Tuotteet, palvelut ja tasavertainen kilpailu

OIVA-tarkastuksen tulokset julkaistaan elintarvikeyritysten sisäänkäynnin yhteydessä sekä yritysten internet-sivuilla. Elintarvikeyritysten OIVA-tuloksia voi myös hakea osoitteessa oivahymy.fi [.fi]›.

OIVA-tarkastusten tulokset arvosanajakauman A - D perusteella

Kuviossa 4 on palkkeina kuvattu ensin erikseen elintarvikemyymälöiden, tarjoilupaikkojen, OIVA-arvosanajakaumat ja kolmantena palkkina on kaikkien tarkastettujen elintarvikealan toimijoiden yhteenlaskettu arvosanajakauma. Vuosittaiset erot eri toimijaryhmien arvosanojen välillä ovat toistaiseksi olleet melko pieniä. Arvosanan oivallinen tai hyvä on viime vuonna saanut yli 82 prosenttia tarkastetuista valvontakohteista ja arvosanan korjattavaa tai huono on saanut lähes 18 prosenttia valvonnan kohteena olleista toimijoista.

Jos elintarvikeyritys on saanut arvosanakseen korjattavaa tai huono, antaa viranomainen usein määräyksen tai käyttää jotain muuta hallinnollista pakkokeinoa määräystenvastaisen tilanteen korjaamisen varmistamiseksi. Korjattavaa tai huono arvosanan saaneisiin yrityksiin tehdään myöhemmin uusintatarkastus.

Hallinnollisten pakkokeinojen avulla puututaan lainsäädännön vastaiseen toimintaan

Elintarvikevalvontaviranomaiset ovat velvollisia varmistamaan, että lainsäädännön vastainen tilanne korjataan. Elintarvikelaissa on säädetty hallinnollisista pakkokeinoista, joita on tarvittaessa käytettävä. Hallinnollisia pakkokeinopäätöksiä on viime vuonna tehty 234 (kuvio 5). Hallinnollisten pakkokeinojen käyttäminen elintarvikevalvonnassa lisääntyi merkittävästi edellisvuoteen verrattuna. Yleisimmin käytetty hallinnollinen pakkokeino on ollut määräys.

Elintarvikealan toimijan luotettavuus ja velvoitteiden hoito

Elintarvikealalla toimivan yrityksen tulee elintarvikelainsäädäntöä noudattamalla varmistaa, että kuluttajien turvallisuus ei vaarannu ja että kuluttajia ei johdeta harhaan. Myös taloudellisen toiminnan luotettavuutta arvioidaan esimerkiksi seuraamalla verojen ja muiden lakisääteisten maksujen suorittamista.

Ongelmat julkisoikeudellisten velvoitteiden hoidossa voivat ilmentää harmaan talouden riskiä ja julkisoikeudellisia velvoitteita laiminlyövä saattaa laiminlyödä myös elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi säädettyjä vaatimuksia.

Yhdistämällä velvoitteidenhoitoselvityksen tiedot OIVA-arvioinnin tietoihin, voidaan arvioida toimijan luotettavuutta sekä taloudellisen että elintarviketurvallisuuden näkökulman kautta ja siten saada laaja kuva yrityksen toiminnasta. Tämän kuvan myötä voidaan suunnata valvontatoimenpiteitä ja se on avuksi myös elintarvikeketjun rikosepäilyjen selvittämisessä.

Elintarvikeketjuun liittyvässä elinkeinotoiminnassa havaitut rikosepäilyt ja tehdyt tutkintapyynnöt

Koko elintarvikeketjua koskevia rikosepäilytapauksia ja esitutkintaviranomaisille tehtyjä tutkintapyyntöjä on alettu koota yhteen vuonna 2021. Elintarvikealan yritysten lisäksi elintarvikeketjussa ovat mukana esimerkiksi eläin- ja kasvintuotantotilat, rehu-, lannoite-, siemen- ja sivutuotealan toimijat.

Yhdessä tilastoidussa rikosepäilytapauksessa tai tutkintapyynnössä voi olla mukana useaa eri lainsäädäntösektoria koskevia rikosepäilyjä sekä vastaavasti useita rikosnimikkeitä. Yleisimmät elintarvikeketjun rikostapauksissa esiintyvät rikosnimikkeet ovat terveysrikos, markkinointirikos, rekisterimerkintärikos, eläinsuojelurikos ja törkeä eläinsuojelurikos, eläintaudin leviämisvaaran aiheuttaminen, ympäristön turmeleminen, petos ja törkeä petos sekä väärennys ja törkeä väärennys. Kuviossa 6 näkyvät Ruokaviraston tiedossa olevien rikosepäilytapausten ja tehtyjen tutkintapyyntöjen määrät.

Viime vuonna tyypillisimmät rikosepäilytapaukset koskivat alkutuotannon eläintuotantoon liittyviä rikoskokonaisuuksia ja tapauksia, joissa elintarvikkeita on valmistettu elintarvikevalvonnan ulkopuolella epäasianmukaisissa olosuhteissa. Myös sosiaalisen median alustoilla harjoitettavaa ammattimaista elintarvikkeiden myyntiä koskevat rikosepäilyt lisääntyivät. Myytävät elintarvikkeet olivat monilla tavoin määräysten vastaisia ja niiden alkuperää tai alkuperämaata ei usein pystytty jäljittämään.

Elintarvikeketjun valvontaviranomaisten tietoon tulee edelleen säännöllisesti toimijoita, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa valvonnan ulkopuolella. Tällaiset toimijat ansaitsevat oikeudetonta taloudellista hyötyä sekä valvontamaksujen välttämisellä että mahdollisuudella harjoittaa toimintaa elintarvikeketjun lainsäädännön vaatimuksista välittämättä.

Oivahymy-sivustolta www.oivahymy.fi [.fi]› voi tarkastaa, kuuluuko elintarvikealan toimija elintarvikevalvonnan piiriin vai ei.

Elintarvikevalvonnan tilastoja kannattaa tarkastella vertaamalla niitä tilannekuvan muiden viranomaisten havaintoihin ja tilastoihin. Näin on mahdollista löytää yhteisiä piirteitä tai jopa vaikutusmekanismeja eri ilmiöiden välillä tai yksittäisen ilmiön sisällä.

Alkoholihallinto torjuu harmaata taloutta

Lähde: Valvira

Alkoholihallinnolla tarkoitetaan alkoholiviranomaisina toimivien Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ja aluehallintovirastojen (AVI) muodostamaa lupahallinnon, valvonnan ja ohjauksen kokonaisuutta. Aluehallintovirastot valvovat alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua alueellaan. Valviralle kuuluu valtakunnallinen valvonta sekä aluehallintovirastojen ohjaus alkoholijuomien anniskelun ja vähittäismyynnin valvonnassa.

Alkoholihallinnon perustehtävänä on ehkäistä alkoholin käyttäjilleen, muille ihmisille ja koko yhteiskunnalle aiheuttamia haittoja. Tämä tapahtuu alkoholipitoisten aineiden kulutusta rajoittamalla ja valvomalla niihin liittyvää elinkeinotoimintaa. Perustehtävä muodostaa vahvan tukipilarin osana harmaan talouden torjunnan viranomaisverkostoa.

Alkoholilaki korostaa omavalvonnan merkitystä ja edellyttää, että luvanhaltija laatii omavalvontasuunnitelman toimintansa tueksi. Hyvällä omavalvontasuunnitelmalla voidaan ehkäistä monet käytännön ongelmat, ja on tärkeää, että luvanhaltijat kantavat vastuuta omavalvontavelvoitteesta.

Alkoholielinkeinorekisteri kehittyy edelleen 

Uuden alkoholielinkeinorekisterin (Allu) sähköinen asiointi otettiin käyttöön huhtikuussa 2023. Allu on Valviran ja aluehallintovirastojen ylläpitämä rekisteri, johon tallennetaan tiedot alkoholielinkeinon toimijoista, alkoholiluvista sekä alkoholituotteista, niiden valmistuksesta ja toimituksista. Rekisteriä käyttävät muun muassa alkoholin anniskelijat, vähittäismyyjät, tukkumyyjät, valmistajat, teolliset käyttäjät ja viranomaiset.

Allun avulla tuotetaan analysoitua tietoa anniskelu- ja vähittäismyynnin valvonnasta ja elinkeinoharjoittajan luotettavuudesta sekä taloudellisista edellytyksistä. Tietojen pohjalta laaditaan myös viralliset alkoholitilastot sekä alkoholiasioihin liittyvät tieto- ja rekisteripalvelut. Uudistus digitalisoi ja reaaliaikaisti alkoholihallinnon lupahallintoa sekä valvonta-asioiden käsittelyä. Järjestelmän jatkokehitys tehostaa viranomaisyhteistyötä, nopeuttaa tiedonkulkua ja parantaa asianhallintaa. Allun kehitystyö jatkui vuonna 2024.

Alkoholihallinnon käsittelymäärät nousivat maltillisesti

Aluehallintovirastoissa koronarajoitusten aikana 2020–2021 vuosittain käsiteltävien asioiden määrä laski alle 8 000 asiaan. Vuonna 2022 käsiteltävien asioiden määrä nousi hieman yli 8 500. Vuonna 2023 aluehallintovirastot käsittelivät noin 8 000 anniskelu- ja vähittäismyyntiin liittyvää asiaa. Laskun taustalla on todennäköisesti toiminnanharjoittamiseen liittyvät epävarmuudet ja alkoholielinkeinonrekisterin uudistuminen. Vuonna 2024 käsiteltyjen asioiden määrä nousi lähes alkoholilain kokonaisuudistusta edeltävälle tasolle (kuvio 1).

Anniskelulupien määrä kasvoi, vähittäismyyntilupien väheni

Alkoholijuomien anniskelulupien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2020 lähtien. Vuoden 2024 lopussa Manner-Suomessa oli voimassa yhteensä 9 894 anniskelulupaa (kuvio 2). Anniskelulupien määrän kasvu selittyy osittain helpottuneilla luvan saamisen ja toiminnan edellytyksillä, kun esimerkiksi vastaavan henkilön pätevyydeksi riittää anniskelupassin suorittaminen. Lisäksi lupia on haettu muun toiminnan oheispalveluksi.

Vähittäismyyntilupien (korkeintaan 5,5 %:n ja 10.6.2024 alkaen myös korkeintaan 8 %:n käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien myyntiin klo 9–21) määrä on ollut tasaisessa laskussa vuodesta 2020 alkaen. Muutosta selittävät muun muassa anniskeluluvan yhteyteen, käsityöläisoluen ja tilaviinin valmistajille myönnetyt vähittäismyyntiluvat. Vuoden 2024 lopussa alkoholijuomia saattoi ostaa mukaan Manner-Suomessa yhteensä 4 635 myyntipaikasta. Määrä on 64 lupaa vähemmän kuin vuoden 2023 lopussa (kuvio 2). Vähittäismyyntipaikkojen määrän lasku selittyy osittain toiminnan keskittymisellä kauppakeskuksiin ja alkoholielinkeinorekisterin tilastoinnin muuttumisella. Vähittäismyyntitilasto ei sisällä anniskelun ulosmyyntilupia.

Alkoholihallinto on edistänyt harmaan talouden torjuntaa – tilastointi uudistui jälleen

Harmaan talouden torjunnan vaikuttavuuden arvioimiseksi valvonnassa seurataan muun muassa luvanhaltijoiden elinkeinonharjoittamisen edellytyksiin liittyviä toimenpiteitä. Valvira on tilastoinut vuosina 2012─2021 vertailukelpoisesti harmaan talouden torjuntaan liittyviä anniskelun valvonta-asioiden toimenpiteitä. Vuoden 2022 alusta tilastointi ajantasaistettiin vastaamaan voimassa olevan alkoholilain sisältöä. Vuoden 2023 alusta alkaen anniskelun tilastoinnin tietoerät eriytettiin lupahallinnon ja valvonta-asioiden omiin kokonaisuuksiin. Vuoden 2024 alusta tilastointia laajennettiin, ja vähittäismyynnin lupahallinto ja valvonta-asiat otettiin osaksi tilastointia.

Lupahallinnon tilastointi sisältää uusien anniskelu- ja vähittäismyyntilupien hakemuksiin liittyvät toimenpiteet.  Kun taas valvonta-asioiden tilastointi sisältää olemassa olevien lupien toimenpiteet. Tilastotiedoista muodostuu kokonaiskuva alkoholihallinnon harmaan talouden torjunnan toimenpiteistä ja niiden vaikuttavuudesta.

Harmaan talouden torjunta on yksi osa alkoholihallinnon laajaa tehtäväkenttää. Vuonna 2024 alkoholihallinnon toimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi voidaan pitää onnistuneina, kun otetaan huomioon toimialaan liittyvät elinkeinonharjoittajille myönnetyt maksu- ja toimintajärjestelyt ja alkoholihallinnon henkilöresurssien väheneminen. 

Lupa-asioiden harmaan talouden torjunnan tilastointi

Taulukossa 1a ja 1b esitetään aluehallintovirastojen vuonna 2024 tekemät harmaan talouden torjunnan valvontatoimenpiteet anniskelun ja vähittäismyynnin uusien lupien käsittelyn yhteydessä. Koosteista käy ilmi alueittain lupa-asioihin liittyvät taloudellisten edellytysten selvitykset lukumäärinä. Lisäksi esitetään lukumäärät lupa-asioiden selvittämiseen liittyvistä toimenpiteistä ja niiden tuloksista, kuten luvanhaltijoille lähetetyistä selvityspyynnöistä, hakemuksen peruuttamisista, tehdyistä kielteisistä päätöksistä, määräaikaisina myönnetyistä luvista, hakemuksen mukaisesti myönnetyistä luvista sekä päättyneiden lupa-asioiden seurauksena sovituista maksujärjestelyistä ja -ohjelmista ja maksetuista veroveloista.

Vuonna 2024 anniskelun lupa-asioista 144 asiaa johti 145 selvityspyyntöön. Toimenpiteiden seurauksena verovelkaa maksettiin noin 942 000 euroa (taulukko 1a).

Vuonna 2024 vähittäismyynnin lupa-asioista 15 asiaa johti 15 selvityspyyntöön. Toimenpiteiden seurauksena verovelkaa maksettiin noin 256 000 euroa (taulukko 1b). 

Valvonta-asioiden harmaan talouden torjunnan tilastointi

Taulukossa 2a ja 2b esitetään aluehallintovirastojen vuonna 2024 tekemät harmaan talouden torjunnan valvontatoimenpiteet anniskelun ja vähittäismyynnin voimassa olevien lupien osalta. Koosteista käy ilmi alueittain avattujen valvonta-asioiden lukumäärät, jotka liittyvät taloudellisten edellytysten selvittämiseen. Lisäksi esitetään lukumäärät toimenpiteistä ja niiden tuloksista, kuten luvanhaltijoille lähetetyistä selvityspyynnöistä, määräajan asettamisesta ja annetusta ohjauksesta, anniskelu- ja tai vähittäismyyntiluvan peruuttamisista sekä päättyneiden valvonta-asioiden seurauksena sovituista maksujärjestelyistä ja -ohjelmista sekä maksetuista veroveloista.

Vuonna 2024 anniskelun valvonta-asioita avattiin 206 kappaletta ja niistä lähetettiin yhteensä 163 selvityspyyntöä. Toimenpiteiden seurauksena verovelkaa maksettiin noin 1,6 miljoonaa euroa (taulukko 2a).

Vuonna 2024 vähittäismyynnin valvonta-asioita avattiin 15 kappaletta ja niistä lähetettiin yhteensä 11 selvityspyyntöä. Toimenpiteiden seurauksena verovelkaa maksettiin noin 13 000 euroa (taulukko 2b).

Kaupparekisteritietojen oikeellisuutta valvotaan

Lähde: TEM

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) vastaa kaupparekisteriin ilmoitettujen tietojen ylläpidosta ja näiden tietojen oikeellisuuden valvonnasta. Kaupparekisterin tietoon tulleiden rekisterimerkintärikosten, erilaisten väärinkäytösepäilyjen ja riskiperusteisesti tarkastettujen kaupparekisteri-ilmoitusten määrät kertovat mahdollisesta harmaaseen talouteen liittyvästä toiminnasta.

PRH on vuodesta 2016 alkaen ottanut tarveperustaisesti käyttöön ilmoitusten käsittelyssä erilaisia tehostettuja tarkastustoimia. PRH on tapauksesta riippuen edellyttänyt ilmoitetun seikan oikeellisuudesta lisäselvitystä tai pyrkinyt omin selvitystoimin poissulkemaan väärinkäytöksen mahdollisuuden. PRH on myös voinut kaupparekisterilain uudistuksen myötä voimaan tulleiden säännösten perusteella edellyttää, että ilmoituslomakkeella tiedot antavan henkilöllisyys varmistetaan PRH:n tai Verohallinnon asiointipisteessä.

Vuodesta 2022 alkaen PRH on kohdistanut ilmoituksiin tehostettuja tarkastustoimia riskiperusteisesti määritettyjen kriteerien avulla. Riskiperusteisesti tarkastettujen ilmoitusten määrä on vuosien aikana pysynyt tasaisena. Selviä väärinkäytöstapauksia on ilmennyt vuosittain muutamia, joskin vuonna 2023 varsinaisia väärinkäytöstapauksia ei ilmennyt lainkaan. Kohdennetuilla tarkastuksilla on kyetty estämään virheellisten tietojen päätymistä rekisteriin. Niissä tapauksissa, joissa virheelliseksi osoittautunut tieto on jo rekisteröity, tiedot on saatu nopeasti korjattua.

PRH otti vuoden 2024 alussa käyttöön automaattisen päätöksenteon osassa vastuuhenkilöiden muutosilmoituksia. Automaattisesti ratkaistavaksi päätyvien ilmoitusten kriteerit on määritelty siten, että väärinkäytökset saadaan minimoitua. Menettelyn käyttöönoton jälkeen tehdyt havainnot ovatkin tältä kannalta positiivisia. Automaattisen päätöksenteon käyttöönotolla on myös onnistuttu kohdistamaan resursseja sellaisiin ilmoituksiin, joihin sisältyy suurempi riski väärinkäytöksestä.

Yrittäjän oleskelulupahaun yhteydessä havaitut työelämän epäkohdat kohdistuvat edelleen yrittäjätyön ja työsuhteisen työn rajapintaan

Lähde: Uudenmaan ELY-keskus

Yrittäjän oleskelulupa myönnetään kaksivaiheisessa menettelyssä siten, että Uudenmaan ELY-keskus tekee asiassa osapäätöksen ennen Maahanmuuttoviraston päätöstä. Osapäätöksessä tarkastellaan yritysten kannattavuutta sekä luvan hakijoiden toimeentulon edellytyksiä.

Vuonna 2024 Uudenmaan ELY-keskus teki yhteensä 1 191 osapäätöstä, joista 45 % oli kielteisiä. Kielteisten osapäätösten osuus laski edelliseen vuoteen verrattuna 3 %. Ensimmäistä oleskelulupaa koskevia osapäätöksiä tehtiin kaikista osapäätöksistä 19 % ja jatkolupia puolestaan 81 %.

Kielteisille päätöksille monia syitä

Kielteinen osapäätös ei suoraan kerro harmaasta taloudesta, mutta taustalta voi joissain tilanteissa löytyä myös harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Yleisimmät syyt kielteiselle osapäätökselle ovat puutteet lakisääteisten velvoitteiden hoidossa, epäselvyydet palkanmaksussa, puutteellinen tai virheellinen kirjanpito tai yritysidean toteuttamiskelvottomuus ja kannattavuuden puute, joka johtaa siihen, ettei hakijan toimeentulo tule turvatuksi yritystoiminnalla.

Uudenmaan ELY-keskus tekee yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi. Yrittäjän oleskelulupahakemuksen käsittelyn yhteydessä ilmenneistä epäkohdista ja laiminlyönneistä ilmoitettiin muun muassa Maahanmuuttovirastolle, aluehallintovirastolle, Verohallinnolle ja poliisille.

Peitellyt työsuhteet, alipalkkaus, työperäinen hyväksikäyttö, yhteistyösopimusten välittäminen eteenpäin sijaistamisjärjestelyiden turvin ja ilman liiketaloudellista perustetta olevien välikäsien määrän lisääntyminen ovat ilmiöitä, jotka nousivat esiin kielteisissä osapäätöksissä. Peiteltyjen työsuhteiden määrä, eli niin sanottu näennäisyrittäjyys, ja havainnot työperäisestä hyväksikäytöstä lisääntyivät edelleen viime vuoden aikana. Edelleen hakemuksissa esiintyi myös ammattimaisten avustajien tarjoamaa maksullista palvelua.

ELY-keskus ei omassa arviossaan voi katsoa myönteisesti alihinnoittelua eikä työnantajan lakisääteisten velvoitteiden välttelyä. Yrittäjien heikentynyt asema näkyy esimerkiksi huonoina sopimusehtoina, joissa ei toteudu toimeksiantajayrityksen ja alihankkijan tasavertainen sopimussuhde. Yrittäjänä tehdessä laskennallisen tuntiansion on oltava korkeampi, kuin palkkasuhteisessa työssä, jotta kustannukset ja yrittäjän toimeentulo saadaan katettua. Palkkioon täytyy sisällyttää hiljaiset hetket, vuosilomat, sairauspoissaolot, pakolliset sivukulut, hallinto-, markkinointi- ja työvälinekulut sekä muut vastaavat, jotka työsuhteisessa työssä kuuluvat työnantajan vastuulle. Muuten yrittäjänä tehty työ ei ole kannattavaa eikä reilun työelämän pelisääntöjen mukaista. Sijaistamisjärjestelyiden osalta huomionarvoista on sopimuksenhaltijan mahdollisuus taloudelliseen hyötyyn tilanteesta, jossa sopimuksesta tulisi luopua ja mahdollistaa uusille tekijöille oma sopimus, eikä ”vuokrata” sopimusta eteenpäin. Riippuvuus yhteistyökumppanista altistaa erilaiselle hyväksikäytölle.

Kielteiset osapäätökset kansalaisuuden mukaan

Yrittäjän oleskelulupahakemuksia tuli käsittelyyn 65 eri maan kansalaisilta. Määrällisesti eniten hakemuksia tuli Venäjän, Intian ja Pakistanin kansalaisilta. Venäjä ja Pakistan olivat aikaisempien vuosien tapaan yleisimmät kansalaisuudet yrittäjän oleskelulupahakemuksissa, mutta Intia on noussut uutena toiselle sijalla. Intialaisten hakijoiden määrä on kasvanut aiempaan vuoteen nähden 146 %. Venäläisten hakijoiden määrä on vastaavasti vähentynyt 36 %. Suhteellisesti eniten kielteisiä päätöksiä tehtiin Nigerian kansalaisille, jotka olivat myös kahdeksanneksi suurin hakijaryhmä kaikista kansallisuuksista.

Kielteiset osapäätökset päätoimialan mukaan

Yrittäjän oleskelulupahakemuksissa yritysten toimialojen kirjo on laaja. Vuoden 2024 aikana hakemuksissa esiintyi 164 eri päätoimialaa. Määrällisesti isoimmat päätoimialat olivat posti-, jakelu- ja kuriiritoiminta, ravintola-ala ja IT-ala (ohjelmistojen suunnittelu ym.). Merkillepantavaa on posti-, jakelu- ja kuriiritoimintaa harjoittavien määrän kasvu 78 % aiempaan vuoteen verrattuna ja samalla siirtyminen tilastoissa suurimmaksi päätoimialaksi. Ravintola-alalla kasvua on syntynyt 4 % aiempaan vuoteen nähden. Kielteisten osapäätösten osuus oli suurin toimialoilla siivous (55 %) ja liikkeenjohdon konsultointi (56 %).