Millaiset järjestelyt on raportoitava

Pitää, jos maa on mustalla listalla järjestelyn aikana.

Etuyhteydessä olevien yritysten väliset maksut mustan listan maihin ovat raportoitavia järjestelyitä. Toistuvia maksuja ei kuitenkaan tarvitse raportoida useaan kertaan, vaan yhteen maahan tehtävät, perusteeltaan yhtenäiset maksut voi raportoida kerralla. Järjestelyn kuvauksessa pitää kertoa maksujen peruste ja se, että maksut ovat toistuvia.

Jos mustan listan maahan tehtävän toistuvan maksun perusteissa tai olosuhteissa tapahtuu olennainen muutos, maksua voidaan pitää uutena järjestelynä ja se on raportoitava uutena järjestelynä.

Finanssilaitosten tavanomaisia tuotteita ovat esimerkiksi

• asuntolainat
• kotimaiseen lainsäädäntöön pohjautuvat sijoitustuotteet, kuten sijoitusvakuutukset, rahastot, osakesäästötili ja osakesijoitukset
• kotimaisen lainsäädännön mukaiset eläkejärjestelyt, kuten lakisääteiset ja vapaaehtoiset eläketuotteet
• kotimaiseen lainsäädäntöön pohjautuvat henki- ja vahinkovakuutustuotteet.

Lähtökohta on, että ei tarvitse.

Automaattista tietojenvaihtoa koskevan tunnusmerkin perusteella on raportoitava järjestelyt, jotka liittyvät finanssitilitietoja koskevan raportointivelvollisuuden kiertämiseen tai välttämiseen.

• Jos maksu siirtää varat maksajan varallisuuden ulkopuolelle, kuten esimerkiksi laskua maksettaessa tapahtuu, ne eivät ole finanssitilitietoina raportoitavia maksajan varoja.
• Jos taas maksu siirtää varat sijoitettaviksi esimerkiksi sijoitusrahastoon, varat säilyvät maksajan varallisuudessa. Silloin kyseessä on raportoitava järjestely, jos varat siirtyvät finanssitilitietojen raportoinnin ulkopuolelle.

Ei ole. Suomalainen kommandiittiyhtiö on itsenäinen oikeushenkilö, joka on tuloverolain mukaan verovelvollinen ja jota pidetään Suomessa asuvana henkilönä Suomen verosopimuksissa. Suomi on tällaisen kommandiittiyhtiön verotuksellinen asuinvaltio. Jos maksun saaja on suomalainen kommandiittiyhtiö, saajalla on siis verotuksellinen asuinvaltio eivätkä raportoitavan järjestelyn edellytykset täyty pelkästään tällä perusteella.

Esimerkiksi seuraavassa tilanteessa järjestelyä ei tarvitse raportoida:

Ulkomailla sijaitseva konserniyhtiö aikoo siirtää omistamansa ainutlaatuisen ja arvokkaan aineettoman omaisuuden Suomessa sijaitsevaan emoyhtiöönsä. Ulkomainen yhtiö on aikanaan hankittu konserniin yrityskaupalla, ja yhtiö on hankinnan jälkeen toiminut itsenäisesti. Yhtiö on jo pitkään toiminut vakiintuneesti ja stabiililla toimialalla. Aineettoman omaisuuden markkinaehtoinen hinta määritellään soveltamalla tavanomaisia kassavirtapohjaisia arvonmääritysmenetelmiä. Kassavirtaennusteet laaditaan siirtohetkelle johdon ennusteiden perusteella. Ennusteita voidaan pitää toimiala huomioiden luotettavina. Diskonttokorko määritetään huolellisesti, ja myös se perustuu vertailuaineistoon. Diskonttokoron määrittämiseen ei liity erityisen epävarmoja oletuksia.

Vaikka esimerkissä siirron kohteena on ainutlaatuinen ja arvokas aineeton omaisuus – jolle ei löydy luotettavia vertailuarvoja – voidaan sen hinta kuitenkin määrittää luotettavasti arvonmääritysmenetelmien perusteella. Koska arvonmäärityksessä käytetyt kassavirtaennusteet ja muut olettamukset eivät ole erityisen epävarmoja, ei kyse lähtökohtaisesti ole myöskään vaikeasti arvostettavasta aineettomasta omaisuudesta.

Kyllä. Konserninsisäisten toimintojen, riskien tai varojen rajan yli tapahtuva siirtäminen on raportoitava järjestely (Laki raportoitavista järjestelyistä verotuksen alalla 22 § 3 kohta). Sulautumisessa suomalaisyhtiö purkautuu ilman selvitysmenettelyä ja sulautumisessa siirtyy konserninsisäisiä toimintoja, riskejä tai varoja jatkuvuusperiaatetta noudattaen juridisesti rajan yli Suomesta Ruotsiin. Tällöin siirtävän suomalaisen yhtiön ennakoitu vuotuinen tulos ennen korkoja ja veroja, eli EBIT, laskee pysyvästi alle 50 %:iin, koska juridisesti yhtiön toiminta päättyy Suomessa.

Järjestelyä ei kuitenkaan ole ilmoitettava Verohallinnolle, jos järjestely ei täytä lainkohdassa asetettua niin sanottua EBIT-testiä. EBIT-ennusteiden perusteella arvioidaan, ovatko siirtäjän ennakoidut vuotuiset EBITit kolmen vuoden ajan siirron jälkeen alle 50 prosenttia siirtäjän niistä ennakoiduista vuotuisista EBITeistä, jotka olisi voitu saada, jos siirtoa ei olisi tehty.

Palvelun tarjoajan on annettava järjestely tiedoksi Verohallinnolle 30 päivän kuluessa siitä, kun jokin raportoitavista järjestelyistä annetussa laissa määritellyistä raportointikynnyksistä ylittyy. Kun järjestelyn on suunnitellut palvelun tarjoaja, järjestelyn voidaan katsoa olevan asetettu saataville toteuttamista varten viimeistään silloin, kun asiasta voidaan hakea ennakkoratkaisua. Sinänsä ennakkoratkaisun hakeminen tai se, onko ratkaisu myönteinen vai kielteinen, ei vaikuta järjestelyn raportoitavuuteen.

Jos verovelvollinen ei hae ennakkoratkaisua, raportointikynnys ylittyy, kun palvelun tarjoaja esittelee suunnitelman asiakkaalleen. Raportointikynnys ylittyy riippumatta siitä, päättääkö asiakas toteuttaa järjestelyä.