Tuotteet, palvelut ja tasavertainen kilpailu

OIVA-tarkastuksen tulokset julkaistaan elintarvikeyritysten sisäänkäynnin yhteydessä sekä yritysten internet-sivuilla. Elintarvikeyritysten OIVA-tuloksia voi myös hakea osoitteessa oivahymy.fi [.fi]›.

OIVA-tarkastusten tulokset arvosanajakauman A - D perusteella

Kuviossa 4 on palkkeina kuvattu ensin erikseen elintarvikemyymälöiden ja tarjoilupaikkojen OIVA-arvosanajakaumat ja kolmantena palkkina on kaikkien tarkastettujen elintarvikealan toimijoiden yhteenlaskettu arvosanajakauma. Vuosittaiset erot eri toimijaryhmien arvosanojen välillä ovat toistaiseksi olleet pieniä. Arvosanan oivallinen tai hyvä on viime vuonna saanut yli 85 prosenttia tarkastetuista valvontakohteista ja arvosanan korjattavaa tai huono on saanut alle 15 prosenttia valvonnan kohteena olleista toimijoista.

Jos elintarvikeyritys on saanut arvosanakseen korjattavaa tai huono, tehdään yritykseen uusintatarkastus.

---

Alkoholihallinto torjuu harmaata taloutta

Lähde: Valvira

Alkuvuoteen 2022 jatkunut koronavirusepidemia vaikutti edelleen Valviran ja aluehallintovirastojen muodostaman alkoholihallinnon toimintaan. Anniskelupaikat suljettiin vuoden 2020 keväällä kokonaan majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain nojalla. Poikkeusaikana anniskelutoimintaa harjoitettiin rajoitetuilla aukiolo- ja anniskeluajoilla, joista säädettiin tartuntatautilaissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa. Kyseinen lainsäädäntö muuttui vuosien mittaan lukuisia kertoja. Aluehallintovirastojen alkoholitarkastajien alkoholilain mukaisten työtehtävien rinnalle tuli osittain tartuntatautilain valvonta.

Alkoholihallinnon käsittelymäärissä palattiin korona-aikaa edeltävälle tasolle vuonna 2022

Aluehallintovirastot käsittelivät alkoholilain kokonaisuudistusta edeltävinä vuosina keskimäärin noin 9 000 anniskelu- tai vähittäismyyntiin liittyvää asiaa vuodessa. Alkoholilain uudistuksen seurauksena vuonna 2018 aluehallintovirastojen alkoholitarkastajien kirjallisen ohjauksen määrä lisääntyi usealla tuhannella asialla. Vuosina 2020–2021 käsiteltävien asioiden määrä laski alle 8 000 asiaan. Muutosta selittää alkoholitarkastajien työtehtävien siirtyminen osittain tartuntatautilain mukaiseen valvonta- ja torjuntatyöhön, ja koska suuri osa tilapäisen anniskeluluvan edellyttävistä tapahtumista jätettiin pitämättä, niihin liittyvää lupakäsittelyä ei tarvittu. Vuonna 2022 käsiteltävien asioiden määrä nousi kokonaisuudistusta edeltävien vuosien tasolle. On ennenaikaista arvioida, onko asioiden käsittelymäärä vakiintunut vai vaikuttaako lupien hakemiseen edelleen toiminnanharjoittamiseen liittyvät epävarmuudet. (kuvio 1)

Anniskelulupien määrä kasvoi ja vähittäismyyntilupien määrä väheni

Alkoholijuomien anniskelulupien määrä pysyi 2018 alkoholilain uudistusta edeltäneinä vuosina melko vakaasti noin 8 300 anniskeluluvassa, minkä jälkeen lupien määrä voimakkaasti kasvoi. Määrällinen kasvu hidastui vuonna 2020, mutta jatkoi nousua vuosina 2021–2022. Vuoden 2022 lopussa Manner-Suomessa oli voimassa yhteensä 9 716 anniskelulupaa. Määrä on 399 lupaa enemmän kuin ennen pandemian alkua vuoden 2019 lopussa (kuvio 2).

Anniskelulupien määrän kasvu selittynee helpottuneilla luvan saamisen ja toiminnan edellytyksillä. Esimerkiksi vastaavan henkilön pätevyydeksi riittää anniskelupassin suorittaminen. Lupia ei ole poikkeusoloissa lupaviranomaisten toimesta peruutettu, esimerkiksi taloudellisten edellytysten puuttumisen vuoksi. Lisäksi lupia on haettu muun toiminnan oheispalveluksi.

Vähittäismyyntilupien (korkeintaan 5,5 %:n alkoholijuomien myyntiin klo 9–21) määrä laski tasaisesti ennen alkoholilakiuudistusta. Alkoholilain uudistuksen myötä vähittäismyyntilupien kokonaismäärä kääntyi nousuun. Muutosta selittävät anniskeluluvan yhteyteen ja käsityöläisoluen sekä tilaviinin valmistajille myönnetyt vähittäismyyntiluvat.

Vuoden 2022 lopussa alkoholijuomia saattoi ostaa Manner-Suomessa mukaan yhteensä 6 317 myyntipaikasta. Näistä 1 444 oli anniskelupaikkojen ulosmyyntilupia, 81 käsityöläisoluen ja 33 tilaviinin valmistuksen yhteyteen myönnettyjä vähittäismyyntilupia (kuvio 2). Kiinnostus ulosmyyntilupiin kasvoi erityisesti kevään 2020 ravintolasulun aikana. Vähittäismyyntipaikkojen lukumäärän lasku selittyy osittain sillä, että nyt ulosmyyntiluvista on luovuttu.

Anniskelun jatkoaikojen määrän kasvu taittui

Ennen alkoholilain kokonaisuudistusta jatkoaika (anniskelu klo 01.30 jälkeen) oli noin 1 000 ravintolalla ja vuoden 2018 uudistuksen myötä määrä kasvoi huomattavasti. Vuonna 2019 jatkoaika oli Manner-Suomessa jo 1 715 anniskelupaikassa. Kasvu jakaantui tasaisesti eri puolille Manner-Suomea anniskelupaikkojen lukumäärän suhteessa ja selittyy pitkälti jatkoajan edellytysten kevenemisellä. Määrän kasvu on keskittynyt enimmäkseen pubeihin ja seurusteluravintoloihin, joilla ei vanhan alkoholilain mukaan ollut mahdollisuutta jatkaa anniskelua kello 01.30 jälkeen.

Vuonna 2020 jatkoaikojen määrän kasvu taittui laskuun, ja vuoden 2022 päätteeksi jatkoaika oli 1 585 anniskelupaikassa (kuvio 3). Jatkoaikaravintoloiden määrän kääntyminen laskuun liittynee poikkeusoloihin, jonka aikana anniskelupaikkaa ei ole voinut rajoitusten vuoksi pitää auki yön tunteina.

Kohti suunnitelmallista omavalvontaa ja sen varmistamista

Aluehallintovirastot valvovat alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua alueellaan. Valviralle kuuluu valtakunnallinen valvonta sekä aluehallintovirastojen ohjaus alkoholijuomien anniskelun ja vähittäismyynnin valvonnassa.

Alkoholilaki painottaa omavalvonnan merkitystä ja edellyttää alkoholijuomien anniskelun ja vähittäismyynnin luvanhaltijaa laatimaan omavalvontasuunnitelman oman toimintansa tueksi. Hyvällä omavalvontasuunnitelmalla voidaan ehkäistä monet käytännön ongelmat, ja on tärkeää, että luvanhaltijat kantavat vastuuta omavalvontavelvoitteesta. Poikkeusajan sääntely tuli huomioida omavalvontasuunnitelmissa.

Vuoden 2019 aikana aluehallintovirastot tekivät 3 931 tarkastusta alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäismyyntipaikkoihin. Vuonna 2020 tarkastusten määrä laski 1 859 poikkeusaikaan liittyvien epäselvyyksien selvittämisen vuoksi. Vuonna 2021 tarkastuksia tehtiin 2 689 ja vuonna 2022 yhteensä 2 947.

Aluehallintovirastot lähettivät ohjaavia kirjeitä vuonna 2019 yhteensä 366, vuonna 2020 yhteensä 213, vuonna 2021 yhteensä 183 ja vuonna 2022 yhteensä 211. Alkoholilain nojalla annettujen hallinnollisten seuraamusten, kuten huomautusten, seuraamusmaksujen ja luvan peruutusten, määrät olivat vuonna 2019 yhteensä 168, vuonna 2020 yhteensä 144, vuonna 2021 yhteensä 124 ja vuonna 2022 yhteensä 209.

Useaan kertaan alueellisesti muuttuva sääntely asetti omat haasteensa tarkastusten toteuttamiselle sekä omavalvontasuunnitelmien sisällölle ja valvonnalle. Tästä huolimatta toimijat ja valvojat selviytyivät omavalvontasuunnitelmaa koskevista vaatimuksista hyvin.

Alkoholihallinto on onnistunut harmaan talouden torjunnassa – tilastointi uudistui

Harmaan talouden torjunnan vaikuttavuuden arvioimiseksi valvonnassa seurataan muun muassa luvanhaltijoiden elinkeinonharjoittamisen edellytyksiin liittyviä toimenpiteitä. Valvira on tilastoinut vuosina 2012─2021 vertailukelpoisesti harmaan talouden torjuntaan liittyviä toimenpiteitä. Vuoden 2022 alusta ajantasaistimme harmaan talouden torjunnan tilastoinnin tietoerät vastaamaan voimassa olevan alkoholilain sisältöä.

Vuodelta 2022 aluehallintovirastojen harmaan talouden valvontatoimenpiteet esitetään koosteessa 1. Koosteesta nähdään alueittain lukumäärät taloudellisten edellytysten selvittämiseksi avatuista valvonta-asioista. Lisäksi nähdään lukumäärät valvonta-asioiden selvittämiseen liittyvistä toimenpiteistä ja niiden tuloksista, kuten luvanhaltijoille lähetetyistä selvityspyynnöistä, määräajan asettamisesta ja annetusta ohjauksesta, anniskelu- ja tai vähittäismyyntiluvan peruuttamisista sekä päättyneiden valvonta-asioiden seurauksena sovituista maksujärjestelyistä ja -ohjelmista ja maksetuista veroveloista.

Aikaisemmin selvityspyyntöjä on tehty vuositasolla keskimäärin 164 ja niiden seurauksena verovelkaa on maksettu noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2019 selvityspyyntöjä tehtiin 182 ja niiden seurauksena verovelkaa maksettiin yhteensä ennätykselliset 2,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 pandemian aiheuttaman poikkeussääntelyn seurauksena selvityspyyntöjä tehtiin 86 ja verovelkaa maksettiin noin 1,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 selvityspyyntöjä tehtiin 111 ja niiden seurauksena verovelkaa maksettiin noin 631 000 euroa. Vuonna 2022 valvonta-asioita avattiin 97, joista 89 johti selvityspyyntöön, ja niiden seurauksena verovelkaa maksettiin noin 663 000 euroa.

Harmaan talouden torjunta on yksi osa alkoholihallinnon laajassa tehtäväkentässä. Vuonna 2022 alkoholihallinnon toimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi voidaan pitää erittäin onnistuneina, kun otetaan huomioon poikkeusajan vaikutukset ja elinkeinonharjoittajille myönnetyt maksu- ja toimintajärjestelyt sekä alkoholihallinnon työtehtävien jakautuminen ja henkilöresurssien väheneminen.

---

Kaupparekisteritietojen oikeellisuutta valvotaan

Lähde: TEM

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) vastaa kaupparekisteriin ilmoitettujen tietojen ylläpidosta ja näiden tietojen oikeellisuuden valvonnasta. Kaupparekisterin tietoon tulleiden kaupparekisteririkosten ja riskiperusteisesti tarkastettujen kaupparekisteri-ilmoitusten määrät kertovat mahdollisesta harmaaseen talouteen liittyvästä toiminnasta.

PRH aloitti ilmoitusten tehostetut tarkastukset maaliskuussa 2016 ja niitä jatkettiin vuosina 2017, 2018 ja 2019. Väärinkäytöstilanteita on pystytty estämään. Vuonna 2019 ei tullut vireille ilmoituksia, joissa olisi ollut syytä epäillä rekisterimerkintärikosta.

Tehostettu tarkastus on koskenut osakeyhtiön tai osuuskunnan muutosilmoituksia, joissa on ilmoitettu rekisteriin merkittäväksi hallitus, toimitusjohtaja tai isännöitsijä. Tehostetussa käsittelyssä on pyritty tarkemmin selvittämään, onko ilmoitettu päätös asianmukainen. Tiettyjen kriteerien täyttyessä PRH on pyytänyt osakkeiden kauppakirjaa ilmoituksen liitteeksi tai soittanut yhtiöön ilmoituksen oikeellisuuden varmistamiseksi.

Vuonna 2020 ilmoitusten järjestelmällisestä tehostetusta tarkastuksesta luovuttiin osin resurssisyistä ja osin sen vuoksi, että sähköisen asioinnin osuus ilmoituksista kasvoi selvästi. Tehostettua tarkastusta suoritettiin pistokoemaisesti muutaman kerran vuodessa. Lokakuussa 2020 toteutetussa tarkastuksessa ei havaittu ilmoituksia, jossa olisi ollut syytä epäillä rekisterimerkintärikosta.

Marraskuussa 2021 tuli ilmi muutama väärinkäytöstapaus, minkä seurauksena PRH aloitti ilmoitusten tehostetun käsittelyn uudelleen. Tehostettu tarkastus koskee osakeyhtiön tai osuuskunnan muutosilmoituksia, joissa ilmoitetaan rekisteriin merkittäväksi hallitus, toimitusjohtaja tai isännöitsijä. Tiettyjen kriteerien täyttyessä rekisteriviranomainen pyrkii selvittämään ilmoitetun seikan oikeellisuuden edellä kuvatuin keinoin.

Vuonna 2022 ilmoitusten tehostettua tarkastusta jatkettiin riskiperusteisesti määritettyjen kriteerien avulla. Tehostettu tarkastus kohdennettiin osakeyhtiön tai osuuskunnan muutosilmoituksiin, joissa ilmoitettiin rekisteriin merkittäväksi hallitus, toimitusjohtaja tai isännöitsijä. Väärinkäytöstapauksia ilmeni muutama enemmän kuin edellisenä vuonna. Kohdennetulla tarkastuksella kyettiin estämään virheellisten tietojen päätymistä rekisteriin.

---

Lakisääteisten velvoitteiden laiminlyönti, lainsäädännön noudattamatta jättäminen ja työperäisen hyväksikäytön havainnot viranomaistyön arkipäivää

Lähde: Uudenmaan ELY-keskus

Uudenmaan ELY-keskuksen tehtävänä yrittäjien oleskelulupahakuprosessissa on arvioida yritystoiminnan kannattavan toiminnan edellytyksiä ja yrittäjän toimeentulon turvattuna olemista yritystoiminnalla. Osapäätösharkinnassa varmistetaan, että yritystoiminta tapahtuu Suomeen rekisteröidyssä yrityksessä, yrityksellä on riittävät resurssit liiketoiminnan toteuttamiseen ja yritystoiminnassa ei ole olennaisesti laiminlyöty lakisääteisiä velvollisuuksia suorittaa veroja ja maksuja.

Suomeen yrittäjäksi tulevan ulkomaalaisen (EU/ETA-maiden ulkopuolelta) pitää hakea yrittäjän oleskelulupaa. Hakemukset käsitellään keskitetysti Uudenmaan ELY-keskuksessa. Yrittäjän oleskelulupa myönnetään kaksivaiheisessa menettelyssä siten, että ELY-keskus tekee asiassa osapäätöksen ennen Maahanmuuttoviraston päätöstä.

Vuonna 2022 Uudenmaan ELY-keskus teki yhteensä 1178 osapäätöstä, joista 60 % oli myönteisiä. Myönteisten osapäätösten osuus nousi edelliseen vuoteen verrattuna 5 %. Ensimmäistä oleskelulupaa koskevia osapäätöksiä tehtiin 33 % kaikista osapäätöksistä, jatkolupia puolestaan 67 % kaikista osapäätöksistä.

Kielteinen osapäätös ei suoraan kerro harmaasta taloudesta, mutta taustalta voi löytyä myös harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Yleisimpiä syitä kielteiselle osapäätökselle ovat puutteet lakisääteisten velvoitteiden hoidossa, epäselvyydet palkanmaksussa, puutteellinen tai virheellinen kirjanpito, kannattavuuden puute ja yleisesti puutteellinen oman asian selvittäminen.

Uudenmaan ELY-keskus tekee yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi. Yrittäjän oleskelulupahakemuksen käsittelyn yhteydessä ilmenneistä epäkohdista ja laiminlyönneistä ilmoitettiin muun muassa Maahanmuuttovirastolle, aluehallintovirastolle, Verohallinnolle, Kansaneläkelaitokselle ja poliisille.

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön, ihmiskaupan, harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastainen torjuntatyö

Työperäisen hyväksikäytön torjuminen osana työvoiman maahanmuuton toimenpiteitä on esillä pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa, ja toimia hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja torjumiseksi on tehostettu. Hallitus katsoi, ettei työperusteista maahanmuuttopolitiikkaa ole mahdollista kehittää kestävällä tavalla, ellei samalla varmisteta sitä, etteivät ulkomaalaiset työntekijät joudu hyväksikäytön uhreiksi. Oleskelulupamenettelyn sujuvoittamista koskevan kehittämistyön osana on näin ollen sitouduttu tehokkaasti tunnistamaan riskitapauksia ja torjumaan hyväksikäyttöä. Tämä työ näkyy myös Uudenmaan ELY-keskuksen toiminnassa lisääntyneinä havaintoina ja ilmiön tunnusmerkkien parempana tunnistamisena. Työ hyväksikäytön piirteiden ja tunnusmerkistöjen tunnistamisen osalta on ollut keskiössä vuonna 2022, ja yhdessä tehdyn moniviranomaisyhteistyön kanssa työn tulokset alkavat näkyä.

ELY-keskuksen keskeisimmät keinot puuttua työperäiseen hyväksikäyttöön, lakisääteisten velvoitteiden laiminlyöntiin ja lainsäädännön noudattamatta jättämiseen on kirjata tiedot havainnoista, tehdä mahdollinen kielteinen osapäätös sekä ilmoittaa asiasta muille toimivaltaisille viranomaisille. Yrittäjien oleskelulupa-arvioinnissa ELY-keskus tekee havaintoja sekä hyväksikäytön uhriksi joutuneista että hyväksikäyttäjistä.

ELY-keskuksen toimivallan ollessa rajallinen, voidaan puuttumisen keskeiseksi ongelmaksi nähdä se tosiseikka, että lyhyellä aikavälillä viranomaistoimet saattavat ensin kohdistua hyväksikäytön uhriin, eivätkä riittävällä tavalla hyväksikäyttäjään. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että mahdollisuudet puuttumiseen lainsäädännön keinoin ovat kunnossa, kuten rikoshyödyn poisottaminen, tekijöiden saattaminen rikosvastuuseen ja oikeushenkilön rangaistusvastuun toteutuminen. Ja mikä tärkeintä, huomioidaan jatkotoimenpiteet hyväksikäytön uhrien auttamiseksi ja heidän oikeuksien toteutuminen.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (Heunin) katsauksessa työperäisen ihmiskaupan vastaisen toiminnan kehitykseen Suomessa (Jokinen, Ollus & Pekkarinen 2022), käsitellään työperäistä ihmiskauppaa ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä Suomessa ja nostetaan esiin toimialoja, joilla tapauksia on erityisesti ollut, kuten siivous-, kuljetus, ravintola- ja rakennusaloilla. Työperäisen hyväksikäytön ilmiön katsotaan linkittyvän harmaaseen talouteen, missä pyritään saavuttamaan taloudellista hyötyä lakisääteisten velvoitteiden ja maksujen laiminlyömisellä.

Yrittäjän oleskelulupahakemuksissa yritysten toimialojen kirjo on laaja. Vuoden 2022 aikana hakemuksissa esiintyi yli 180 eri päätoimialaa. Määrällisesti isoimmat päätoimialat olivat ravintola-ala ja posti-, jakelu- ja kuriiritoiminta. Siivous- ja rakennusala tulivat seuraavina. Kaaviossa (sivulla 3) on esitetty oleskelulupahaun 10 päätoimialaa ja näille tehtyjen kielteisten osapäätösten määrät. Kielteisten osapäätösten korkeimmat prosenttiosuudet löytyvät ravintola-, siivous- ja rakennusaloilta ja ajoneuvojen huolto- ja korjaustoimintaa tekevillä. Samoja toimialoja nousee esiin Heunin katsauksessa ja yhteys havaintoineen on selkeä. Yrittäjien alipalkkausta, toimeksiantosuhteiden vähimmäisehtojen määrittämättömyyttä ja yrittäjyydeksi naamioituja työsuhteita, havaitaan koko ajan enemmän. Työperäinen hyväksikäyttö ei ole uusi ilmiö, mutta sen voidaan katsoa olevan laajeneva ilmiö. ELY-keskuksen torjuntatilastot kertovat osaltaan, että havaintoja tehdään ja niiden perusteella joudutaan myös päätymään kielteisten osapäätösten tekemiseen. Yleisempiä syitä kielteisiin osapääksiin on useita, mutta palkkaukseen ja toimeksiantosopimuksiin liittyvät epäselvyydet ja väärinkäytökset, olivat vuonna 2022 valitettavan yleisiä.

Tarkasteltaessa kielteisiä osapäätöksiä kansalaisuuksittain (sivulla 4) voidaan nähdä, että määrällisesti eniten hakemuksia tuli Venäjän, Turkin ja Pakistanin kansalaisilta. Suhteellisesti eniten kielteisiä päätöksiä tehtiin Iranin kansalaisille.

Vuonna 2022 ELY-keskuksen havainnoissa nousee esiin erityisesti kasvaneet havainnot pimeän työvoiman käytöstä ravintola-alalla ja yrittäjyydeksi naamioitu työsuhde siivousalalla. Ilmiö, jossa työnantaja tarkoituksellisesti hämärtää työ- ja toimeksiantosuhteen välistä rajaa ja siirtää velvollisuuksiaan työntekijälle, on havaintojen mukaan kasvavaa ja käyttää myös hyväkseen oleskelulupajärjestelmää. Työntekijöille saatetaan hakea maahan tullessa työntekijän oleskelulupa, mutta se vaihdetaan nopeasti kevytyrittäjäksi/yrittäjäksi ja mahdollinen työsuhde jää joko hyvin lyhyeksi tai ei toteudu ollenkaan. Ilmiönä tämä tunnistetaan laajemmaksi ja eri viranomaistahoilla huomatuksi.

Velvoitteidenhoidon laiminlyönti ja työperäisen hyväksikäytön torjunta tietoperusteisesti

Yrittäjän oleskelulupien käsittelyssä ELY-keskuksella on käytettävissä asiakkaan toimittaman aineiston lisäksi eri viranomaisten tietovarannoista kerättyä tietoa, joista keskeinen liiketoiminnan kannattavuuden ja lakisääteisten velvollisuuksien suorittamisen arvioinnin kannalta, on viranomaistiedoista koostettu velvoitteidenhoitoselvitys. Yksittäisen hakemusasian kannalta selvitys antaa keskeisimmät tiedot yrityksestä ja hakijasta, palvellen näin tehokkaasti asian käsittelyä.

Työperäisen hyväksikäytön ehkäisemisestä ja torjumisesta puhuttaessa, selvimmät tapaukset saattavat olla havaittavissa jo yksistään velvoitteidenhoitoselvityksestä, kuten palkanmaksuun liittyvät laiminlyönnit. Vaativammat tapaukset, joissa esimerkiksi useat yritykset liittyvät toisiinsa tai kyseessä on erilaisten heikkojen signaalien havaitseminen, edellyttää tämä vielä laajemmin eri viranomaistiedon hyödyntämistä ja niiden ristiin analysointia. Ilmiönä tämä voi kattaa esimerkiksi maahantulon järjestämistä, työperäistä hyväksikäyttöä, harmaata taloutta ja talousrikollisuutta.

Velvoitteidenhoitoselvityksen myötä useasta viranomaislähteestä koostettu tieto on lisännyt mahdollisuuksia havaita tehokkaammin velvoitteiden laiminlyöntejä. Yrittäjien oleskelupa-asian yhteydessä tehtävä liiketoiminnan kannattavuuden arviointi tuottaa havaintoja työperäisestä hyväksikäytöstä ja muusta rikollisuudesta muiden viranomaisten käyttöön.