Miten tiedot ilmoitetaan?
Täydennysveron tietoilmoitus (GIR)
Kaikki konserniyksiköt ovat velvollisia antamaan tiedot globaalia vähimmäisverotusta varten uudenlaisella, OECD:n standardin mukaisella täydennysveron tietoilmoituksella (GIR, GloBE Information Return). Ilmoitus on annettava 15 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ensimmäisen kerran ilmoittaessa on ilmoitusaika kuitenkin 18 kuukautta.
Konserni voi antaa täydennysveron tietoilmoituksen keskitetysti. Tällöin konsernin ylin emoyksikkö tai muu nimetty konserniyksikkö vastaa ilmoittamisesta. Verohallinto välittää tiedot konserniyksiköiden sijaintivaltioiden veroviranomaisille automaattisessa tietojenvaihdossa.
Ilmoituksen tietosisältö perustuu OECD:n standardiin ja ilmoitus annetaan sähköisesti xml-tiedostolatauksena OmaVerossa. Ilmoituksen tietosisältö on määritetty OECD:n julkaisussa GloBE Information Return ja ilmoitus on annettava OECD:n julkaiseman skeeman mukaisena.
Kansainvälisen toimintansa alkuvaiheessa olevien monikansallisten konsernien ja suurten kotimaisten konsernien siirtymäsäännöksen tai olettamasäännöksen soveltuminen lainkäyttöalueella alentaa täydennysveron nollaksi, mutta ei poista ilmoittamisvelvollisuutta. Näissä tilanteissa täydennysveron tietoilmoitus annetaan suppeammalla tietosisällöllä. Verohallinto tulee julkaisemaan ilmoittamista koskevan erillisen ohjeen.
Sääntelyn piirissä olevien konsernien on annettava täydennysveron tietoilmoitus kansainvälisen standardin mukaisena ensimmäisen kerran 30.6.2026 mennessä.
Ilmoitus täydennysveron tietoilmoituksen antajasta (notifikaatio)
Jos konserni antaa täydennysveron tietoilmoituksen keskitetysti muualla kuin Suomessa, suomalaisen konserniyksikön tai nimetyn paikallisen yksikön on annettava ns. notifikaatio, jossa se ilmoittaa tiedon, mikä konserniyksikkö antaa täydennysveron tietoilmoituksen (GIR) toisessa valtiossa. Notifikaatiolla annetaan GIR:n antajan tunnistetiedot ja tieto siitä, mistä valtiosta tai lainkäyttöalueelta GIR annetaan.
Notifikaatio on annettava sähköisesti OmaVerossa 15 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ensimmäisen kerran ilmoittaessa on ilmoitusaika kuitenkin 18 kuukautta. Notifikaation ensimmäinen määräpäivä on 30.6.2026.
Täydennysveroilmoitus
Niiden suomalaisten konserniyksiköiden, joiden on maksettava tilikaudelta vähimmäisverosääntelyn mukaista täydennysveroa, on annettava täydennysveroilmoitus. Konserniyksikön on annettava täydennysveroilmoituksella täydennysveron määräämistä ja verotuksen toimittamista varten tarvittavat tiedot. Verohallinto tulee ohjeistamaan ilmoittamisesta tarkemmin.
Ilmoitus on annettava sähköisesti OmaVerossa15 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ensimmäisen kerran ilmoittaessa on ilmoitusaika kuitenkin 18 kuukautta. Täydennysveroilmoituksen ensimmäinen määräpäivä on 30.6.2026.
Esimerkkejä ilmoittamisesta
Huomio osio alkaa
Esimerkki 1: Konsernin tilikausi on kalenterivuosi. Konsernitilinpäätöksen mukaiset vuotuiset tuotot ovat:
| Tilikausi | Vuotuiset tulot |
|---|---|
| 2022 | 720 MEUR |
| 2023 | 750 MEUR |
| 2024 | 748 MEUR |
| 2025 | 760 MEUR |
Vuotuiset tuotot ovat olleet vähintään 750 MEUR vuosina 2023 ja 2025, joten vähimmäisverolakia sovelletaan konserniin tilikaudesta 2026 alkaen. Ensimmäiset ilmoitukset on annettava 18 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä eli 30.6.2028 mennessä. Seuraavan tilikauden ilmoitukset on annettava 15 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä eli 31.3.2029 mennessä.
Huomio osio alkaa
Esimerkki 2: Mikä on ensimmäinen täydennysveron tietoilmoituksen määräpäivä, kun tilikausi päättyy 31.3.2024 ja 31.3.2025?
Vähimmäisverolain 10 luvun 1 §:n mukaan laki tuli voimaan 1.1.2024 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran 31.12.2023 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Jos esimerkin tilikaudet ovat 12 kuukauden mittaisia, on 31.3.2024 päättynyt tilikausi alkanut ennen lain soveltamisen alkamista, joten lakia sovelletaan ensimmäisen kerran 31.3.2025 päättyvään tilikauteen. Ensimmäisellä ilmoittamiskerralla määräaika on 18 kuukautta, joten ensimmäinen täydennysveron tietoilmoitus on annettava 30.9.2026 mennessä.
Huomio osio päättyy
Huomio osio alkaa
Esimerkki 3: Ulkomaisella yhtiöllä on Suomessa kiinteä toimipaikka. Mitä Suomessa pitää ilmoittaa?
Kiinteä toimipaikka on vähimmäisverotuksessa konserniyksikkö ja siis itsenäisesti ilmoitusvelvollinen. Jos ulkomainen yhtiö tai pääliike antaa täydennysveron tietoilmoituksen (GIR) omassa sijaintivaltiossaan, pitää suomalaisen kiinteän toimipaikan antaa ilmoitus täydennysveron tietoilmoituksen antajasta (notifikaatio) OmaVeron kautta.
Jos täydennysveron tietoilmoitus annetaan Suomessa, ei notifikaatiota tarvitse antaa täällä. Jos tosiasiallinen veroaste Suomessa jää alle 15 prosentin, verotetaan täydennysvero Suomessa kotimaisena täydennysverona. Tällöin on annettava myös täydennysveroilmoitus.
Huomio osio päättyy
Huomio osio alkaa
Esimerkki 4: Konsernilla on yhtiöitä lainkäyttöalueilla A, B, C ja D.
- Ylimmän emoyhtiön A1 lainkäyttöalueella ei ole voimassa tuloksilukemissääntöä (IIR).
- B1 ja B2 sijaitsevat Suomessa, tuloksilukemissääntö ja ehdot täyttävä kotimainen täydennysvero (QDMTT) ovat voimassa.
- B1 ja B2 ovat ilmoitusvelvollisia Suomessa.
Konserni voi valita nimetyn ilmoittavan yksikön, joka antaa koko konsernin täydennysveron tietoilmoituksen. Yleisen osan tietoihin pitää sisällyttää kaikki konsernin yksiköt. Lainkäyttöaluekohtaiset tiedot pitää antaa B- ja C-lainkäyttöalueiden osalta, koska B1 ja B2 ovat velvollisia soveltamaan tuloksilukemissääntöä (IIR) C:n matalan verotuksen tilanteessa ja QDMTT:tä B:n matalan verotuksen osalta. Jos Suomessa olisi voimassa aliverotettujen voittojen sääntö (UTPR), pitäisi antaa tiedot myös A- ja D-lainkäyttöalueiden osalta - samoin jos ehdot täyttävä kotimainen täydennysvero (QDMTT) olisi voimassa A- ja D-lainkäyttöalueilla.
Huomio osio päättyy
Huomio osio alkaa
Esimerkki 5:
- Konsernin ylin emoyksikkö A1 sijaitsee lainkäyttöalueella A.
- Tytäryksiköt B1 ja B2 sijaitsevat Suomessa.
- Konsernin täydennysveron tietoilmoituksen antaa A1.
Suomessa on annettava OmaVerossa notifikaatio, jossa ilmoitetaan täydennysveron tietoilmoituksen antaja, sekä suomalaisten yksiköiden tunnistetiedot (Y-tunnus). Yksi notifikaatio riittää, jos se sisältää sekä B1:n että B2:n tiedot.
Koska Suomessa on voimassa kotimainen täydennysvero, joka täyttää ns. QDMTT Safe Harbourin edellytykset, täydennysveron tietoilmoituksella ilmoitetaan Suomen lainkäyttöaluekohtaisessa osassa kotimaisen täydennysveron laskelmat. Laskelmia ei tarvitse tehdä, jos verotuksen maakohtaista raportointia koskevan siirtymäkauden olettamasäännöksen soveltamisedellytykset täyttyvät Suomessa.
Huomio osio päättyy
Huomio osio alkaa
Esimerkki 6: Konsernilla on yksiköitä lainkäyttöalueilla A, B ja C.
- Ylin emoyksikkö on suomalainen: täydennysveron tietoilmoitus annetaan Suomessa, muissa valtioissa annetaan notifikaatio.
- Yleisiin tietoihin tulee kaikkien konserniyksiköiden tiedot.
- Lainkäyttöaluekohtaiset tiedot annetaan kaikkien kolmen lainkäyttöalueen osalta.
- Lainkäyttöalueen tietosisältö riippuu siitä, soveltuuko jokin olettamasäännös tai vapautus.
- Lainkäyttöalueella B olettamasäännös soveltuu, joten ilmoitetaan olettamasäännöstä koskevat tiedot.
- Lainkäyttöalueella C olettamasäännös ei sovellu, joten ilmoitetaan tosiasiallisen veroasteen ja mahdollisen täydennysveron laskemiseksi tarvittavat tiedot.
- Suomalainen konserniyksikkö antaa täydennysveroilmoituksen, jos sen on maksettava täydennysveroa Suomessa.
Huomio osio päättyy