Ulkomainen työvoima ja harmaa talous

Suomi kilpailee ulkomaisesta työvoimasta ja kansainvälisistä osaajista muun maailman kanssa. Suuri osa ulkomaisesta työvoimasta ei kuitenkaan ole korkean koulutuksen saaneita ja etenkin työvoimavaltaisilla aloilla työntekijöiden osaaminen voi olla hyvinkin vaihtelevaa. EU:n alueella periaatteena on työvoiman vapaa liikkuvuus ja Suomeen tullaan yhä enemmän tekemään työtä lähialueilta kuten Virosta. Omien työntekijöiden lisäksi yritykset käyttävät vuokratyöntekijöitä ja alihankintaa. Kolmansien maiden ammatinharjoittajilla ja työntekijöillä tulee olla yrittäjän tai työntekijän oleskelulupa Suomessa työskentelyä varten.

Ulkomaisen työvoiman käyttämiseen liittyy useita väärinkäytöksen riskejä. Siihen voi liittyä laitonta työntekoa, esimerkiksi työskentelyä ilman työlupaa. Työnantaja voi rikkoa työsuhteen vähimmäisehtoja syyllistyen alipalkkaukseen. Motiivi halvemman ulkomaisen työvoiman käyttämiseen saattaa olla verojen ja muiden lakisääteisten maksujen kiertäminen taloudellisen edun tavoittelemiseksi.

Ulkomaiseen työvoimaan liittyviä väärinkäytöksiä ilmenee tyypillisesti rakennustyömailla ulkomaisten yhtiöiden aliurakointiketjussa. Laittoman ulkomaisen työvoiman käyttöä esiintyy myös muilla harmaan talouden riskitoimialoilla kuten ravintola-alalla, siivoustoimialalla, kuljetusalalla ja lisäksi havaintoja on muun muassa puutarhoilta ja marjatiloilta sekä laivateollisuudesta. Väärinkäytöksiin syyllistyy niin kotimaisia kuin ulkomaisia yrityksiä, joiden vastuuhenkilöt voivat olla suomalaisia tai ulkomaalaisia.

Ulkomaisen työvoiman väärinkäytökset kytkeytyvät muuhun talousrikollisuuteen

Ulkomaisen työvoiman väärinkäytöksiin liittyy usein muun muassa pimeää palkanmaksua, työskentelyä ilman työnteko-oikeutta, eläkevakuuttamisen laiminlyöntiä, identiteettien väärinkäytöksiä sekä sosiaalietuuksien ja erilaisten tukien hyväksikäyttöä. Osa palkasta on saatettu sopia maksettavaksi suomalaisina sosiaalietuuksina. Työnantaja, joka käyttää ulkomaista työvoimaa säännöistä piittaamatta, voi syyllistyä samanaikaisesti useaan eri rikokseen. Teko voi täyttää esimerkiksi veropetoksen, sosiaalivakuuttamista koskevan petoksen sekä työsuojelu- ja työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön.

Työvoiman liikkuvuus tuo ilmiöön kansainvälisen ulottuvuuden

Ulkomaalaisten yritysten ja työntekijöiden määrä on ollut viimeisen kahden vuoden aikana kasvusuunnassa. EU:n ulkopuolisista maista tulleiden työntekijöiden osuus on kohonnut selvästi. Erityisesti suuret rakennushankkeet, kuten Turun telakka, ovat lisänneet ulkomaista työvoimaa merkittävästi.

Viimeisen kahden vuoden aikana on havaittu kehityssuunta, jossa entistä useampi Suomeen töihin tuleva ulkomaalainen työskentelee samaan aikaan useammassa maassa. Ilmiötä esiintyy koko EU:n alueella. Todistuksia (A1-todistus), jotka osoittavat minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä henkilöön sovelletaan, myönnetään entistä enemmän kahdessa tai useassa maassa työskentelyn perusteella. Ulkomaalaisvalvonnan tiedossa on lisäksi uusi ilmiö, jossa kolmannen maan kansalainen lähetetään toiseen EU-maahan rekisteröityneen yrityksen lähetettynä työntekijänä työskentelemään Suomeen. Työntekijän työnteko-oikeus on myönnetty väärin perustein maassa, jossa työntekijä ei ole koskaan käynyt.

ELY-keskuksen yrittäjän oleskelulupahakemuksiin liittyvissä väärinkäytösepäilyissä näkyy ammattimainen toiminta, joka on tullut esille erityisesti Venäjän, Baltian maiden, Lähi-Idän ja Kiinan kansalaisten hakemuksissa.

Halvempi työvoima vääristää kilpailua ja rapauttaa veromoraalia

Ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvät väärinkäytökset aiheuttavat markkinoille häiriötä ja vahingoittavat kilpailua, silloin kun osa toimijoista hyödyntää halvempaa työvoimaa väärin perustein. Pimeä työvoima aiheuttaa verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen menetyksiä. Lisäksi hyvinvointiyhteiskunnan erilaisten etujen, kuten työttömyysetuuksien nosto synnyttää yhteiskunnalle lisämenoja. Ammattitaidoton työvoima voi olla työmaalla työturvallisuusriski ja tilaajalle voi syntyä vahinkoa virheellisesti tehdystä työsuorituksesta.

Väärinkäytöksistä kärsii usein myös työntekijä, esimerkiksi pimeä palkanmaksu ei kerrytä työntekijälle työeläkettä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat kolmansien maiden kansalaiset, joilla on muita suurempi riski tulla työmarkkinoilla hyväksikäytetyksi. Kielitaidottomuus, vieras kulttuuri sekä riippuvainen asema työnantajaan kasvattavat hyväksikäytön riskiä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneilla ja ilman oleskelulupaa työskentelevillä henkilöillä on viranomaisten havaintojen mukaan erityinen riski joutua ihmiskaupan uhriksi.

Ulkomaisen työvoiman väärinkäytöksiä torjutaan yhteistyössä

Keskeiset ministeriöt kuten työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö osallistuvat ulkomaisen työvoiman väärinkäytösten torjuntaa edistävän lainsäädännön kehittämiseen. Hallitusohjelma sisältää muun muassa kirjauksen, jonka mukaan rakennusalalla jo käytössä oleva veronumero otetaan käyttöön telakoilla.

Viranomaisten välinen yhteistyö on avainasemassa laittoman ulkomaisen työvoiman torjunnassa. Yhteistyötä tehdään sekä kotimaisella että kansainvälisellä tasolla, erityisesti muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Ohjaus, neuvonta ja sähköisten palveluiden kehittäminen ovat tärkeässä osassa, kun väärinkäytöksiä ennaltaehkäistään. Viranomaiset tekevät myös yhteistarkastuksia työmaille ja muihin valvottaviin kohteisiin.

Verohallinto hyödyntää riskianalyysiä ja kohdistaa valvontaa riskiasiakkaisiin. Rakennusalalla on käytössä veronumerorekisteri ja Verohallinnolle ilmoitettavat rakentamisilmoituksen työntekijätiedot, joita hyödynnetään niin kotimaisen kuin ulkomaisen työvoiman valvonnassa. Tietoja hyödyntävät myös toiset ulkomaisen työvoiman valvontaa tekevät viranomaiset.

Työsuojeluhallinto valvoo esimerkiksi ulkomaisen työvoiman työnteko-oikeutta ja työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamista. Työsuojeluhallinnon tiedonsaantioikeuksien laajentuminen on tuonut parin viime vuoden aikana uusia työkaluja tarkastajille.

Viranomaiset tekevät yhteistyötä myös työntekijä- ja työnantajaliittojen kanssa ulkomaisen työvoiman väärinkäytösten torjumiseksi. Rakentamisen toimialalta on pitkät perinteet onnistuneesta yhteistyöstä.

EU on saamassa uuden Euroopan työviranomaisen (ELA), jonka tavoitteena on edistää työvoiman oikeudenmukaista liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Lue lisää ELA:n tavoitteista Kansainvälinen yhteistyö sivulta.