Tuotteet, palvelut ja tasavertainen kilpailu

Ruokavirasto | Valvira | PRH | ELY/ Yrittäjän oleskeluluvat

Elintarvikealan toimijoita valvotaan valvontakohteittain

Lähde: Ruokavirasto

Jokainen elintarvikemyymälä, ravintola, kahvila tai elintarvikkeita valmistava laitos on erillinen elintarvikevalvonnan kohde (elintarvikehuoneisto). Jos elintarvikehuoneistossa harjoitetaan useampaa elintarvikealan toimintaa, se on rekisterissä pääasiallisen toimintansa mukaisessa ryhmässä. Elintarvikkeiden tarjoilu -nimiseen ryhmään kuuluvat kahvilat, ravintolat ja suurtalouskeittiöt. Kuviosta 1 nähdään erilaisten elintarvikevalvonnan kohteiden määrä. Alkutuotannon toimijoiden määrä kasvaa tilastossa vuosittain, koska tämän ryhmän rekisteröinti on vielä kesken.

Elintarvikevalvonta on riskiperusteista ja suunnitelmallista

Elintarvikevalvonnan riskiperusteisuus tarkoittaa sitä, että suuririskistä elintarvikealan toimintaa valvotaan enemmän kuin vähäriskistä toimintaa. Esimerkiksi lihatuotteita valmistava elintarvikealan laitos luokitellaan suuremmaksi riskiksi kuin vaikka valmiiksi pakattuja elintarvikkeita myyvä kioski. Elintarvikevalvonnassa valvontakohteet luokitellaan erilaisiin riskiluokkiin ja riskiluokituksen perusteella määritellään kunkin ryhmän valvonnan tiheys. Joissakin valvontakohteissa tehdään tästä syystä tarkastuskäyntejä useita kertoja vuodessa, kun toisissa valvontakohteissa tarkastuskäyntien välillä voi kulua useampia vuosia. Tarkastuskäynti tehtiin viime vuonna 30 %:in kaikista valvontakohteista. Koronavuosina fyysisiä, paikan päällä tehtyjä tarkastuskäyntejä on tehty tätäkin vähemmän, koska osa tarkastuksista on toteutettu etätarkastuksina. Kuviosta 2 nähdään tarkemmin tarkastusten toimialakohtainen kattavuus.

Elintarvikevalvonnan tuloksiin on helppo tutustua netissä ja elintarvikeyritysten ovella

Elintarvikevalvontaa tehdään valtakunnallisesti yhtenäisenä OIVA-valvontana. Valvontaviranomainen tarkastaa valvontakohteessa valitsemiaan osa-alueita ja valvontakäynnin tulos julkaistaan OIVA-raporttina. OIVA-tarkastuksen tulos on joko oivallinen, hyvä, korjattavaa tai huono.

Oiva-asteikko

OIVA-asteikko. Kuva: oivahymy.fi [.fi]›

OIVA-tarkastuksen tulokset julkaistaan elintarvikeyritysten sisäänkäynnin yhteydessä sekä yritysten internet-sivuilla. Elintarvikeyritysten OIVA-tuloksia voi myös hakea osoitteessa oivahymy.fi [.fi]›.

OIVA-tarkastusten tulokset arvosanajakauman A - D perusteella

Kuviossa 4 on palkkeina kuvattu ensin erikseen elintarvikemyymälöiden ja tarjoilupaikkojen OIVA-arvosanajakaumat ja kolmantena palkkina on kaikkien tarkastettujen elintarvikealan toimijoiden yhteenlaskettu arvosanajakauma. Vuosittaiset erot eri toimijaryhmien arvosanojen välillä ovat toistaiseksi olleet pieniä. Arvosanat ovat ensimmäisen koronavuoden jälkeen palanneet aiemmalle tasolle: arvosanan oivallinen tai hyvä on saanut keskimäärin 85 % tarkastetuista valvontakohteista ja arvosanan korjattavaa tai huono on saanut 15 % valvonnan kohteena olleista toimijoista. Vaikka erot eri vuosien välillä ovat pieniä, on fyysisten, paikan päällä tehtävien tarkastusten määrän lisääntyminen toisena koronavuonna todennäköisesti kasvattanut huonompien arvosanojen prosentuaalista osuutta.
 
Jos elintarvikeyritys on saanut arvosanakseen korjattavaa tai huono, tehdään yritykseen uusintatarkastus.


Alkoholihallinto torjuu harmaata taloutta – 2021 jatkunut koronavirusepidemia vaikutti voimakkaasti toimintaan

Lähde: Valvira

Vuonna 2021 jatkunut koronavirusepidemia vaikutti edelleen Valviran ja aluehallintovirastojen muodostaman alkoholihallinnon toimintaan. Anniskelupaikat suljettiin vuoden 2020 keväällä kokonaan majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain nojalla. Siitä lähtien anniskelupaikat ovat toimineet rajoitetuilla aukiolo- ja anniskeluajoilla, joista säädetään tartuntatautilaissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa. Kyseinen lainsäädäntö muuttui vuoden mittaan lukuisia kertoja. Aluehallintovirastojen alkoholitarkastajien alkoholilain mukaisten työtehtävien rinnalle tuli osittain tartuntatautilain valvonta.

Koronavirusepidemia näkyi työmäärässä – resursseja ohjattiin tartuntatautilain valvontaan

Poikkeusajan vuoksi lupa- ja valvontaviranomaisten resurssit suunnattiin lupa- ja ilmoitusasioiden käsittelyn ohella tartuntatautilain säännösten valvontaan sekä yrittäjien ja muiden toimijoiden ohjaamiseen tartuntatautilain mukaisessa virusepidemian torjunnassa.

Aluehallintovirastot käsittelivät alkoholilain kokonaisuudistusta edeltävinä vuosina keskimäärin noin 9 000 anniskelu- tai vähittäismyyntiin liittyvää asiaa vuodessa. Alkoholilain uudistuksen seurauksena vuonna 2018 aluehallintovirastojen alkoholitarkastajien kirjallisen ohjauksen määrä lisääntyi usean tuhannen asian verran. Vaikka vuonna 2019 käsiteltävien asioiden määrä pieneni, oli niitä edelleen merkittävästi enemmän kuin lakiuudistusta edeltävinä vuosina. Vuonna 2020 – 2021 poikkeusajan seurauksena käsiteltävien asioiden määrä laski alle 8 000 asiaan. Muutosta selittää alkoholitarkastajien työtehtävien siirtyminen osittain tartuntatautilain mukaiseen valvonta- ja torjuntatyöhön ja koska suuri osa tilapäisen anniskeluluvan edellyttävistä tapahtumista jätettiin pitämättä, niihin liittyvää lupakäsittelyä ei tarvittu. (kuvio 1)

Anniskelu- ja vähittäismyyntilupien määrät kasvoivat

Alkoholijuomien anniskelulupien määrä pysyi 2018 alkoholilain uudistusta edeltäneinä vuosina melko vakaasti noin 8 300 anniskeluluvassa, jonka jälkeen lupien määrä voimakkaasti kasvoi. Määrällinen kasvu hidastui vuonna 2020, mutta jatkoi nousua vuonna 2021. Vuoden 2021 lopussa Manner-Suomessa oli voimassa yhteensä 9 630 anniskelulupaa. Määrä on 313 lupaa enemmän kuin ennen pandemian alkua vuoden 2019 lopussa (kuvio 2).

Anniskelulupien määrän kasvu selittynee helpottuneilla luvan saamisen ja toiminnan edellytyksillä, esimerkiksi vastaavan henkilön pätevyydeksi riittää anniskelupassin suorittaminen. Lisäksi lupia on haettu muun toiminnan oheispalveluksi, eikä lupia ole poikkeusoloissa lupaviranomaisten toimesta peruutettu, esimerkiksi taloudellisten edellytyksen puuttumisen vuoksi.

Vähittäismyyntilupien määrä laski tasaisesti ennen alkoholilakiuudistusta. Alkoholilain uudistuksen myötä vähittäismyyntilupien kokonaismäärä kääntyi nousuun. Muutosta selittävät anniskeluluvan yhteyteen (korkeintaan 5,5 %:n alkoholijuomien myyntiin klo 9–21) ja käsityöläisoluen valmistajille myönnetyt vähittäismyyntiluvat. Samaan aikaan elintarvikeliikkeissä olevien vähittäismyyntilupien määrä on laskenut lähes 600 luvalla.

Vuoden 2021 lopussa alkoholijuomia saattoi ostaa Manner-Suomessa mukaan yhteensä 6 441 myyntipaikasta. Näistä 1 465 oli anniskelupaikkojen ulosmyyntilupia ja 83 käsityöläisoluen vähittäismyyntilupia (kuvio 2). Anniskelupaikat ovat hakeneet korona-aikana vähittäismyyntilupia tukemaan take away -myyntiään. Kiinnostus ulosmyyntilupiin kasvoi erityisesti kevään 2020 ravintolasulun aikana.

Anniskelun jatkoaikojen määrän kasvu taittui

Alkoholilain kokonaisuudistuksen seurauksena vuonna 2018 anniskelun jatkoaikojen (anniskelu klo 01.30 jälkeen) määrä kasvoi huomattavasti. Kokonaisuudistusta edeltävinä vuosina jatkoaikoja oli vakiintuneesti hieman yli 1 000:lla ravintoalla. Vuonna 2019 jatkoaika oli Manner-Suomessa jo 1 715 anniskelupaikassa. Kasvu jakaantui tasaisesti eri puolille Manner-Suomea anniskelupaikkojen lukumäärän suhteessa ja selittyy pitkälti jatkoajan edellytysten kevenemisellä. Määrän kasvu on keskittynyt enimmäkseen pubeihin ja seurusteluravintoloihin, joilla ei vanhan alkoholilain mukaan ollut mahdollisuutta jatkaa anniskelua kello 01.30 jälkeen.

Vuonna 2020 jatkoaikojen määrän kasvu taittui laskuun ja vuoden 2021 päätteeksi jatkoaika oli 1 618 anniskelupaikassa (kuvio 3). Jatkoaikaravintoloiden määrän kääntyminen laskuun liittynee poikkeusoloihin, koska anniskelupaikkaa ei ole voinut rajoitusten vuoksi pitää auki yön tunteina.

Koronavirusepidemia on haastanut sekä tarkastuksia että omavalvontaa

Aluehallintovirastot valvovat alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua alueellaan. Valviralle kuuluu valtakunnallinen valvonta sekä aluehallintovirastojen ohjaus alkoholijuomien anniskelun ja vähittäismyynnin valvonnassa.

Alkoholilaki painottaa omavalvonnan merkitystä ja edellyttää alkoholijuomien anniskelussa ja vähittäismyynnissä luvanhaltijaa laatimaan omavalvontasuunnitelman oman toimintansa tueksi. Hyvällä omavalvontasuunnitelmalla voidaan ehkäistä monet käytännön ongelmat ja on tärkeää, että luvanhaltijat kantavat vastuuta omavalvontavelvoitteesta. Poikkeusajan sääntely tuli huomioida omavalvontasuunnitelmissa.

Vuoden 2019 aikana aluehallintovirastot tekivät 3 931 tarkastusta alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäismyyntipaikkoihin. Vuonna 2020 tarkastusten määrä laski 1 859 poikkeusaikaan liittyvien epäselvyyksien selvittämisen vuoksi. Vuonna 2021 tarkastuksia tehtiin 2 689.

Aluehallintovirastot lähettivät ohjaavia kirjeitä vuonna 2019 yhteensä 366, vuonna 2020 yhteensä 213 ja vuonna 2021 yhteensä 183. Alkoholilain nojalla annettujen hallinnollisten seuraamusten, kuten huomautusten, seuraamusmaksujen ja luvan peruutusten määrät olivat vuonna 2019 yhteensä 168, vuonna 2020 yhteensä 144 ja vuonna 2021 yhteensä 124.

Useaan kertaan alueellisesti muuttuva sääntely asetti omat haasteensa tarkastusten toteuttamiselle sekä omavalvontasuunnitelmien sisällölle ja valvonnalle. Poikkeusaika huomioiden toimijat ja valvojat selviytyivät omavalvontasuunnitelmaa koskevista vaatimuksista hyvin.

Alkoholihallinto on onnistunut harmaan talouden torjunnassa

Valvira ohjaa valtakunnallisesti aluehallintovirastojen anniskelu- ja vähittäismyyntilupien valvontaa. Harmaan talouden torjuntatoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi valvonnassa seurataan muun muassa luvanhaltijoiden elinkeinonharjoittamisen edellytysten täyttymiseen liittyviä toimenpiteitä.

Vuodelta 2021 aluehallintovirastojen harmaan talouden valvontatoimenpiteet esitetään kuviossa 4. Kuviosta nähdään alueittain lukumääräiset toimenpiteet luvanhaltijoille lähetetyistä selvityspyynnöistä, sovituista maksuohjelmista, tiedon anniskelu- ja tai vähittäismyyntiluvan peruuttamisesta, konkurssista, velkajärjestely- ja saneerausmenettelystä sekä maksetut verovelat yhteensä euroina.

Valvira on vuodesta 2012 alkaen tilastoinut harmaan talouden torjuntaan liittyviä toimenpiteitä vertailukelpoisella tavalla. Edeltävinä vuosina selvityspyyntöjä on tehty keskimäärin 164 ja niiden seurauksena verovelkaa on maksettu keskimäärin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2019 selvityspyyntöjä tehtiin yhteensä 182 ja niiden seurauksena verovelkaa maksettiin yhteensä ennätykselliset 2,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 pandemian aiheuttaman poikkeussääntelyn seurauksena selvityspyyntöjä tehtiin 86 ja niiden seurauksena verovelkaa maksettiin noin 1,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 selvityspyyntöjä tehtiin 111 ja niiden seurauksena verovelkaa maksettiin noin 631 000 euroa.

Harmaan talouden torjunta on vain yksi osa alkoholihallinnon laajassa tehtäväkentässä. Vuonna 2021 alkoholihallinnon toimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi voidaan pitää erittäin onnistuneina, kun otetaan huomioon poikkeusajan sääntely ja elinkeinonharjoittajille myönnetyt maksu- ja toimintajärjestelyt sekä alkoholihallinnon työtehtävien jakautuminen ja henkilöresurssien väheneminen.


Kaupparekisteritietojen oikeellisuutta valvotaan

Lähde: TEM

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) vastaa kaupparekisteriin ilmoitettujen tietojen ylläpidosta ja näiden tietojen oikeellisuuden valvonnasta. Kaupparekisterin tietoon tulleiden kaupparekisteririkosten ja riskiperusteisesti tarkastettujen kaupparekisteri-ilmoitusten määrät kertovat mahdollisesta harmaaseen talouteen liittyvästä toiminnasta.

PRH aloitti ilmoitusten tehostetut tarkastukset maaliskuussa 2016 ja niitä jatkettiin vuosina 2017, 2018 ja 2019. Väärinkäytöstilanteita on pystytty estämään. Vuonna 2019 ei tullut vireille ilmoituksia, joissa olisi ollut syytä epäillä rekisterimerkintärikosta.

Tehostettu tarkastus on koskenut osakeyhtiön tai osuuskunnan muutosilmoituksia, joissa on ilmoitettu rekisteriin merkittäväksi hallitus, toimitusjohtaja tai isännöitsijä. Tehostetussa käsittelyssä on pyritty tarkemmin selvittämään, onko ilmoitettu päätös asianmukainen. Tiettyjen kriteerien täyttyessä PRH on pyytänyt osakkeiden kauppakirjaa ilmoituksen liitteeksi tai soittanut yhtiöön ilmoituksen oikeellisuuden varmistamiseksi.

Vuonna 2020 ilmoitusten järjestelmällisestä tehostetusta tarkastuksesta luovuttiin osin resurssisyistä ja osin sen vuoksi, että sähköisen asioinnin osuus ilmoituksista kasvoi selvästi. Tehostettua tarkastusta suoritetaan jatkossa pistokoemaisesti muutaman kerran vuodessa. Lokakuussa 2020 toteutetussa tarkastuksessa ei havaittu ilmoituksia, jossa olisi ollut syytä epäillä rekisterimerkintärikosta.

Marraskuussa 2021 tuli ilmi muutama väärinkäytöstapaus, minkä seurauksena PRH aloitti ilmoitusten tehostetun käsittelyn uudelleen. Tehostettu tarkastus koskee osakeyhtiön tai osuuskunnan muutosilmoituksia, joissa ilmoitetaan rekisteriin merkittäväksi hallitus, toimitusjohtaja tai isännöitsijä. Tiettyjen kriteerien täyttyessä rekisteriviranomainen pyrkii selvittämään ilmoitetun seikan oikeellisuuden edellä kuvatuin keinoin.


Yrittäjän oleskeluluvista enää alle puolet hylätään

Lähde: Uudenmaan ELY-keskus

Yrittäjän oleskelulupa myönnetään kaksivaiheisessa menettelyssä siten, että Uudenmaan ELY-keskus tekee asiassa osapäätöksen ennen Maahanmuuttoviraston päätöstä. Osapäätöksessä tarkastellaan yritysten kannattavuutta sekä luvan hakijoiden toimeentulon edellytyksiä.

Vuonna 2021 Uudenmaan ELY-keskus teki yhteensä 1123 osapäätöstä, joista 45 % oli kielteisiä. Kielteisten osapäätösten osuus laski edelliseen vuoteen verrattuna 2 %. Ensimmäistä oleskelulupaa koskevia osapäätöksiä tehtiin 30 % kaikista osapäätöksistä ja jatkolupia puolestaan 70 % kaikista osapäätöksistä.

Kielteisille päätöksille monia syitä

Kielteinen osapäätös ei suoraan kerro harmaasta taloudesta, mutta taustalta voi joissain tilanteissa löytyä myös harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Yleisimmät syyt kielteiselle osapäätökselle ovat puutteet lakisääteisten velvoitteiden hoidossa, epäselvyydet palkanmaksussa, puutteellinen tai virheellinen kirjanpito tai yritysidean toteuttamiskelvottomuus ja kannattavuuden puute, joka johtaa siihen, ettei hakijan toimeentulo tule turvatuksi yritystoiminnalla.

Uudenmaan ELY-keskus tekee yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi. Yrittäjän oleskelulupahakemuksen käsittelyn yhteydessä ilmenneistä epäkohdista ja laiminlyönneistä ilmoitettiin muun muassa Maahanmuuttovirastolle, aluehallintovirastolle, Verohallinnolle ja poliisille.

Ilman lupaa harjoitettu yritystoiminta, oleskeluluvan hakemiseen liittyvät ulkopuoliset palvelut ja sijoitustoiminta ovat ilmiöitä, jotka nousivat esiin kielteisissä osapäätöksissä. Yritystoiminnan aloittaminen ilman oleskelulupaa lisääntyi viime vuoden aikana. ELY-keskus ei omassa arviossaan voi katsoa luvattomasti harjoitettua toimintaa hakijan eduksi. Myös ulkopuolisten toimijoiden tarjoamat maksulliset palvelut lisääntyivät yrittäjän oleskelulupien yhteydessä. Edelleen hakemuksissa esiintyi yritystoimintaa, jonka tulkittiin olevan käytännössä sijoitustoimintaa eikä oleskelulupatyypin mukaista työllistymistä yritystoiminnassa.

Kielteiset osapäätökset kansalaisuuden mukaan

Yrittäjän oleskelulupahakemuksia tuli käsittelyyn 73 eri maan kansalaisilta. Määrällisesti eniten hakemuksia tuli Venäjän, Kiinan ja Turkin kansalaisilta. Venäjä ja Kiina olivat aikaisempien vuosien tapaan yleisimmät kansalaisuudet yrittäjän oleskelulupahakemuksissa. Suhteellisesti eniten kielteisiä päätöksiä tehtiin Nigerian kansalaisille, jotka olivat myös neljänneksi suurin hakijaryhmä kaikista kansallisuuksista.

Kielteiset osapäätökset päätoimialan mukaan

Yrittäjän oleskelulupahakemuksissa yritysten toimialojen kirjo on laaja. Vuoden 2021 aikana hakemuksissa esiintyi 180 eri päätoimialaa. Määrällisesti isoimmat päätoimialat olivat ravintola-ala (ravintolat/kahvila-ravintolat), muu posti-, jakelu- ja kuriiritoiminta sekä kiinteistöjen siivous. Vuoden 2021 aikana erityisesti ruokalähettien hakemukset lisääntyivät selvästi. Kaaviossa 3 on esitetty 10 päätoimialaa, joihin tehtiin eniten kielteisiä osapäätöksiä. Kielteisten osapäätösten osuus oli suurin toimialoilla muu liikkeenjohdon konsultointi sekä taksiliikenne.