Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista.

Hallintarekisteriosinkojen verosopimusedut maksuhetkellä

Verosopimusetuja voidaan myöntää maksettaessa osinkoa hallintarekisteröidylle osakkeelle, kun osingonsaaja on tunnistettu ja tämän oikeus verosopimusetuihin selvitetty (lähdeverolaki 10 b §).

Nämä ohjeet ja usein kysytyt kysymykset ovat osinkoa maksaville julkisesti noteeratuille yhtiöille ja rekisteröityneille säilyttäjille osingonsaajan tutkimiseen ja tunnistamiseen.

Verosopimusetujen myöntämisen edellytykset

Verosopimusedut voidaan myöntää osinkoa maksettaessa, jos osingon maksaja tai rekisteröitynyt säilyttäjä on

  • huolellisesti selvittänyt osingonsaajan asuinvaltion, sekä
  • varmistanut, että verosopimuksen osinkoa koskevia määräyksiä voidaan soveltaa osingonsaajaan.

Asuinvaltion huolellisena selvittämisenä voidaan pitää lähdeverokorttia, asuinvaltiotodistusta tai osingonsaajan itse antamaa ilmoitusta.

Lähdeverokortti ja asuinvaltiotodistus

Lähdeverokortin tai asuinvaltiotodistus on selvitys osingonsaajan verotuksellisesta asuinvaltiosta. Jotta verosopimusetuja voidaan myöntää, maksajan tai säilyttäjän on lisäksi varmistettava verosopimuksen soveltumisen edellytykset osingonmaksukohtaisesti.

Osingonsaajan itse antama ilmoitus

Itse annettu ilmoitus on osingonsaajan selvitys verotuksellisesta asuinvaltiostaan ja verosopimuksen soveltumisen edellytyksistä. Ilmoitus on OECD:n TRACE-mallin mukainen Investor Self-Declaration (ISD).

Osingonsaajan velvollisuutena on antaa ilmoituksella vaaditut tiedot ja vakuutukset. Edellytyksenä verosopimusedun myöntämiselle itse annetun ilmoituksen perusteella on, että rekisteröitynyt säilyttäjä tai osingon maksaja on todennut ilmoituksen luotettavuuden.

Verohallinto on antanut päätöksen itse annetun ilmoituksen sisällöstä, voimassaolosta ja menettelystä, jolla sen luotettavuus todetaan (ISD päätös).

Usein kysyttyä osingonsaajan tutkimisesta ja tunnistamisesta

Itse annetun ilmoituksen sisältö

Esimerkki:

  • Rekisteröitynyt säilyttäjä on saanut osingonsaajana olevalta ruotsalaiselta luonnolliselta CRS-standardin mukaisen itse annetun todistuksen, jossa tämä on vakuuttanut verotuksellisen asuinvaltionsa olevan Ruotsi. Osingonsaaja on samalla vakuuttanut, ettei hänellä ole muita verotuksellisia asuinvaltioita. Osingonsaaja on lisäksi toimittanut säilyttäjälle rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä sekä asiakkaan tuntemista ja tunnistamista koskevan lainsäädännön (AML/KYC) edellyttämät tiedot.
  • Rekisteröitynyt säilyttäjä on saanut osingonsaajasta seuraavat tiedot osakkeiden säilytystiliä koskien: verotuksellinen asuinvaltio, asuinvaltion myöntämä verotunniste, nimi, syntymäaika ja osoite asuinvaltiossa.
  • Osingonsaaja on edellä tarkoitetut tiedot antaessaan vahvistanut ne oikeaksi yhteisten tietojenvaihtostandardien (FATCA, CRS/DAC2) edellyttämällä tavalla.
  • Osingonsaaja on osakkeiden säilytystä koskevan sopimuksen liitteenä antanut vakuutuksen siitä, että hän on kyseessä olevan säilytystilin osalta tosiasiallinen osingonsaaja. Rekisteröitynyt säilyttäjä on lisäksi varmistanut, että tätä osingonsaajan antamaa vakuutusta voidaan soveltaa Suomesta saadun osingon lähdeverotuksessa Suomen ja asuinvaltion välisen verosopimuksen mukaisesti.
  • Osingonsaajan säilyttäjän kanssa tekemät sopimukset eivät mahdollista tilillä säilytettävien osakkeiden osalta toteutettavan osakelainauksia tai muita sellaisia järjestelyjä, joilla voisi olla vaikutusta verosopimuksen tulkintaan.
  • Osingonsaaja on sitoutunut ilmoittamaan säilyttäjälle olosuhteissaan tapahtuvista muutoksista.

Vastaus:

  • Rekisteröitynyt säilyttäjä voi soveltaa aiemmin kerättyjä tietoja ja vakuutuksia itse annettuna ilmoituksena. Osingonsaajan itse antamalla ilmoituksella ei ole muotovaatimusta, vaan olennaista on, että säilyttäjä saa osingonsaajalta ISD päätöksen tarkoittamat tiedot ja vakuutukset. 
  • Esimerkissä tarkoitetussa tilanteessa osingonsaajan antamat tiedot ja vakuutukset täyttävät ISD päätöksen mukaiset sisältövaatimukset (ISD päätös 1 §). Säilyttäjän ei siten tarvitse kerätä uutta erillistä itse annettua ilmoitusta osingonsaajalta vaan riittää, että säilyttäjä varmistaa tietojen, sopimusten ja vakuutusten kattavan ISD päätöksen mukaiset sisältövaatimukset. Säilyttäjän on kuitenkin lisäksi saatava osingonsaajalta valtuutus toimittaa tiedot Verohallinnolle, jos muu sovellettava lainsäädäntö tällaista valtuutusta edellyttää (ISD päätös 1 § 4 momentti).

Esimerkki:

  • Osingonsaaja on toimittanut säilyttäjälle CRS-standardin mukaisen itse annetun todistuksen, jossa se on vakuuttanut verotuksellisen asuinvaltionsa olevan Tanska. Osingonsaaja on samalla vakuuttanut, ettei sillä ole muita verotuksellisia asuinvaltioita. Osingonsaaja on lisäksi toimittanut säilyttäjälle AML/KYC-lainsäädännön edellyttämät tiedot. 
  • Rekisteröitynyt säilyttäjä on saanut osingonsaajasta seuraavat tiedot osakkeiden säilytystiliä koskien: verotuksellinen asuinvaltio, asuinvaltion myöntämä verotunniste, nimi, osoite asuinvaltiossa, oikeudellinen muoto ja valtio, jossa se on rekisteröity tai jonka lainsäädännön mukaan se on perustettu.
  • Osingonsaaja on edellä tarkoitetut tiedot antaessaan vahvistanut ne oikeaksi yhteisten tietojenvaihtostandardien (FATCA, CRS/DAC2) edellyttämällä tavalla.
  • Osingonsaaja on arvopaperin säilytystä koskevan sopimuksen liitteenä antanut vakuutuksen siitä, että se on kyseessä olevan säilytystilin osalta tosiasiallinen osingonsaaja.
  • Osingonsaaja on Tanskan lainsäädännön mukaan perustettu ja Tanskaan rekisteröity osakeyhtiö, jolla ei ole kiinteitä toimipaikkoja Tanskan ulkopuolella.
  • Osingonsaaja on sitoutunut ilmoittamaan säilyttäjälle olosuhteissaan tapahtuvista muutoksista.

Vastaus:

  • Osingonsaajan antamat tiedot täyttävät ISD päätöksen mukaiset tietovaatimukset (ISD päätös 1 § 1 momentti).
  • Osingonsaajan antamat vakuutukset eivät kata kaikkia ISD päätöksen vakuutuksia (ISD päätös 1 § 2 momentti). Osingonsaajan on lisäksi annettava ISD päätöksen mukainen vakuutus siitä, että se on Suomen ja asuinvaltionsa välisessä verosopimuksessa tarkoitettu osingonsaaja ja täyttää sovellettavan verosopimuksen mukaisten lähdeveroetujen edellytykset kyseessä olevalle säilytystilillä säilytettäville osakkeille maksettavien osinkojen osalta.
  • Jos osingonsaaja vaatii sovellettavaksi alempaa lähdeveroprosenttia kuin verosopimuksen yleinen lähdeveroprosentti, on sen lisäksi yksilöitävä sovellettava veroprosentti, vakuutettava olevansa oikeutettu kyseiseen verosopimusetuuteen ja yksilöitävä vaatimuksen peruste (ISD päätöksen 1 § 3 momentti).
  • Säilyttäjän on lisäksi saatava osingonsaajalta ISD päätöksessä tarkoitettu valtuutus toimittaa tiedot Verohallinnolle, jos muu sovellettava lainsäädäntö tällaista valtuutusta edellyttää (ISD päätös 3 § 4 momentti).

Itse annetun ilmoituksen voimassaoloaika

  • Itse annettu ilmoitus on voimassa allekirjoitusvuoden loppuun ja sitä seuraavat viisi vuotta, ellei osingonsaajan olosuhteissa tapahdu ilmoituksen luotettavuuteen vaikuttava muutos.
  • Osingonsaajan itse antaman ilmoituksen, jonka säilyttäjä on todennut luotettavaksi, voimassaoloaika lasketaan siitä hetkestä, kun osingonsaaja on antanut kyseessä olevat tiedot ja vakuutukset sekä vahvistanut ne oikeaksi.
  • Mikäli osingonsaaja vuonna 2021 vahvistaa aiemmin antamansa tiedot ja vakuutukset oikeaksi sekä vahvistaa niiden soveltumisen itse annettuna ilmoituksena, lasketaan voimassaolo tämän viimeisimmän osingonsaajan vahvistuksen antamishetkestä.

Esimerkki:

Osingonsaaja on allekirjoittanut osakkeiden säilytystä koskevan sopimuksen ja antanut AML/KYC-lainsäädännön edellyttämät tiedot marraskuussa 2015 sekä toimittanut voimassaolevan CRS-standardin mukaisen itse annetun todistuksen helmikuussa 2016. Osingonsaaja on 29.5.2021 täydentänyt aiemmin antamiaan tietoja tarvittavilla vakuutuksilla sekä vakuuttanut aiemmin annetut tietojen olevan edelleen oikein. Rekisteröitynyt säilyttäjä todentaa ilmoituksen luotettavuuden ISD päätöksessä edellytetyllä tavalla.

Vastaus:

Itse annettu ilmoitus on voimassa enintään allekirjoitusvuoden ja sitä seuraavat viisi vuotta. Osingonsaajan itse antaman ilmoituksen voimassaolo lasketaan 29.5.2021 alkaen ja ilmoituksen voimassaolo päättyy 31.12.2026, ellei osingonsaajan olosuhteissa tapahdu voimassaoloaikana muutoksia.

Kyllä, osingon maksua voidaan korjata maksuvuoden oikaisun kautta, jos rekisteröitynyt säilyttäjä saa maksuhetken jälkeen luotettavan selvityksen siitä, että osingonsaajalta voidaan periä alempi verokanta (lähdeverolaki 10 § 2 momentti).Osingosta perityn veron määrää voidaan korjata osingonsaajan itse antaman ilmoituksen perusteella, jos osingonsaaja on vahvistanut itse annetun ilmoituksen soveltumisen myös kyseiseen osinkoon ja säilyttäjä on todennut ilmoituksen luotettavuuden myös kyseisen osingonmaksun osalta.

Itse annetun ilmoituksen luotettavuuden todentaminen

  • Osingonsaajan itse antamaa ilmoitusta ei voida pitää luotettavana ilman lisäselvitystä, jos osakkeet on hankittu enintään 30 päivää ennen osingonmaksua.
  • Oikeus osinkoon on sillä, jolle osake kuuluu osingonjakopäätöksessä määrättynä täsmäytyspäivänä. Siten 30 päivän aikaraja lasketaan osingon täsmäytyspäivästä.
  • Esimerkissä tarkoitetussa tilanteessa säilyttäjän on hankittava osingonsaaja A:lta luotettavuuden varmistava lisäselvitys, koska osingonsaaja on hankkinut osakkeet alle 30 päivää ennen täsmäytyspäivää.
  • Jos osingonsaajan uusi osoite on alkuperäisen ilmoituksen tarkoittaman verotuksellisen asuinvaltion sisällä, eikä osingonsaajan olosuhteissa ole tapahtunut muita muutoksia, voidaan täydennettyä ilmoitusta edelleen pitää luotettavana.
  • Jos osingonsaajan osoite on verotuksellisen asuinvaltion ulkopuolella, ilmoitusta ei voida pitää luotettavana, vaan osingonsaajalta on pyydettävä uusi itse annettu ilmoitus.

Asuinvaltiotodistus

  • Rekisteröitynyt säilyttäjä selvittää saaneensa osingonsaajalta seuraavat tiedot osakkeiden säilytystiliä koskien: verotuksellinen asuinvaltio, asuinvaltion myöntämä verotunniste, nimi ja syntymäaika. Säilyttäjä saa ajantasaiset osoitetiedot viranomaisen ylläpitämästä rekisteristä.
  • Rekisteröitynyt säilyttäjä selvittää, että osingonsaajan säilyttäjän kanssa tekemät sopimukset eivät mahdollista tilillä säilytettävien osakkeiden osalta toteutettavan osakelainauksia tai muita sellaisia järjestelyjä, joilla voi olla vaikutusta verosopimuksen tulkintaan.
  • Osingonsaaja on arvopaperin säilytystä koskevan sopimuksen liitteenä antanut vakuutuksen siitä, että hän on kyseessä olevan säilytystilin osalta tosiasiallinen osingonsaaja.
  • Ennen osingonmaksua säilyttäjä on varmistanut, että osingonsaajan asuinvaltio on Ruotsi.
  • Rekisteröitynyt säilyttäjä on varmistanut, että osingonsaajan antamaa vakuutusta voidaan soveltaa kyseessä olevan Suomesta saadun osingon lähdeverotuksessa Suomen ja osingonsaajan asuinvaltion välisen verosopimuksen mukaisesti.
  • Rekisteröitynyt säilyttäjä ei tiedä eikä sillä ole syytä tietää, että osingonsaajan antamat tiedot tai vakuutukset olisivat epäluotettavia.
  • Rekisteröitynyt säilyttäjä toimittaa Verohallinnolle pyynnöstä Ruotsin veroviranomaisen osingonsaajalle myöntämän asuinvaltiotodistuksen.

Vastaus:

Rekisteröityneen säilyttäjän katsotaan lähdeverolain 10 b §:ssä tarkoitetulla tavalla riittävän huolellisesti selvittäneen osingonsaajan asuinvaltion sekä varmistaneen, että verosopimuksen osinkoa koskevia määräyksiä voidaan soveltaa osingonsaajaan.

Sivu on viimeksi päivitetty 1.3.2021