Suomalainen työntekijä ulkomaille
Kun suomalainen työntekijä lähetetään ulkomaankomennukselle, työnantajan on selvitettävä, mihin valtioon työntekijä maksaa veronsa ja onko palkka Suomessa verovapaata ns. kuuden kuukauden säännön perusteella. Lisäksi työnantajan on selvitettävä, kuuluuko työntekijä edelleen Suomen sosiaaliturvaan.
Jos ulkomaankomennus kestää alle 6 kk
Lyhyet ulkomaankomennukset ovat yleensä verotuksen kannalta selkeitä. Jos Suomesta tuleva työntekijä on suomalaisen työnantajan palveluksessa ja työskentelee ulkomailla alle 6 kuukautta, palkka verotetaan Suomessa. Työnantaja toimittaa palkasta ennakonpidätyksen Suomeen verokortin mukaan, maksaa sosiaaliturvaan liittyvät maksut ja ilmoittaa maksamansa palkan tulorekisteriin normaalisti. Työskentelyvaltiolla ei yleensä ole verotusoikeutta palkkatuloon. Sen sijaan jos suomalaiselle yritykselle muodostuu työskentelyvaltioon kiinteä toimipaikka, työskentelyvaltio voi verottaa työntekijän palkan lyhyenkin oleskelun perusteella.
Jos työntekijä työskentelee toisessa Pohjoismaassa, työnantajan tulee antaa ilmoitus ennakonpidätyksen toimittamisesta Suomessa (NT1-tiedot). Tiedot annetaan palkkatietoilmoituksella tulorekisteriin. Ilmoitus pitää antaa viimeistään 5. päivänä siitä maksupäivästä, jolloin ensimmäinen palkka ulkomaan työskentelystä on maksettu. Näin varmistetaan, ettei toinen Pohjoismaa vaadi veron ennakkoa.
Jos ulkomaankomennus kestää vähintään 6 kk
Kuuden kuukauden sääntö
Jos suomalainen yritys lähettää Suomesta työntekijän toiseen valtioon vähintään 6 kuukauden ajaksi, palkkaan saattaa soveltua ns. kuuden kuukauden sääntö.
Palkka on kuuden kuukauden säännön perusteella Suomessa verovapaata, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
- verosopimus ei estä työskentelyvaltiota verottamasta palkkaa (tai verosopimusta ei ole)
- kyseessä on vähintään 6 kuukautta yhtäjaksoisesti kestävä ulkomaantyöskentely
- työntekijä ei oleskele Suomessa enempää kuin keskimäärin kuutena päivänä kuukautta kohden.
Jos työnantaja arvioi edellytysten täyttyvän, palkasta ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä Suomeen (lukuun ottamatta mahdollista ns. minipidätystä, josta on kerrottu jäljempänä kohdassa Sosiaaliturva). Vastuu kuuden kuukauden säännön oikeasta soveltamisesta on työnantajalla.
Jos ennakonpidätystä ei toimiteta Suomessa, työnantajan on annettava tulorekisteriin tiedot ulkomaantyöskentelystä (NT2-tiedot). Tiedot ilmoitetaan palkkatietoilmoituksella viimeistään 5. päivänä siitä palkanmaksusta, kun ennakonpidätys jätetään ensimmäisen kerran toimittamatta.
Kun ennakonpidätys on jätetty toimittamatta kuuden kuukauden säännön perusteella, työnantajan on lisäksi ilmoitettava työntekijän Suomessa oleskelujaksot tulorekisteriin. Tiedot annetaan tulorekisterin ilmoituksella ”Työnantajan ilmoitus Suomessa oleskelujaksoista”. Tiedot oleskeluajoista Suomessa voi antaa viimeistään maksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä.
Pohjoismaisessa työskentelytilanteessa NT2-tieto tulee antaa myös, kun ennakonpidätys jätetään toimittamatta sillä perusteella että toiselle Pohjoismaalle syntyy tuloon verotusoikeus ja tuloon sovelletaan Suomessa vapautusmenetelmää. Tässä tilanteessa työnantaja voi jättää ennakonpidätyksen toimittamatta vain, jos työntekijä on hakenut muutoksen verokorttiin.
Sosiaaliturva
Työntekijän ulkomaille lähettävän yrityksen on syytä olla yhteydessä Eläketurvakeskukseen tai Kelaan ennen työn aloittamista. Eläketurvakeskus ja Kela selvittävät, säilyykö työntekijä ulkomaankomennuksen ajan Suomen sosiaaliturvan piirissä. Jos sosiaaliturva säilyy, suomalainen yritys maksaa edelleen työntekijän sosiaaliturvamaksut Suomeen
Jos kuuden kuukauden sääntö soveltuu, työnantajan sairausvakuutusmaksu maksetaan vakuutuspalkasta. Vakuutetun sairausvakuutusmaksua varten toimitetaan vakuutuspalkasta ns. minipidätys.
Työskentelyvaltion verotus
Yrityksen kannattaa olla yhteydessä myös työskentelyvaltion veroviranomaisiin erityisesti silloin, kun kyse on rakennustoiminnasta tai pitkäaikaisesta työskentelystä.
Yleensä suomalaisella yrityksellä ei ole työskentelyvaltiossa verotukseen liittyviä työnantajavelvoitteita. Asia kannattaa kuitenkin aina varmistaa työskentelyvaltion viranomaisilta. Jos yritykselle muodostuu työskentelyvaltioon kiinteä toimipaikka, se tuo tavallisesti mukanaan normaalit työnantaja- ja verovelvoitteet työskentelyvaltiossa. Velvoitteet kannattaa selvittää ja hoitaa ajoissa. Laiminlyönneistä voi aiheutua yritykselle lisäkustannuksia.
Lue lisää:
Avainsanat: