vearuhus nohka.

Loga lasi vuollebázabuhtadusas (Dušše suomagillii).

6 Nuppástusat opmodatdieđuide

Maiddái oassi opmodagas ferte almmuhit vearuhusas. Opmodagaid maid ferte almmuhit leat:

  • giddodagat, láigoeatnamis leahki huksehusat ja earutkeahtes mearreviidodagat
  • visteoasussearvvi ja gaskavuođa giddodatoasussearvvi ossosat
  • eará fitnodagaid ossosat ja ossodatgottiid oasit (ii goit golahanossodatgottiid ja osuuspankki báŋkkuid dábálaš osiid)
  • investerenruhtarájuid ja oktasašinvesterenfitnodagaid oasit
  • eará árvobáhpárat ja árvo-oasit (eai goit reantoboađu gáldovearuvuloš joavkovealgegirjjit eaige daid vástideaddji ETA-guovllu joavkovealgegirjjit)
  • oasusseastokonttu
  • Oasit rabas fitnodagas, kommandihttafitnodagas ja eará ovttastumis
  • hálddašan- dahje návddašanvuoigatvuohta giddodahkii, viste- dahje giddodatsearvvi ossosiidda dahje eará árvobáhpáriidda.

Almmut dáid opmodagaid, vaikko dat livčče olgoriikkas.

Ále almmut eará opmodagaid, ovdamearkka dihte persovdnabiillaid, fatnasiid ja ruovttubođuopmodagaid.

Almmut opmodagaid vearrojagi loahpa dili mielde. Opmodagaid árvu ii leat merkejuvvon ovdadevdojuvvon vearroalmmuhussii, iige duge dárbbaš almmuhit árvvu.

Opmodaga šládja: Jus almmuhat dieđuid, merke ruossa, leago gažaldagas visteoasussearvvi dahje gaskavuođa giddodatoasussearvvi ossosiin, eará opmodagas vai olgoriikkas leahki opmodagas.

Visteoasussearvvi ossosat: Almmut lanjadaga nummira sihke oamastanoassi proseanttain. Almmut čuoggás “Čilgehus opmodagas” dan visteoasussearvvi dahje gaskavuođa giddodatoasussearvvi nama sihke F-nummira, man dieđuid almmuhat dahje divut. Čilge maiddái, mo opmodatdieđut leat nuppástuvvan.

Eará opmodat ja olgoriikkas leahki opmodat: almmut lohkomeari sihke oamastanoasi proseanttain. Almmut eará opmodaga spesifiseremii dárbbašlaš dieđuid čuoggás “Čilgehus opmodagas”. Almmut joavkovealgegirjjiin ja eará oažžumiin maiddái namalaš árvvu.

Giddodaga dieđut eai almmuhuvvo dainna skoviin. Jus dieđuin lea divvunláhkai dahje lasihanláhkai, almmut divvumiid OmaVero-bálvalusas dahje sierra báberskoviin 3743 (Giddodatvearroalmmuhus).

Almmut fitnodat- ja ámmátdoaimma opmodaga vearroalmmuhusas skoviin 5 ja eanandoalo opmodaga skoviin 2 dahje 2Y.

7 Riikkaidgaskasaš dilit

Gáibidan, ahte mu doallat vearrosoahpamuša miel olgoriikkas ássin
Merke mearkka dán čuoggái, jus leat Suomas almmolaččat vearrogeatnegas, muhto vearrosoahpamuša miel ássanriika lea earágo Suopma.

Loga lasi rávvagis almmolaš ja ráddjejuvvon vearrogeatnegasvuohta (Dušše suomagillii) (Čuoggás Ohcamuš vearrosoahpamuša miel ássamis).

Gáibidan ráddjejuvvon vearrogeatnegasvuođa
Merke ruossa dasa, jus ásat olgoriikkas ja geahčat, ahte don leat Suomas ráddjejuvvon vearrogeatnegas.

Loga lasi rávvagis almmolaš ja ráddjejuvvon vearrogeatnegasvuohta (Dušše suomagillii) (Čuoggás Ohcamuš ráddjejuvvon vearrogeatnegasvuođas).

Olgoriikkaide máksojuvvon vearu buhtadus (jorggubuhtadus)

Dihto vearrosoahpamušaid mielde duppal vearuhus sihkkojuvvo eret dan stáhtas, gos boahtu lea ožžojuvvon. Dan gohčodat jorggu buhtadussan.

Sáhtát gáibidit jorggubuhtadusa, jos ásat Espánnjas ja oaččot ealáhaga Suomas. Almmut dákko ealáhaga vearu meari, man leat máksán Espánnjai. Lassedieđut Espánnja ođđa vearrosoahpamuša miel jorggubuhtadusa birra, (rávvagis Ealáhaga Suomas Espánnjai). 

Beive ja vuolláičále skovi. Almmut maiddái telefonnummira, gos du fáhte beaivit.