Tuotteet, palvelut ja tasavertainen kilpailu

OIVA-tarkastuksen tulokset julkaistaan elintarvikeyritysten sisäänkäynnin yhteydessä sekä yritysten internet-sivuilla. Elintarvikeyritysten OIVA-tuloksia voi myös hakea osoitteessa oivahymy.fi [.fi]›.

OIVA-tarkastusten tulokset arvosanajakauman A - D perusteella

Kuviossa 4 on palkkeina kuvattu ensin erikseen elintarvikemyymälöiden, tarjoilupaikkojen, OIVA-arvosanajakaumat ja kolmantena palkkina on kaikkien tarkastettujen elintarvikealan toimijoiden yhteenlaskettu arvosanajakauma. Vuosittaiset erot eri toimijaryhmien arvosanojen välillä ovat toistaiseksi olleet melko pieniä. Arvosanan oivallinen tai hyvä on viime vuonna saanut noin 83 prosenttia tarkastetuista valvontakohteista ja arvosanan korjattavaa tai huono on saanut 17 prosenttia valvonnan kohteena olleista toimijoista.

Jos elintarvikeyritys on saanut arvosanakseen korjattavaa tai huono, antaa viranomainen usein määräyksen tai käyttää jotain muuta hallinnollista pakkokeinoa määräystenvastaisen tilanteen korjaamisen varmistamiseksi. Korjattavaa tai huono arvosanan saaneisiin yrityksiin tehdään myöhemmin uusintatarkastus.

Hallinnollisten pakkokeinojen avulla puututaan lainsäädännön vastaiseen toimintaan

Elintarvikevalvontaviranomaiset ovat velvollisia varmistamaan, että lainsäädännön vastainen tilanne korjataan. Elintarvikelaissa on säädetty hallinnollisista pakkokeinoista, joita on tarvittaessa käytettävä. Hallinnollisia pakkokeinopäätöksiä on viime vuonna tehty 222 (kuvio 5). Hallinnollisia pakkokeinoja käytettiin elintarvikevalvonnassa lähes saman verran kuin edellisvuonna. Yleisimmin käytetty hallinnollinen pakkokeino on ollut määräys.

Elintarvikealan toimijan luotettavuus ja velvoitteiden hoito

Elintarvikealalla toimivan yrityksen tulee elintarvikelainsäädäntöä noudattamalla varmistaa, että kuluttajien turvallisuus ei vaarannu ja että kuluttajia ei johdeta harhaan. Myös taloudellisen toiminnan luotettavuutta arvioidaan esimerkiksi seuraamalla verojen ja muiden lakisääteisten maksujen suorittamista.

Ongelmat julkisoikeudellisten velvoitteiden hoidossa voivat ilmentää harmaan talouden riskiä ja julkisoikeudellisia velvoitteita laiminlyövä saattaa laiminlyödä myös elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi säädettyjä vaatimuksia.

Yhdistämällä velvoitteidenhoitoselvityksen tiedot OIVA-arvioinnin tietoihin, voidaan arvioida toimijan luotettavuutta sekä taloudellisen että elintarviketurvallisuuden näkökulman kautta ja siten saada laaja kuva yrityksen toiminnasta. Tämän kuvan myötä voidaan suunnata valvontatoimenpiteitä ja se on avuksi myös elintarvikeketjun rikosepäilyjen selvittämisessä.

Elintarvikeketjuun liittyvässä elinkeinotoiminnassa havaitut rikosepäilyt ja tehdyt tutkintapyynnöt

Koko elintarvikeketjua koskevia rikosepäilytapauksia ja esitutkintaviranomaisille tehtyjä tutkintapyyntöjä on alettu koota yhteen vuonna 2021. Elintarvikealan yritysten lisäksi elintarvikeketjussa ovat mukana esimerkiksi eläin- ja kasvintuotantotilat, rehu-, lannoite-, siemen- ja sivutuotealan toimijat.

Yhdessä tilastoidussa rikosepäilytapauksessa tai tutkintapyynnössä voi olla mukana useaa eri lainsäädäntösektoria koskevia rikosepäilyjä sekä vastaavasti useita rikosnimikkeitä. Yleisimmät elintarvikeketjun rikostapauksissa esiintyvät rikosnimikkeet ovat terveysrikos, markkinointirikos, rekisterimerkintärikos, eläinsuojelurikos ja törkeä eläinsuojelurikos, eläintaudin leviämisvaaran aiheuttaminen, ympäristön turmeleminen, petos ja törkeä petos sekä väärennys ja törkeä väärennys. Kuviossa 6 näkyvät Ruokaviraston tiedossa olevien rikosepäilytapausten ja tehtyjen tutkintapyyntöjen määrät.

Viime vuonna tyypillisimmät rikosepäilytapaukset koskivat elintarvikevalvonnan ulkopuolista, ns. pimeää toimintaa, jossa elintarvikkeita valmistettiin epäasianmukaisissa olosuhteissa tai alkuperältään epäselviä elintarvikkeita tuotiin Suomeen toisista EU:n jäsenmaista tai EU:n ulkopuolisista maista. Myös sosiaalisen median alustoilla harjoitettavaa ammattimaista elintarvikkeiden myyntiä koskevat rikosepäilyt lisääntyivät edelleen. Näillä alustoilla myytävät elintarvikkeet olivat monilla tavoin määräysten vastaisia ja niiden alkuperää tai alkuperämaata ei usein pystytty jäljittämään.

Elintarvikeketjun valvontaviranomaisten tietoon tulee edelleen säännöllisesti toimijoita, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa valvonnan ulkopuolella. Tällaiset toimijat ansaitsevat oikeudetonta taloudellista hyötyä sekä valvontamaksujen välttämisellä että mahdollisuudella harjoittaa toimintaa elintarvikeketjun lainsäädännön vaatimuksista välittämättä.

Oivahymy-sivustolta www.oivahymy.fi [.fi]› voi tarkastaa, kuuluuko elintarvikealan toimija elintarvikevalvonnan piiriin vai ei.

Elintarvikevalvonnan tilastoja kannattaa tarkastella vertaamalla niitä tilannekuvan muiden viranomaisten havaintoihin ja tilastoihin. Näin on mahdollista löytää yhteisiä piirteitä tai jopa vaikutusmekanismeja eri ilmiöiden välillä tai yksittäisen ilmiön sisällä.

Alkoholihallinto torjuu harmaata taloutta

Vuoden 2025 loppuun saakka alkoholihallinnolla tarkoitettiin alkoholiviranomaisina toimivien Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ja aluehallintovirastojen (AVI) muodostamaa lupahallinnon, valvonnan ja ohjauksen kokonaisuutta. Aluehallintovirastot valvoivat alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua alueellaan. Valviran tehtäviin kuului valtakunnallinen valvonta sekä aluehallintovirastojen ohjaus alkoholijuomien anniskelun ja vähittäismyynnin valvonnassa. Vuoden 2026 alussa käynnistyneeseen Lupa- ja valvontavirastoon koottiin kaikki alkoholilain mukaiset viranomaistehtävät, jotka ovat aiemmin kuuluneet aluehallintovirastoille ja Valviralle.

Alkoholihallinnon perustehtävänä on ehkäistä alkoholin käytöstä aiheutuvia haittoja alkoholinkäyttäjille, muille ihmisille ja koko yhteiskunnalle. Tätä toteutetaan alkoholipitoisten aineiden kulutusta rajoittamalla ja valvomalla niihin liittyvää elinkeinotoimintaa. Perustehtävä muodostaa vahvan tukipilarin osana harmaan talouden torjunnan viranomaisverkostoa.

Alkoholilaki korostaa omavalvonnan merkitystä ja edellyttää, että luvanhaltija laatii omavalvontasuunnitelman toimintansa tueksi. Hyvin laaditulla omavalvontasuunnitelmalla voidaan ehkäistä monet käytännön ongelmat, ja on tärkeää, että luvanhaltijat kantavat vastuuta omavalvontavelvoitteestaan.  

Vuoden 2025 aikana alkoholihallinto valmistautui valtion aluehallinnon uudistukseen. Uudistuksen valmistumisella sekä itse muutoksella on väistämättä vaikutuksia myös muihin viranomaistoimintoihin, mukaan lukien harmaan talouden torjuntaan.

Alkoholihallinnon käsittelymäärät nousivat maltillisesti

Aluehallintovirastoissa käsiteltävien asioiden määrä laski koronarajoitusten aikana vuonna 2021 alle 8 000 asiaan. Vuonna 2022 määrä nousi hieman yli 8 500. Vuonna 2023 aluehallintovirastot käsittelivät noin 8 000 anniskelu- ja vähittäismyyntiin liittyvää asiaa. Määrän laskua selittävät todennäköisesti toiminnanharjoittamiseen liittyvät epävarmuudet ja alkoholielinkeinonrekisterin uudistuminen. Vuonna 2024 käsiteltyjen asioiden määrä nousi lähes alkoholilain kokonaisuudistusta edeltävälle tasolle, ja vuonna 2025 määrä kasvoi selvästi yli tämän tason (kuvio 1).

Anniskelulupien määrä kasvoi, vähittäismyyntilupien väheni

Alkoholijuomien anniskelulupien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2020 lähtien. Vuoden 2025 lopussa Manner-Suomessa oli voimassa yhteensä 9 939 anniskelulupaa (kuvio 2). Anniskelulupien määrän kasvu selittyy osittain helpottuneilla luvan saamisen ja toiminnan edellytyksillä, kun esimerkiksi vastaavan henkilön pätevyydeksi riittää anniskelupassin suorittaminen. Lisäksi lupia on haettu muun toiminnan oheispalveluksi.

Vähittäismyyntilupien määrä on ollut tasaisessa laskussa vuodesta 2021 alkaen. Luvat koskevat enintään 5,5-prosenttisten ja 10.6.2024 alkaen myös enintään 8-prosenttisten käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien myyntiä klo 9–21. Kehitystä selittävät muun muassa anniskeluluvan yhteyteen, sekä käsityöläisoluen ja tilaviinin valmistajille myönnetyt vähittäismyyntiluvat. Vuoden 2025 lopussa alkoholijuomia saattoi ostaa mukaan Manner-Suomessa yhteensä 4 474 myyntipaikasta. Määrä on 144 lupaa vähemmän kuin vuoden 2024 lopussa (kuvio 2). Vähittäismyyntipaikkojen määrän lasku selittyy osittain toiminnan keskittymisellä kauppakeskuksiin ja alkoholielinkeinorekisterin tilastoinnin muuttumisella. Vähittäismyyntitilasto ei sisällä anniskelun ulosmyyntilupia. 

Alkoholihallinto on edistänyt harmaan talouden torjuntaa – tilastointi uudistui jälleen

Harmaan talouden torjunnan vaikuttavuutta seurataan valvonnassa muun muassa luvanhaltijoiden elinkeinonharjoittamisen edellytyksiin kodistuvien toimenpiteiden avulla. Valvira on tilastoinut vuosina 2012─2021 vertailukelpoisesti harmaan talouden torjuntaan liittyviä anniskelun valvonta-asioiden toimenpiteitä. Vuoden 2022 alusta tilastointi ajantasaistettiin vastaamaan voimassa olevan alkoholilain sisältöä. Vuoden 2023 alusta alkaen anniskelun tilastoinnin tietoerät eriytettiin lupahallinnon ja valvonta-asioiden omiin kokonaisuuksiin. Vuoden 2024 alusta tilastointia laajennettiin, ja vähittäismyynnin lupahallinto ja valvonta-asiat otettiin osaksi tilastointia.

Lupahallinnon tilastointi sisältää uusien anniskelu- ja vähittäismyyntilupien hakemuksiin liittyvät toimenpiteet.  Kun taas valvonta-asioiden tilastointi sisältää olemassa olevien lupien toimenpiteet. Tilastotiedoista muodostuu kokonaiskuva alkoholihallinnon harmaan talouden torjunnan toimenpiteistä ja niiden vaikuttavuudesta.

Harmaan talouden torjunta on yksi osa alkoholihallinnon laajaa tehtäväkenttää. Vuonna 2025 alkoholihallinnon toimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi voidaan pitää onnistuneina, kun otetaan huomioon toimialaan liittyvät elinkeinonharjoittajille myönnetyt maksu- ja toimintajärjestelyt, alkoholihallinnon henkilöresurssien väheneminen sekä valtion aluehallinnon uudistuksen edellyttämät valmistelutoimet. 

Lupa-asioiden harmaan talouden torjunnan tilastointi 

Taulukossa 1a ja 1b esitetään aluehallintovirastojen vuonna 2025 tekemät harmaan talouden torjunnan valvontatoimenpiteet anniskelun ja vähittäismyynnin uusien lupien käsittelyn yhteydessä. Koosteista ilmenee alueittain tehtyjen taloudellisten edellytysten selvitysten määrät. Lisäksi esitetään lukumäärät lupa-asioiden selvittämiseen liittyvistä toimenpiteistä ja niiden tuloksista, kuten luvanhaltijoille lähetetyistä selvityspyynnöistä, hakemuksen peruuttamisista, tehdyistä kielteisistä päätöksistä, määräaikaisina myönnetyistä luvista, hakemuksen mukaisesti myönnetyistä luvista sekä päättyneiden lupa-asioiden seurauksena sovituista maksujärjestelyistä ja -ohjelmista ja maksetuista veroveloista. 

Vuonna 2025 anniskelun lupa-asioista 266 asiaa johti 199 selvityspyyntöön. Toimenpiteiden seurauksena verovelkaa maksettiin noin 1,33 miljoonaa euroa (taulukko 1a).

Vuonna 2025 vähittäismyynnin lupa-asioista 13 asiaa johti 6 selvityspyyntöön. Toimenpiteiden seurauksena verovelkaa maksettiin noin 143 000 euroa (taulukko 1b).

Valvonta-asioiden harmaan talouden torjunnan tilastointi 

Taulukossa 2a ja 2b esitetään aluehallintovirastojen vuonna 2025 tekemät harmaan talouden torjunnan valvontatoimenpiteet anniskelun ja vähittäismyynnin voimassa olevien lupien osalta. Koosteista ilmenee alueittain avattujen valvonta-asioiden määrät, jotka liittyvät taloudellisten edellytysten selvittämiseen. Lisäksi esitetään lukumäärät toimenpiteistä ja niiden tuloksista, kuten luvanhaltijoille lähetetyistä selvityspyynnöistä, määräajan asettamisesta ja annetusta ohjauksesta, anniskelu- ja tai vähittäismyyntiluvan peruuttamisista sekä päättyneiden valvonta-asioiden seurauksena sovituista maksujärjestelyistä ja -ohjelmista sekä maksetuista veroveloista.

Vuonna 2025 anniskelun valvonta-asioita avattiin 254 kappaletta ja niistä lähetettiin yhteensä 202 selvityspyyntöä. Toimenpiteiden seurauksena verovelkaa maksettiin noin 2,5 miljoonaa euroa (taulukko 2a).

Vuonna 2025 vähittäismyynnin valvonta-asioita avattiin 15 kappaletta ja niistä lähetettiin yhteensä 12 selvityspyyntöä. Toimenpiteiden seurauksena verovelkaa maksettiin noin 177 000 euroa (taulukko 2b).

Kaupparekisteritietojen oikeellisuutta valvotaan

Lähde: TEM

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) vastaa kaupparekisteriin ilmoitettujen tietojen ylläpidosta ja näiden tietojen oikeellisuuden valvonnasta. Kaupparekisterin tietoon tulleiden rekisterimerkintärikosten, erilaisten väärinkäytösepäilyjen ja riskiperusteisesti tarkastettujen kaupparekisteri-ilmoitusten määrät kertovat mahdollisesta harmaaseen talouteen liittyvästä toiminnasta.
 
PRH on vuodesta 2016 alkaen ottanut tarveperustaisesti käyttöön ilmoitusten käsittelyssä erilaisia tehostettuja tarkastustoimia. PRH on tapauksen mukaan edellyttänyt ilmoitetun seikan oikeellisuudesta lisäselvitystä tai pyrkinyt omin selvitystoimin poissulkemaan väärinkäytöksen mahdollisuuden. PRH on myös voinut kaupparekisterilain uudistuksen myötä vuonna 2023 voimaan tulleiden säännösten perusteella edellyttää, että ilmoituslomakkeella tiedot antavan henkilöllisyys varmistetaan PRH:n tai Verohallinnon asiointipisteessä. PRH on joissakin yksittäistapauksissa käyttänyt lain mahdollistamaa tapaa henkilöllisyyden varmistamiseksi.
 
Vuodesta 2022 alkaen PRH on kohdistanut ilmoituksiin tehostettuja tarkastustoimia riskiperusteisesti määritettyjen kriteerien avulla. Riskiperusteisesti tarkastettujen ilmoitusten määrä on vuosien aikana pysynyt melko tasaisena, joskin vuonna 2025 niitä oli tavanomaista enemmän. Selviä väärinkäytöstapauksia on ilmennyt vuosittain muutamia. Kohdennetuilla tarkastuksilla on kyetty estämään virheellisten tietojen päätymistä rekisteriin. Niissä tapauksissa, joissa virheelliseksi osoittautunut tieto on jo rekisteröity, tiedot on saatu nopeasti korjattua.
 
PRH otti vuoden 2024 alussa käyttöön automaattisen päätöksenteon osassa vastuuhenkilöiden muutosilmoituksia. Automaattisesti ratkaistavaksi päätyvien ilmoitusten kriteerit on määritelty siten, että väärinkäytökset saadaan minimoitua. Menettelyn toimivuuteen liittyvät havainnot ovat olleet tältä kannalta positiivisia. Automaattisen päätöksenteon käyttöönotolla on myös onnistuttu kohdistamaan resursseja sellaisiin ilmoituksiin, joihin sisältyy suurempi riski väärinkäytöksestä.

Yrittäjän oleskelulupahaun yhteydessä tehtiin kasvavissa määrin havaintoja epäselvistä yritysjärjestelyistä

Lähde: Uudenmaan elinvoimakeskus

Yrittäjän oleskelulupa myönnetään kaksivaiheisessa menettelyssä siten, että Uudenmaan elinvoimakeskus tekee asiassa osapäätöksen ennen Maahanmuuttoviraston päätöstä. Osapäätöksessä tarkastellaan yritysten kannattavuutta sekä luvan hakijoiden toimeentulon edellytyksiä.

Vuonna 2025 Uudenmaan elinvoimakeskus teki yhteensä 1 236 osapäätöstä, joista 46 % oli kielteisiä. Kielteisten osapäätösten osuus nousi edelliseen vuoteen verrattuna yhden prosenttiyksikön. Ensimmäistä oleskelulupaa koskevia osapäätöksiä tehtiin kaikista osapäätöksistä 17 % ja jatkolupia puolestaan 83 %.

Kielteisille päätöksille monia syitä

Kielteinen osapäätös ei suoraan kerro harmaasta taloudesta, mutta taustalla on myös harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Yleisimmät syyt kielteiselle osapäätökselle ovat puutteet lakisääteisten velvoitteiden hoidossa, epäselvyydet palkanmaksussa, puutteellinen tai virheellinen kirjanpito, resurssien puute yritysidean toteuttamiseksi tai yrityksen heikot taloudelliset toimintaedellytykset, jotka johtavat siihen, ettei hakijan toimeentulo tule turvatuksi yritystoiminnalla.

Peitellyt työsuhteet, työperäinen hyväksikäyttö, pitkät alihankintaketjut ja näihin liittyvät erilaiset järjestelyt sekä franchising‑liiketoimintamallin hyödyntäminen tavalla, joka viittasi muuhun kuin liiketaloudellisiin perusteisiin, ovat ilmiöitä, jotka nousivat esiin kielteisissä osapäätöksissä. Peiteltyjen työsuhteiden määrä, eli niin sanottu näennäisyrittäjyys, ja havainnot työperäisestä hyväksikäytöstä pysyivät yhä korkealla tasolla viime vuoden aikana. Edelleen hakemuksissa esiintyi myös ammattimaisten avustajien tarjoamaa maksullista palvelua. 

Elinvoimakeskus on havainnut arviotyötä tehdessään yrittäjien heikentyneen aseman esimerkiksi kohtuuttomina sopimusehtoina, joissa ei toteudu toimeksiantajayrityksen ja alihankkijan tasavertainen sopimussuhde, ja epäselvinä liiketoimintajärjestelyinä.  Alustatalouden tilien vuokraaminen on yleistynyt. Sopimusten vuokraaminen on mahdollista sijaisten käytön sallimisen myötä ja samaa alustatiliä onkin voinut käyttää yhä useampi toimija. Huomionarvoista näissä on, että sopimuksenhaltijalla on mahdollisuus hyötyä taloudellisesti oman sopimuksensa edelleenvuokraamisesta, ja heikommassa asemassa oleva henkilö altistuu järjestelyssä erilaiselle hyväksikäytölle.   

Kasvavana ilmiönä on havaittu franchising‑liiketoimintamallin hyödyntämistä tavalla, joka voi viitata maahantulon organisoimiseen franchisingrakenteen kautta. Franchisingtoimintaan liittyvät riskisignaalit lisääntyivät, ja erityisesti ravintolaalalla on havaittu nopeita laajentumisia, poikkeuksellisen korkeita franchising-aloitusmaksuja ja hakijoiden velkaantumista. Hakijoiden osaamisessa on havaittu puutteita suhteessa liiketoiminnan laajuuteen, ja rahoitus on voinut perustua lainajärjestelyyn, joka hämärtää todellisen määräysvallan yrityksessä.  

Uudenmaan elinvoimakeskus tekee yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi. Yrittäjän oleskelulupahakemuksen käsittelyn yhteydessä ilmenneistä epäkohdista ja laiminlyönneistä ilmoitettiin muun muassa Maahanmuuttovirastolle, työsuojeluviranomaiselle, Verohallinnolle ja poliisille.  

Osapäätökset kansalaisuuden mukaan

Yrittäjän oleskelulupahakemuksia tuli käsittelyyn 69 eri maan kansalaisilta. Määrällisesti eniten hakemuksia tuli Intian, Venäjän ja Ukrainan kansalaisilta. Intia ja Venäjä olivat aikaisempien vuosien tapaan yleisimmät kansalaisuudet yrittäjän oleskelulupahakemuksissa, mutta Ukraina on noussut uutena kolmannelle sijalle. Intialaisten hakijoiden määrä on kasvanut aiempaan vuoteen nähden 146 %. Ukrainalaisten hakijoiden määrä on kasvanut aiempaan vuoteen nähden 129 %. Suhteellisesti eniten kielteisiä päätöksiä tehtiin Vietnamin kansalaisille, jotka olivat myös yhdeksänneksi suurin hakijaryhmä.

Osapäätökset päätoimialan mukaan

Yrittäjän oleskelulupahakemuksissa yritysten toimialojen kirjo on laaja. Vuoden 2025 aikana hakemuksissa esiintyi 155 eri päätoimialaa. Määrällisesti isoimmat päätoimialat olivat ravintola-, posti-, jakelu- ja kuriiritoiminta ja IT-ala (ohjelmistojen suunnittelu ym.). Aiempaan vuoteen verrattuna posti-, jakelu- ja kuriiritoimintaa harjoittavien kokonaismäärä on laskenut 33 % ja vastaavasti ravintola-alaa harjoittavien kokonaismäärä on kasvanut 6 %. Kielteisten osapäätösten osuus oli suurin toimialoilla kauneudenhoitoala (54 %) ja ravintola-ala (53 %).