4 Asunto- ja kiinteistöyhteisön veroilmoitus, täyttöohje 2018

Merkitse tähän kohtaan yhteisön tilikausi.

Jos tilikauden päättymisaika muutetaan myöhäisemmäksi, siitä on tehtävä ilmoitus kaksi kuukautta ennen sitä päivää, jona tilikausi olisi aiempien sääntöjen mukaan päättynyt.

Jos tilikauden päättymistä aikaistetaan, ilmoitus on tehtävä kaksi kuukautta ennen sitä päivää, jona uusi tilikausi päättyy.

Tee ilmoitus muutos- ja lopettamisilmoituksella Y4. Lomakkeen saat osoitteesta www.ytj.fi.

Sen henkilön nimi ja puhelinnumero, joka tarvittaessa antaa Verohallinnolle lisätietoja.

Ilmoita uusi toimiala, jos toimiala on muuttunut.

Ilmoita muuttunut päätoimiala TOL 2008 -luokituksen mukaisesti. Katso toimialakoodit Tilastokeskuksen sivuilta (www.tilastokeskus.fi).

2 Asunto- ja kiinteistöyhteisön tuotot ja kulut kirjanpidon mukaisina

Tämä kohta on aina täytettävä.

Ilmoita tuloslaskelman tuotot ja kulut kirjanpidon mukaisina (kirjanpitoasetus 1:4,1§).

Älä kuitenkaan ilmoita kaikkia kirjanpitoasetuksen kaavan mukaisia tuloslaskelman tietoja, vaan

• ilmoita kiinteistön hoitokulujen summa 
• ilmoita summat myös poistoista ja arvonalentumisista, rahoitustuotoista sekä rahoituskuluista.

Merkitse mahdollinen veronpalautus miinusmerkillä.

Siirrä tilikauden tulos (voitto tai tappio, alakohta 9) kohdan 3 alakohtaan 1, Tilikauden tulos (voitto tai tappio). Merkitse tappio miinusmerkillä.

Älä liitä ilmoitukseen virallista tuloslaskelmaa. Verohallinto pyytää sitä tarvittaessa.

3 Laskelma verotettavasta tulosta

Täytä tämä kohta aina loppuun asti.

Täytä laskelma yhteisön verotettavasta tulosta. Huomioi, että joko kohta 6, Tulos, tai kohta 9, Vahvistettava tappio, on täytettävä.

Asunto- ja kiinteistöyhteisöjen toiminta on yleensä luonteeltaan henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvaa toimintaa, ja sitä verotetaan tuloverolain mukaan.

Jos yhteisöllä on muuhun tulolähteeseen kuuluvaa toimintaa eli elinkeino- tai maataloustoimintaa, anna siitä vapaamuotoinen selvitys.

Älä merkitse aiempien vuosien vahvistettuja tappioita veroilmoitukseen. Verohallinto vähentää ne verotuksessa automaattisesti, jos osakkeissa ja osuuksissa ei ole tapahtunut lomakkeen kohdassa 6 (Omistusosuuksien muutokset ja tappiot) kuvattuja muutoksia. Voit tarkistaa tappioiden määrän verotuspäätöksestä.

Yhtiön tilinpäätöksen osoittama voitto tai tappio. Merkitse tappio miinusmerkillä.

Kyseessä on kirjanpitoasetuksen (1339/1997) mukaisessa kiinteistön tuloslaskelmassa ilmoitettava tilikauden voitto (tai tappio) tai ylijäämä (tai alijäämä).

Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut tuloverot. Välittömät verot (yhteisövero) eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia.

Älä merkitse yhteisölle määrättyä kiinteistöveroa tähän, koska se on vähennyskelpoinen.

Sellaiset tuloslaskelmassa kuluna vähennetyt erät, jotka eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi:

• maksettava yhteisökorko, veronkorotus, veronlisäys ja viivekorko sekä laiminlyöntimaksu
• sakot ja muut rangaistusmaksut
• sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoon liittymisestä suoritetut maksut, jos saajayhtiö palauttaa maksun, kun liittymismaksun tuottamasta edusta luovutaan. (laki elinkeinotulon verottamisesta 16 § 3).
• vähennyskelvottomat luovutustappiot.

Erittele muut lisäykset ja niiden euromäärät riveille. Merkitse näiden lisäysten yhteissumma oikeanpuoleiseen sarakkeeseen.

Veronpalautus, joka on kirjattu tuloslaskelmaan tuotoksi.

Sellaiset kirjanpidossa tuotoksi luetut erät, jotka eivät ole veronalaisia (esim. osinkotulojen verovapaa osuus).

Merkitse tähän myös veronpalautukseen liittyvä palautettava yhteisökorko, koska se on verotonta tuloa.

Älä merkitse tähän aiemmilta verovuosilta vahvistettuja tappioita. Verohallinto vähentää ne verotuksessa automaattisesti.

Laske verovuoden tulos lisäämällä tilikauden tulokseen kohtien 2 ja 3 erät ja vähentämällä kohtien 4 ja 5 erät.

Jos tulos on positiivinen, merkitse se tähän.

Älä merkitse luovutustappioita henkilökohtaisen tulolähteen kuluksi. Tuloverolain (TVL) 50 §:n mukaan omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena sitä mukaa, kun voittoa kertyy.

Jos yhtiöllä on tilikaudella luovutustappioita, jotka ovat rajoitetusti vähennyskelpoisia (TVL 50 §), eivätkä vähennysedellytykset täyty , merkitse luovutustappiot lisäykseksi verotettavan tulon laskelmaan (kohtaan 3 Muut lisäykset).

Erittele luovutusvoitot ja luovutustappiot liitelomakkeeseen 7A (Erittely yhteisön henkilökohtaisen tulolähteen tuloksesta). Täytä vain luovutusvoittoja ja -tappioita koskevat kohdat.

Jos verovuoden tulos on negatiivinen, merkitse se tähän. Älä merkitse miinusmerkkiä luvun eteen. 

Erät, joita ei oteta huomioon tappiota vahvistettaessa, esimerkiksi:

• asuintalovarauksen lisäys
• annettu konserniavustus

Verovuodelta 2018 vahvistettava tappio, joka saadaan, kun kohdan 7 tappiosta vähennetään kohdan 8 erät.

Älä merkitse luovutustappioita henkilökohtaisen tulolähteen kuluksi. Tuloverolain (TVL) 50 §:n mukaan omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena sitä mukaa, kun voittoa kertyy.

Jos yhtiöllä on tilikaudella luovutustappioita, jotka ovat rajoitetusti vähennyskelpoisia (TVL 50 §), eivätkä vähennysedellytykset täyty , merkitse luovutustappiot lisäykseksi verotettavan tulon laskelmaan (kohtaan 3, Muut lisäykset).

Erittele luovutusvoitot ja luovutustappiot liitelomakkeeseen 7A (Erittely yhteisön henkilökohtaisen tulolähteen tuloksesta). Täytä vain luovutusvoittoja ja -tappioita koskevat kohdat.

4 Tiedot nettovarallisuudesta osakkeen vertailuarvon ja matemaattisen arvon laskemista varten

Täytä kohta vain, jos yhteisö jakaa tilikaudelta osinkoa.

Ilmoita tässä tiedot yhtiön varoista ja veloista. Tietojen perusteella lasketaan yhteisön nettovarallisuus ja osakkeen vertailuarvo.

Liitä ilmoitukseen jäljennös yhtiön virallisesta, kirjanpitolain mukaan laaditusta taseesta.

Aineettomien oikeuksien, esimerkiksi patenttien, tekijänoikeuksien ja tavaramerkkioikeuksien, summa sekä ne pitkävaikutteiset menot, joilla on varallisuusarvoa.

Pitkävaikutteisista menoista varoihin luetaan esimerkiksi sellaiset menot, jotka on elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) mukaan aktivoitava. Tällaisia EVL 24 §:ssä tarkoitettuja menoja ovat muun muassa vuokrahuoneistojen perusparannusmenot ja liikearvon hankintameno. Lisäksi oikeuskäytännössä on katsottu, että muun muassa kehittämismenoilla voi olla varallisuusarvoa.

Kohta a: käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen, rakennusten ja rakennelmien hankintameno, jota ei ole poistettu tuloverotuksessa. Ilmoita hankintameno ilman arvonkorotuksia.

Kiinteistöön luetaan maapohja ja sillä olevat rakennukset. Tuloverotuksessa poistamattomalla hankintamenolla tarkoitetaan määrää, joka hankintamenosta on jäljellä, kun siitä on vähennetty verotuksessa hyväksytyt poistot.

Jos rakennuksen tai rakennelman tasearvona on hankintameno, josta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot, oikaise tasearvoa suunnitelman mukaisen poiston ja verotuksessa hyväksytyn poiston poistoerolla.

Jos hankintamenoa on katettu jälleenhankintavarauksella tai muulla varauksella, tuloverotuksessa poistamattomalla hankintamenolla tarkoitetaan sitä hankintamenoa, joka jää jäljelle, kun hankintamenosta vähennetään varaus.

Kohta b: kiinteistön, rakennuksen tai rakennelman vertailuarvo. Kiinteistön vertailuarvona käytetään vuoden 2018 verotusarvoa, mutta jos yhtiön tilikausi päättyy viimeistään 30.9.2018, vertailuarvona käytetään vuoden 2017 verotusarvoa. 

Nettovarallisuuden laskemisessa käytetään luvuista suurempaa – joko tuloverotuksessa poistamatonta hankintamenoa (kohta a) tai vertailuarvoa (kohta b). Siirrä suurempi luku oikeanpuoleiseen pääsarakkeeseen.

Vertailu tuloverotuksessa poistamattoman hankintamenon ja verotusarvon välillä tehdään kiinteistöittäin. Jos yhtiö omistaa useampia kuin yhden kiinteistön, tee vertailu lomakkeella 18, Luettelo yhteisön käyttöomaisuuskiinteistöistä.

Tietoa käyttöomaisuuteen kuuluvan metsän, maatalousmaan, tai vesi- ja joutoalueen yms. arvostamisesta on lomakkeen 6B (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus – yhteisö) täyttöohjeessa varallisuuslaskelman osassa 9 (Varat) kohdassa Kiinteistöt. 

Kohta a: yhtiön omistamien arvopapereiden yhteenlaskettu hankintameno, jota ei ole poistettu tuloverotuksessa.

Kohta b: arvopapereiden yhteenlaskettu vertailuarvo.

Merkitse tähän kohtaan vain käyttöomaisuuteen kuuluvat arvopaperit.

Erittele arvopaperit, laske niiden yhteinen arvo ja tee vertailu lomakkeeseen 8A, Luettelo yhteisön omistamista arvopapereista ja arvo-osuuksista.

Noteeraamattomien osakkeiden vertailuarvona käytetään yleensä verovuodelle 2018 vahvistettua vertailuarvoa. Jos yhtiön tilikausi kuitenkin päättyy viimeistään 30.9.2018, vertailussa käytetään vuoden 2017 vertailuarvoa.

Pörssiosakkeiden arvo on 70 % osakkeen päätöskurssista yhtiön tilikauden päättymispäivänä.

Sijoitusrahasto-osuuden vertailuarvo on 70 % vuoden lopun käyvästä arvosta. Noteeraamattoman osakkeen vertailuarvo on ilmoitettu kohdeyhtiön verotuspäätöksessä.

Nettovarallisuuden laskemisessa käytetään luvuista suurempaa – joko arvopapereiden yhteenlaskettua tuloverotuksessa poistamatonta hankintamenoa (kohta a) tai arvopapereiden yhteenlaskettua vertailuarvoa (kohta b). Siirrä suurempi luku oikeanpuoleiseen pääsarakkeeseen.

Koneiden ja kaluston sekä mahdollisen muun käyttöomaisuuden tuloverotuksessa poistamaton hankintameno.

Muiden pitkäaikaisten sijoitusten arvostamisessa käytetään käyttöomaisuuden arvostamisperusteita (ks. edellä tuloverotuksessa poistamaton hankintameno ja vertailuarvo nettovarallisuuslaskennassa).

Rahoitusomaisuuteen kuuluvat rahat ja saamiset.

Merkitse rahoitusomaisuuteen kuuluvien saamisten arvoksi nimellisarvo, josta on tehty mahdollinen arvonalentumisvähennys (EVL 17 §). Muun rahoitusomaisuuden arvona pidetään hankintamenoa.

Rahoitusomaisuuteen kuuluvien arvopapereiden arvona käytetään joko tuloverotuksessa poistamatonta hankintamenoa tai vertailuarvoa. Tee vertailu lomakkeeseen 8A, Luettelo yhteisön omistamista arvopapereista ja arvo-osuuksista).

Laske tähän kohtaan kohdissa 1 ja 2 ilmoittamiesi varojen summa. 

Merkitse tähän kohtaan yhtiön lyhyt- ja pitkäaikainen vieras pääoma.

Merkitse velan arvoksi sen nimellisarvo. Jos velka on sidottu indeksiin tai muuhun vertailuperusteeseen, velan arvona pidetään muuttuneen vertailuperusteen mukaista arvoa.

Huomaa, että myös muun muassa seuraavat erät ovat velkaa:

• pääomalaina silloin, kun se on taloudelliselta luonteeltaan vierasta pääomaa
• tilikaudelle suoriteperusteisesti kirjatut verot
• eläkelaitoksen, -säätiön ja -kassan vakuutustekninen eläkevastuu ja eläkevakuutustoimintaa harjoittavan vakuutusyhtiön vakavaraisuutensa parantamiseksi tekemä varaus (laki varojen arvostamisesta verotuksessa 2.3 §).

Velkana ei pidetä laskennallisia verovelkoja (ks. kirjanpitolaki luku 5, 18 §).

5 Positiivinen nettovarallisuus 

Laske yhteisön nettovarallisuus: vähennä varojen yhteismäärästä (kohta 3) velat (kohta 4). Merkitse erotus tähän kohtaan, jos se on positiivinen.

Nettovarallisuutta käytetään, kun lasketaan osakkeen matemaattista arvoa ja vertailuarvoa.

Osakkeen matemaattinen arvo

• Osakkeen matemaattinen arvo vuodelle 2019 lasketaan niin, että nettovarallisuus (kohta 5) jaetaan yhtiön ulkopuolella olevien osakkeiden lukumäärällä. Lukumäärässä ei oteta huomioon yhtiön lunastamia tai hankkimia, yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
• Osakkeen matemaattista arvoa käytetään, kun osakkaiden vuonna 2019 saama osinko jaetaan pääomatulo-osinkoon ja ansiotulo-osinkoon.

Osakkeen vertailuarvo

• Osakkeen vertailuarvo vuodelle 2019 lasketaan myös yhtiön nettovarallisuuden perusteella.
• Nettovarallisuudesta vähennetään tilikaudelta 2018 jaettavaksi päätetty osinko, ja huomioon otetaan tilikauden päättymisen jälkeenkin tapahtuneet olosuhteiden muutokset. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi osakkeiden lukumäärän ja nimellisarvon muutokset sekä yhtiön sulautuminen tai jakautuminen.

6 Negatiivinen nettovarallisuus (negatiivinen)

Merkitse varojen yhteismäärän (kohta 3) ja velkojen (kohta 4) erotus tähän, jos se on negatiivinen.

5 Yhtiön päätös voitonjaosta

Älä täytä tätä kohtaa, jos osinkoa ei jaeta.

Merkitse tähän kohtaan tilikaudelta 2018 jaettavaksi päätetty osinko (ns. varsinainen osingonjako) tai osuuspääoman korko.

Älä merkitse seuraavia osinkoja tähän kohtaan, vaan anna niistä selvitys vapaamuotoisella liitteellä:

• osinko, joka on jaettu meneillään olevalta tilikaudelta (ns. väliosinko)
• osinko, joka on jaettu viimeistä edeltävältä tilikaudelta, mutta uutta tilinpäätöstä ei ole vielä vahvistettu ja tilintarkastettu.

Verotuksessa nämäkin osingot katsotaan jaetuksi viimeksi päättyneeltä tilikaudelta.

Ilmoita tässä kohdassa päivämäärä, jolloin yhtiökokous teki päätöksen (tai osakkeenomistajat tekivät yhteisen kirjallisen päätöksen) varsinaisesta osingonjaosta.

Yhtiökokouksen pöytäkirjaa tai sitä vastaavaa selvitystä ei tarvitse liittää veroilmoitukseen, jos päätös varsinaisesta osingonjaosta vuodelta 2018 on tehty ennen veroilmoituksen antamista ja tiedot ilmoitetaan veroilmoituksella.

Jos osingonjakopäätös tai päätös lisäosingon jakamisesta vuodelta 2018 tehdään veroilmoituksen jättämisen jälkeen, lähetä ote yhtiökokouksen pöytäkirjasta (tai sitä vastaavasta osakkeenomistajien yksimielisestä päätöksestä) Verohallintoon kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä.

Jos olet antanut veroilmoituksen sähköisesti, lähetä myös ote yhtiökokouksen pöytäkirjasta sähköisesti.

Otteen yhtiökokouksen pöytäkirjasta voi kuitenkin palauttaa myös postitse. Lähetä se osoitteeseen

Verohallinto
Yhteisölomakkeiden optinen lukupalvelu
PL 200
00052 VERO

Niin sanotun väliosingon jakamisesta ja osingon jakamisesta viimeistä edeltävältä tilikaudelta on aina annettava erillinen selvitys:

• Jos päätös tällaisesta osingonjaosta on tehty ennen veroilmoituksen palautusajankohtaa, anna selvitys erillisellä liitteellä veroilmoituksen mukana. 
• Jos päätös osingonjaosta on tehty veroilmoituksen palautuksen jälkeen, ilmoita siitä yhtiökokouksen pöytäkirjanotteella. Lähetä pöytäkirjanote sähköisesti tai palauta se yllä mainittuun osoitteeseen.

Jos osinkoa ei jaeta, yhtiökokouksen pöytäkirjaa ei tarvitse liittää veroilmoitukseen eikä lähettää Verohallintoon.

Älä ilmoita tässä kohdassa työperäisiä osinkoja eli osinkoja, jotka katsotaan verotuksessa kokonaan saajansa ansiotuloiksi. Tuloverolain (33 b §, 3 momentti) mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä maksettu osinko on ansiotuloa, jos osingon jakoperusteena on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos. (Lisätietoa on ohjeessa Työpanokseen perustuvan osingon verotus, dnro 1103/32/2009).

Ilmoita tässä kohdassa päivä, josta lähtien varsinainen osinko on ollut nostettavissa.

Vuonna 2018 nostettavissa olevista osingoista on annettava vuosi-ilmoitus vuoden 2018 tammikuun loppuun mennessä. Tee se lomakkeella 7812, Vuosi-ilmoitus osingoista.

6 Omistusosuuksien muutokset ja tappiot

Tämä osa on täytettävä aina, jos yhteisön osakkeista tai osuuksista yli puolet on vaihtanut omistajaa yhden verovuoden aikana tai vaiheittain usean vuoden aikana.

Yhtiön tappioita voi vähentää saman tulolähteen tuloksesta kymmenen seuraavan verovuoden aikana.

Aikaisempien vuosien tappioita ei voi vähentää, jos osakkeista tai osuuksista yli puolet on vaihtanut omistajaa tappiovuoden aikana tai sen jälkeen muuten kuin perinnön tai testamentin kautta. 

Verovuosi, jolloin vaihto on tapahtunut

Merkitse tähän kohtaan verovuosi, jolloin vaihto on tapahtunut, jos yli puolet osakkeista tai osuuksista on vaihtanut kerralla omistajaa viimeisten kymmenen verovuoden aikana.

Merkitse verovuosi myös siinä tapauksessa, että viimeisten kymmenen vuoden aikana yhtiön osakkeista yli puolet on vaihtanut omistajaa vaiheittain tai yhtiössä on tapahtunut välillisiä omistajanvaihdoksia. Ilmoita silloin se verovuosi, jota ennen tai jonka aikana syntyneet tappiot eivät omistajanvaihdosten vuoksi ole vähennyskelpoisia. Anna lisäksi selvitys omistajanvaihdoksista ja vaihtumisajoista vapaamuotoisena liitteenä.

7 Tilintarkastus

Merkitse rasti ruutuun "Kyllä", jos tilintarkastus on tehty ennen veroilmoituksen antamista.

Merkitse rasti ruutuun ”Ei, tehdään myöhemmin”, jos tilintarkastusta ei ole vielä tehty, mutta se tehdään myöhemmin.

Lähetä tilintarkastuskertomus Verohallintoon kuukauden kuluessa tilintarkastuksesta.

Jos olet antanut veroilmoituksen sähköisesti, lähetä myös tilintarkastuskertomus sähköisesti.

Tilintarkastuskertomuksen voi kuitenkin palauttaa myös postitse. Lähetä se osoitteeseen

Verohallinto
Yhteisölomakkeiden optinen lukupalvelu
PL 200
00052 VERO

Merkitse rasti ruutuun ”Ei, tilintarkastuslain 2 luvun 2 §:n perusteella tilintarkastaja on jätetty valitsematta”, jos yhtiö on käyttänyt tilintarkastuslain (1141/2015) antamaa mahdollisuutta jättää tilintarkastaja valitsematta pienissä yhtiöissä.

Tilintarkastuslain mukaan yhteisö voi jättää tilintarkastajan valitsematta, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltävällä tilikaudella on toteutunut enintään yksi seuraavista:

• Taseen loppusumma on yli 100 000 euroa
• Liikevaihto on yli 200 000 euroa
• Yhteisön palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Tilintarkastaja on kuitenkin valittava,

• jos yhtiön rakennuksessa tai rakennuksissa on 30 huoneistoa tai enemmän
• jos kyse on yhteisöstä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta
• jos kyse on yhteisöstä, jolla on huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa (kirjanpitolain 1 luvun 8 §). 

Merkitse rasti ruutuun ”Ei”, jos tilintarkastuskertomus ei sisällä tilintarkastuslain 3 luvun 5 §:ssä tarkoitettuja kielteisiä lausuntoja, huomautuksia tai lisätietoja. Silloin tilintarkastuskertomusta ei tarvitse liittää veroilmoitukseen.

Merkitse rasti ruutuun ”Kyllä”, jos tilintarkastuskertomuksessa on tilintarkastuslaissa tarkoitettuja kielteisiä lausuntoja, huomautuksia tai lisätietoja. Liitä veroilmoitukseen jäljennös tilintarkastuskertomuksesta.

Jos annat veroilmoituksen paperilla, muista päivätä ja allekirjoittaa se.