Usein kysyttyä alv-raportoinnin muutoksista

Verohallinto kehittää lähivuosina arvolisäveroilmoitusta ja arvonlisäveron raportointia. Tälle sivulle on koottu uudistukseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia niihin.

Yleistä

Arvonlisäveron nettokertymä Suomessa oli vuonna 2019 noin 19 miljardia euroa. EU-komission 4.9.2019 julkaiseman arvion mukaan Suomen arvonlisäveron verovaje on ollut 7,4 %. Verovajeen määrä on pysynyt Suomessa vakaana. Euroina verovaje on noin 1,5 miljardia euroa vuodessa.

Veroja jää keräämättä useista syistä, ei pelkästään harmaan talouden vuoksi. 17 EU-jäsenmaassa arvonlisäveron tietoja pitää ilmoittaa laajemmin kuin Suomessa. Laajemmat tiedot pitää antaa joko jokaisesta kauppatapahtumasta tai kauppakumppanista.

Jo pelkkä laajemman tiedon kerääminen on muissa EU-maissa parantanut alv-kertymää. Esimerkiksi Virossa arvonlisäverokertymä kasvoi 94 miljoonaa euroa vuonna 2015 eli sen jälkeen, kun laajennettu arvonlisäveroilmoitus otettiin käyttöön vuonna 2014. Viron verohallinnon arvion mukaan suurin osa kasvusta johtui siitä, että entistä laajempien tietojen ansiosta Verohallinto pystyi parantamaan niiden verovelvollisten ohjausta, joiden ilmoittamisessa oli esimerkiksi osaamattomuudesta johtuvia virheitä.

Suomessa on noin 600 000 alv-velvollista. Alv-ilmoituksia annetaan vuodessa miltei 4 miljoonaa. Nykyinen ilmoitus ei anna kattavaa kuvaa arvonlisäverovelvollisten toiminnasta, ja Verohallinto joutuu usein kysymään alv-velvolliselta lisäselvityksiä. Tämä voi viivästyttää tarpeettomasti esimerkiksi arvonlisäveron palauksia myös niissä tilanteissa, joissa asiakas on toiminut oikein.

Alv-ilmoitusta on kehitettävä, jotta Verohallinto voi kohdentaa ohjausta ja valvontaa tehokkaammin ja reaaliaikaisemmin. Verohallinnon on myös tärkeää saada nykyistä parempi kokonaiskuva asiakkaan toiminnasta ja sen määrästä sekä laajuudesta. Tästä on hyötyä myös asiakkaille, kun selvityspyynnöt pystytään kohdistamaan tarkemmin analysoituihin arvonlisäverotuksen riskeihin. Kun alv-ilmoituksella saataisiin tarkempia tietoja asiakkaan toiminnasta, osa nykyisin lähetettävistä selvityspyynnöistä olisi tulevaisuudessa turhia ja asiakkaan toimintaa ei tarvitsisi selvityspyynnöillä selvittää yhtä laajasti kuin nykyisin. Kun valvontaa ja ohjausta voidaan kohdentaa tarkemmin, myös arvonlisäveron palautusten käsittelyajat lyhentyvät, kun lisäselvitystä tarvitaan harvemmissa tapauksissa.

Alv-ilmoituksen tietosisältöä on päätetty laajentaa, ja uudistettu ilmoitus otetaan käyttöön vuonna 2022. Arvonlisäveroilmoitus tarvitaan jatkossakin, jotta verokauden arvonlisäveron määrä voidaan varmistaa.

Verohallinto selvittää parhaillaan, voitaisiinko lasku- ja kuittikohtainen raportointi ottaa käyttöön ja millainen olisi mahdollinen Verohallinnon ehdotus lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin malliksi Suomessa. Selvitys valmistuu kesällä 2020, jonka jälkeen selvitystyö ehdotuksineen luovutetaan valtiovarainministeriölle ja lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin käyttöönotto siirtyy valtiovarainministeriön harkintaan.

Alv-ilmoituksen uudistamista ja mahdollisen laskukohtaisen raportoinnin käyttöönottoa valmistellaan ja selvitetään yhdessä. Jos laskukohtaiseen alv-raportointiin siirrytään, on alv-ilmoitus uudistettava viimeistään siinä yhteydessä, jotta laskukohtaisten tietojen vertailu alv-ilmoitukseen onnistuu. Suuri osa arvonlisäveroriskeistä liittyy arvonlisäverotuksen erityistilanteisiin, kuten marginaaliverotukseen ja erilaisiin verottomuuksiin. Nämä tilanteet eivät tule esiin laskukohtaisesti raportoitavista tiedoista, vaan näitä tilanteita voidaan havaita alv-ilmoituksen tiedoista. Muutokset eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan ne täydentävät toisiaan. Alv-ilmoituksen uudistus ei siis edellytä sitä, että myös laskukohtainen raportointi otettaisiin käyttöön.

Muutokset porrastetaan, jotta kokonaisuutta olisi helpompi hallita. Esimerkiksi järjestelmämuutoksiin tarvitaan työvoimaa, ja siihen pitää varautua. Muutokset valmistellaan kuitenkin niin, että kokonaisuus on selvillä hyvissä ajoin ennen kuin ensimmäinen muutos eli laajempi alv-ilmoitus toteutetaan.

Nykyinen arvonlisäveroilmoitus on sisällöltään suppea eikä siitä saa selkeää kuvaa yrityksen toiminnasta. Ilmoituksessa raportoidaan monista erilaisista tapahtumista vain yhteissumma. Toisaalta joitakin tietoja pitää antaa hyvinkin tarkasti. Jos laskukohtaiseen alv-raportointiin siirrytään, on alv-ilmoitus uudistettava viimeistään siinä yhteydessä, jotta laskukohtaisten tietojen vertailu alv-ilmoitukseen onnistuu.

Kaikki arvonlisäverotuksen erityistilanteet, esimerkiksi vähennyskelvottomaan käyttöön tehdyt hankinnat ja oman käytön verotuksen tilanteet eivät käy ilmi laskutiedoista. Sen vuoksi alv-ilmoitus on edelleen tarpeellinen ja sitä pitää myös uudistaa.

Uudistettu arvonlisäveroilmoitus otetaan käyttöön vuoden 2022 aikana. Verohallinto selvittää parhaillaan, voitaisiinko lasku- ja kuittikohtainen raportointi ottaa käyttöön ja millainen olisi mahdollinen Verohallinnon ehdotus lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin malliksi Suomessa. Selvitys valmistuu kesällä 2020, jonka jälkeen selvitystyö ehdotuksineen luovutetaan valtiovarainministeriölle ja lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin käyttöönotto siirtyy valtiovarainministeriön harkintaan. Laskukohtaiseen raportointiin siirryttäisiin kuitenkin vasta sen jälkeen, kun laajennettu alv-ilmoitus on otettu käyttöön.

Siirtymisessä lasku- ja kuittikohtaiseen raportointiin on huomioitava myös yritysten edellytykset tuottaa lasku- ja kuittikohtaista tietoa. Yritysten edellytyksiin vaikuttaa reaaliaikatalouden tavoitteiden, kuten sähköisten laskujen ja kuittien käytön laajentumisen aikataulu.

Verohallinto on ottanut huomioon sen, millaisia muutoksia muissa maissa on tehty arvonlisäveron raportointiin ja miten muutokset ovat vaikuttaneet arvonlisäveron kertymään. Kansainvälistä kehitystä seurataan erityisesti EU-tasolla jatkuvasti. Verohallinto arvioi mahdollisten laajempien kansainvälisten verotusmenettelyn muutosten vaikutuksia omaan ehdotukseensa Suomessa käyttöönotettavaksi malliksi.

Verohallinto osallistuu aktiivisesti myös Nordic Smart Government -hankkeeseen (www.nordicsmartgovernment.org). Sen tavoitteena on helpottaa pienyritysten toimintaa ja viranomaisasiointia pohjoismaissa. Lisäksi Verohallinnossa on käynnissä EU-rahoitteinen tutkimus parhaasta mallista. Tutkimuksessa selvitetään eri maissa tehtyjä arvonlisäverojärjestelmän muutoksia ja niiden vaikutuksista verokertymään. Tutkimuksen toteuttaa Maailmanpankki.

Verohallinnossa on käynnissä EU-rahoitteinen tutkimus parhaasta mallista toteuttaa arvonlisäverotuksen uudistus. Tutkimuksessa selvitetään eri maissa tehtyjä arvonlisäverojärjestelmän muutoksia ja niiden vaikutuksia verokertymään. Tutkimuksen toteuttaa Maailmanpankki.

Lisäksi Verohallinto tekee sisäisiä analyysejä tiedon hyötynäkökulmista. Selvityksessä huomioidaan myös asiakkaille muutoksista aiheutuvat kustannukset ja hyödyt. Tässä hyödynnetään asiakasyhteistyön kautta saatuja yritysten ja taloushallinnon ohjelmistotalojen työmäärä- ja kustannusarvioita.

Uudistukseen liittyvää kustannus-hyöty-analyysia on tehty yhdessä Maailmanpankin kanssa sekä Verohallinnossa sisäisesti. Tietosisältöön liittyvä analyysi on tehty uudistukseen liittyvän Verohallinnon sisäisen päätöksenteon tueksi, ja se julkaistaan kesällä 2020. Lasku- ja kuittikohtaiseen raportointiuudistukseen liittyvä selvitys, joka sisältää myös osia kustannus-hyöty-analyysista, luovutetaan valtiovarainministeriöön kesällä 2020.

Pidennettyyn verokauteen voi hakeutua samoin edellytyksin kuin aiemminkin. 

Alv-ilmoituksen muutos ei vaikuta siihen, millä tavoilla ilmoituksen voi antaa. Alv-ilmoituksia voi antaa jatkossakin jo käytössä olevissa kanavissa, esimerkiksi OmaVerossa tai Ilmoitin.fi:ssä.

Verohallinnon tekemien laskelmien perusteella on alustavasti arvioitu, että arvonlisäveroilmoituksen tarkentaminen pienentäisi vuositasolla verovajetta 60 - 70 miljoonaa euroa. Lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin verovajearviolaskenta on vielä kesken.

Kyllä. Verohallinto on tehnyt kustannus-hyötyanalyysin sekä alv-ilmoituksen uudistamisesta että lasku- ja kuittikohtaiseen raportointiin siirtymisestä.

Kustannusten selvittämiseksi on tehty vuosina 2017- 2020 yhteistyötä niin erilaisten taloushallinnon ohjelmistotoimittajien, tilitoimistojen kuin asiakasyritystenkin kanssa.

Arvonlisäveron raportoinnin laajentaminen lasku- ja kuittitietoihin (transaktiokohtainen data)

Lasku- ja kuittitietojen kerääminen tehostaisi arvonlisäverotuksen ohjausta ja valvontaa. Silloin harmaan talouden toiminta vaikeutuisi, ja tilanne olisi oikeudenmukaisempi niiden yritysten kannalta, jotka toimivat oikein. Lasku- ja kuittikohtaisten tietojen ansiosta Verohallinto voisi ohjata asiakkaita ennakoivammin, kohdennetummin ja reaaliaikaisemmin. Kun valvontaa ja ohjausta voidaan kohdentaa tarkemmin, myös arvonlisäveron palautusten käsittelyajat lyhentyvät, kun lisäselvitystä tarvitaan harvemmissa tapauksissa.

Verohallinto haluaa myös edistää digitaalista taloutta. Verotus voisi ehkä tulevaisuudessa olla osa digitaalista taloushallintoa. Verohallinto voisi uusien teknisten ratkaisujen avulla poimia arvonlisäverotusta varten tarvittavat tiedot suoraan taloushallinnon järjestelmistä. Tietojen perusteella Verohallinto voisi laskea arvonlisäveron määrän ja esimerkiksi toimittaa esitäytetyn arvonlisäveroilmoituksen suurelle osalle verovelvollisista.

Tietoja hyödynnetään arvonlisäveron valvonnassa ja ohjauksessa. Tietoja voidaan vertailla verovelvollisen omaan arvonlisäveroilmoitukseen. Laskukohtaisia tietoja voidaan vertailla myös ristiin myyjän ja ostajan välillä.

Tietoja on mahdollista hyödyntää nykyistä reaaliaikaisemmin, joten havaittuihin riskeihin voidaan puuttua ajoissa. Silloin verotusta ei tarvitse selvittää ja oikaista useiden vuosien ajalta jälkikäteen. Lisäksi erilaiset riskitilanteet pystytään havaitsemaan paremmin, ja esimerkiksi selvityspyynnöt ja verotarkastukset voidaan kohdentaa tehokkaammin. Selvityspyyntöjen määrä vähenee, ja oikein toimiville alv-velvollisille aiheutuu arvonlisäverotuksesta vähemmän työtä kuin aiemmin.

Yritysten liiketoiminta ja arvonlisäverotusta koskeva lainsäädäntö ovat muuttuneet merkittävästi sen jälkeen, kun nykyinen arvonlisäveroilmoitus otettiin käyttöön 1990-luvulla. Ilmoitus ei useinkaan anna riittäviä tietoja verovelvollisen toiminnan luonteesta, joten tietoja joudutaan tarkentamaan kirjallisilla selvityspyynnöillä.

Verohallinto haluaa myös hyödyntää tehokkaammin digitalisaation mahdollisuuksia. Taloushallinto sähköistyy, ja esimerkiksi sähköiset kuitit ovat tulossa vähitellen käyttöön. Verohallinto haluaa hyödyntää uusia tapoja verotuksen toimittamisessa niin, että myös asiointi Verohallinnon ja muiden viranomaisten kanssa helpottuu.

Erityisesti laskukohtaiseen raportointiin siirtyminen on erittäin suuri muutos. Siksi sen selvittämiseen ja valmisteluun varataan useita vuosia aikaa. Muutos aiheuttaa kertaluonteisia kustannuksia sekä veronmaksajille että veronsaajille, koska muun muassa tietojärjestelmiin tarvitaan muutoksia. Verohallinto selvittää muutoksen vaikutukset ja hyödyt, ennen kuin asiasta päätetään. Myös kansainvälinen kehitys otetaan huomioon.

Yhteiskunnan ja talouden muutokset vaikuttavat verotukseen. Vaikka esimerkiksi tulorekisteriin siirtyminen on vielä kesken, myös tuleviin muutoksiin on varauduttava. Siksi arvonlisäveron raportoinnin muutoksia selvitetään jo nyt, vaikka muutosten aikajänne on useita vuosia. Selvityksestä on haluttu viestiä avoimesti jo työn alkuvaiheessa. Tämä edistää myös sitä, että raportoinnista tulee riittävän helppoa erilaisille asiakasryhmille.

Asiaa on selvitetty Verohallinnossa ja sidosryhmien kanssa. Laskuista ja kuiteista pyydetään sellaisia tietoja, jotka liittyvät arvonlisäverovelvollisten välisiin tapahtumiin. Jos uudistus toteutuu, esimerkiksi kuluttajamyyntien raportointi täytyy ratkaista erikseen.

Verohallinto voisi käyttää verotusta varten etenkin niitä tietoja, jotka yksilöivät kauppakumppanin tai laskun tai kertovat arvonlisäverosta. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi Y-tunnus tai VAT-tunnus, laskun numero ja päiväys sekä arvonlisäveron peruste ja määrä.

Ei liity. Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö on osallistunut fiskaalisen kassajärjestelmän käyttöönoton selvittämiseen, mutta Verohallinto ei ole ehdottanut fiskaalisten kassojen käyttöönottoa. Verohallinnolle riittää, että asiakkaiden järjestelmistä saadaan verotusta varten tarvittavat ja oikeat tiedot. Jos fiskaalinen kassajärjestelmä otetaan käyttöön, verotusjärjestelmien täytyy pystyä vastaanottamaan tietoja kassajärjestelmistä rajapintojen välityksellä.

Kansainväliset kokemukset ja Verohallinnon tekemä asiakasyhteistyö ovat osoittaneet, että rajaukset lähinnä lisäävät yritysten hallinnollista taakkaa eivätkä helpota tietojen toimittamista. Lisäksi tietojen on oltava kattavia, jotta niitä voidaan vertailla ja hyödyntää verotuksessa. Näistä syistä rajauksia ei ole toistaiseksi suunnitteilla. 

Laskukohtainen raportointi koskisi vain arvonlisäverovelvollisia. Liikevaihdoltaan pienten yritysten ei tarvitse ilmoittautua alv-velvollisiksi. Tällaisen yrityksen ei tarvitsisi ilmoittaa lasku- ja kuittikohtaisia tietoja, ellei yritys hakeudu arvonlisäverovelvolliseksi vapaaehtoisesti. Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja on Suomessa 10 000 euroa. Se on korkein raja, joka on EU:n arvonlisäverodirektiivin mukaan tällä hetkellä mahdollinen. Rajan nosto ei kuulu Verohallinnon toimivaltaan.

Arvonlisäverovelvolliset ovat erilaisia, ja niillä on erilainen valmius asioida ja raportoida sähköisesti. Tästä syystä Verohallinto selvittää erilaisia tarpeita ja sitä, millaisia ongelmia erilaisilla palveluilla voidaan ratkaista. Selvitämme esimerkiksi sitä, voisiko julkishallinto tarjota laskutuspalvelua pienille toimijoille.

Lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin käyttöönoton aikataulutuksessa on huomioitava yritysten edellytykset tuottaa lasku- ja kuittikohtaista tietoa. Näihin edellytyksiin vaikuttaa reaaliaikatalouden tavoitteiden, kuten sähköisten laskujen ja kuittien käytön laajentumisen aikataulu. Lasku-kohtaiseen raportointiin täytyy valita sellainen tekninen ratkaisu, että Verohallinto voi kerätä tiedot useasta lähteestä. Valittava ratkaisu perustuu e-kuittien ja e-laskujen hyödyntämiseen.

Muutokset eivät koske tällaisia toimijoita.

Verohallinto selvittää muutoksen vaikutuksia ja keskustelee niistä sekä sisäisesti että yhdessä eri sidosryhmien kanssa.Selvitys valmistuu kesällä 2020, jonka jälkeen selvitystyö ehdotuksineen luovutetaan valtiovarainministeriölle ja lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin käyttöönotto siirtyy valtiovarainministeriön harkintaan. Laskukohtaiseen raportointiin siirtyminen edellyttää myös lakimuutoksia, joten lopulliset päätökset asiasta tehdään vasta myöhemmin lainsäädäntöprosessissa.

Lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin käyttöönottoaikatauluun vaikuttavat yritysten edellytykset tuottaa tarvittavia tietoja. Aikataulu, käyttöönoton vaiheistus ja mahdolliset siirtymäajat on suunniteltava siten, että niissä huomioidaan reaaliaikatalouden tavoitteiden, kuten sähköisten laskujen ja kuittien käytön, edistyminen.

Eri vaiheissa tehdyn asiakasyhteistyön perusteella on tullut ilmi, että jonkinlainen siirtymäaika laskukohtaiseen raportointiin olisi perusteltua, jotta suuri muutoskokonaisuus on paremmin hallittavissa sekä asiakkaiden että Verohallinnon kannalta.

Osana Verohallinnon selvitystä laaditaan myös ehdotus lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin vaiheistukseksi, mutta lopullinen aikataulu on sovitettava yhteen reaaliaikatalouden etenemisen ja yritysten valmiuksien kanssa.

Arvonlisäveroilmoituksen muutokset

Uusien tietojen ansiosta arvonlisäverotuksen erityistilanteita voidaan nostaa esiin, ja niiden oikea alv-käsittely voidaan varmistaa. Tällaisia erityistilanteita voivat olla esimerkiksi veroton myynti, johon ei liity vähennysoikeutta sekä marginaaliverotusmenettely. Lisäksi aiempaa laajemmalla ilmoituksella saadaan parempi kuva verovelvollisen toiminnasta arvonlisäverotuksen kannalta. Tämä auttaa Verohallintoa tunnistamaan, ohjaamaan ja valvomaan asiakkaita kohdennetummin ja reaaliaikaisemmin.

Jos alv-velvollisella ei ole erityistilanteiden mukaista verotettavaa, muutoksia ilmoittamiseen ei juuri tule, mahdollisia järjestelmämuutoksia lukuunottamatta. Ilmoittaminen säilyy pitkälti samanlaisilla esimerkiksi sellaisilla yrityksillä, jotka käyvät kauppaa vain kotimaisten yritysten ja asiakkaiden kanssa. Suurin osa alv-velvollisista on tällaisia toimijoita.

Uudistetun tietosisällön laajennukselle on monia syitä, joista yksi on harmaan talouden tehokkaampi torjunta. Nykyisen ilmoituksen perusteella ei saada riittävää kuvaa asiakkaan toiminnasta, eikä se mahdollista tehokasta ja reaaliaikaista riskiperusteista ohjausta ja valvontaa. Näiden tilanteiden selvittäminen aiheuttaa tarpeetonta työtä sekä Verohallinnolle että niille asiakkaille, jotka joutuvat tarkentamaan antamiensa ilmoitusten sisältöä.

Tietosisällön laajennuksella tavoitellaan myös asiakkaille lähetettävien selvityspyyntöjen tarkempaa kohdentumista. Tarkempi tietosisältö kohdentaa valvontaa paremmin ja edistää sitä, että Verohallinto pystyy ohjaamaan asiakkaita entistä aikaisemmassa vaiheessa toimimaan oikein.

Tämä riippuu yrityksen toiminnasta. Pääasiassa kyse on alv-ilmoituksella jo nyt ilmoitettavien tietojen ryhmittelystä eri tavalla. Uusi ryhmittely edellyttää muutoksia niihin järjestelmiin, joissa käsitellään arvonlisäveroilmoittamiseen vaikuttavia tietoja. Suurimmalla osalla asiakkaista tämä tarkoittaa muutoksia kirjanpitojärjestelmään.

Uudistettu ilmoitus vaikuttaa etenkin niihin yrityksiin, joiden toimintaan liittyy arvonlisäverotuksen erityistilanteita. Esimerkiksi perustajaurakointia eli ns. gryndausta harjoittavien yritysten tulee uudistetussa ilmoituksessa ilmoittaa rakentamispalvelun omasta käytöstä suoritettava vero erillisessä kohdassa. Jatkossa myös marginaaliverotusta soveltaville yrityksille olisi ilmoituksella omat kohtansa marginaaliverotusta koskevien myyntien ja ostojen ilmoittamiselle.

Jos yritys myy tavaraa vain Suomeen ja ostaa vain suomalaisilta yrityksistä tai EU:sta, muutokset vaikuttavat lähinnä niihin kirjanpito-ohjelmistoihin, joissa alv-ilmoitus muodostetaan.

Nykyisellä ilmoituksella annetut tiedot korjataan nykyisellä ilmoituksella, vaikka uusi ilmoitus olisi jo käytössä.

Uusi ilmoitus tulee käyttöön vuonna 2022. Kaikki uudella ilmoituksella annetut tiedot korjataan uudella ilmoituksella.

Yksityiskohtaiset ohjeet uuden ilmoituksen käyttöönotosta ja siirtymäkauden menettelyistä, muun muassa korjaamisesta, annetaan lähempänä muutosta.

Uudistetun ilmoituksen täyttöohjeessa ja OmaVerossa ohjataan uusien kohtien täyttäminen mahdollisimman tarkasti. Jos jokin kohta ei koske yksittäistä yritystä, yrityksen ei tarvitse täyttää sitä. 

Nykyistä laajempi tietosisältö mahdollistaa jatkossa tehokkaamman riskiperusteisen valvonnan, jolloin myös selvityspyynnöt kohdentuvat nykyistä tarkemmin. Verohallinto seuraa tulevina vuosina muutoksen vaikutuksia muun muassa selvityspyyntöjen määrään ja kohdentumiseen.

Uuden arvonlisäveroilmoituksen tietokentät

Kohdassa tavaroiden myynnit EU:n ulkopuolelle ilmoitettaisiin vain ne myynnit, joissa tavara on lähtenyt Suomesta.

Kohdassa palvelujen myynnit EU:n ulkopuolelle ilmoitettaisiin Suomesta käsin EU:n ulkopuolelle sijoittautuneelle ostajalle myytävät palvelut, joita ei myyntimaasäännösten perusteella veroteta Suomessa.

Kohdassa ei ole tarkoitus ilmoittaa esimerkiksi ulkomailla sijaitsevan sivuliikkeen myyntiä ulkomaille.

Kiinteistöinvestoinnin tarkistus on ilmoitettava nykyisinkin, mutta se ilmoitetaan kentässä "Verokauden vähennettävä vero". Uudessa ilmoituksessa tarkistukset pitää ilmoittaa erikseen, sillä kiinteistöinvestointien tarkistukseen liittyy usein arvonlisäveroriskejä. Vaikka kiinteistöinvestointien tarkistukset olisi tehty oikein, ne aiheuttavat poikkeuksia vähennettävien arvonlisäverojen määrään. Verohallinto joutuu siksi usein tarkentamaan alv-velvollisen ilmoittamia tietoja kirjallisilla selvityspyynnöillä. Tavoitteena on, että tällaisten lisäselvitysten määrä vähenee, kun tiedot saadaan jo valmiiksi tarkemmin eriteltyinä.

Kohdassa ilmoitettaisiin vuosittain tehdyn kiinteistöinvestoinnin tarkistuksen tai kertatarkistuksen määrä silloin, kun tarkistus on tehty. Nykyisin sama tieto ilmoitetaan kohdassa "Verokauden vähennettävä vero". Muutos ei vaikuta ilmoittamisen aikatauluun eikä kiinteistöinvestoinnin tarkistusta koskeviin säännöksiin.

Nykyisin rakentamispalvelun myynnit ilmoitetaan samassa kohdassa metalliromun ja -jätteen myyntien kanssa. Jatkossa rakentamispalvelun myynnit ilmoitettaisiin omassa kohdassaan "Muut käännetyn veron alaiset myynnit". Siinä ilmoitettaisiin myynnit, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, mutta joita ei ilmoiteta muissa ilmoituksen kohdissa. Tällaisia myyntejä ovat, muun muassa metalliromun ja -jätteen myynnit (AVL 8 d §) sekä päästöoikeuksien myynnit (AVL 8 b §).

Kohdassa ilmoitettaisiin ostot, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta mutta joita ei ilmoiteta ilmoituksen muissa kohdissa. Tällaisia ovat muun muassa metalliromun ja -jätteen ostot (AVL 8 d §), päästöoikeuksien ostot (AVL 8 b §) sekä muut sellaiset tavarat tai palvelut, jotka on ostettu ulkomaalaiselta, joka ei ole Suomessa arvonlisäverovelvollinen. Kohdassa ilmoitetaan ostojen euromäärä sekä ostoista käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettava vero. Veron määrässä pitää eritellä, mikä osuus hankinnoista tulee vähennykseen oikeuttavaan käyttöön.

Kohta koskisi vain niitä toimijoita, jotka ovat toiminnastaan osittain alv-velvollisia. Kohdassa ilmoitettaisiin sellaiset verottomat myynnit, joihin liittyviä ostoja ei voi vähentää. Tällaisia myyntejä ovat muun muassa kiinteistönluovutukset (AVL 27 §), terveyden- ja sairaanhoitopalvelut (AVL 34 §), sosiaalihuoltopalvelut (ALV 37 §), koulutus (AVL 39 §), rahoituspalvelut (AVL 41 §), vakuutuspalvelut (AVL 44 §) sekä arpajaisten järjestäminen ja välitys (AVL 59 §). Lisäksi alv-velvolliset yleishyödylliset yhteisöt ja seurakunnat ilmoittaisivat ne myynnit, jotka on vapautettu arvonlisäverosta arvonlisäverolain 4 tai 5 §:n perusteella. Kohdassa ei ilmoitettaisi myyntejä, jotka on tehty verovelvollisuusryhmän sisällä.

Kohdassa ilmoitettaisiin muun muassa ne kotimaassa tehdyt hankinnat, jotka on tehty osittain tai kokonaan vähennykseen oikeuttamattomaan toimintaan tai joihin liittyy vähennysrajoituksia. Jos hankittu hyödyke tulee osittain vähennykseen oikeuttamattomaan käyttöön, tässä ilmoitetaan se osuus, josta vähennystä ei voi tehdä.

Kohdassa ilmoitettaisiin sellaiset arvonlisäverottomat tavaroiden ja palvelujen myynnit, joihin liittyvien ostojen arvonlisäverot saa vähentää ja joita ei ilmoiteta muissa ilmoituksen kohdissa. Tällaisia myyntejä ovat mm.

  • kolmikantamyynnit
  • veroton myynti matkailijoille
  • veroton myynti toisessa jäsenvaltiossa oleville diplomaateille, kansainvälisille järjestöille ja EU-elimille
  • varastointimenettelyihin liittyvä veroton myynti
  • jäsenlehtien painosten veroton myynti yleishyödyllisille yhteisöille
  • verottomien vesialusten ja niihin kohdistuvien työsuoritusten myynti 
  • ulkomailla tapahtuneet myynnit, joita ei ilmoiteta kohdissa "Muut käännetyn veron alaiset myynnit" tai "Tavaroiden myynnit muihin EU-maihin".

Maahantuonnit ilmoitettaisiin samassa kohdassa kuin nykyäänkin eli kohdassa "Tavaroiden maahantuonnit EU:n ulkopuolelta". Kohdassa ilmoitettaisiin maahantuontien määrä ja maahantuonnista suoritettava vero. Ilmoittajan pitäisi myös eritellä, minkä osan maahantuonnista suoritettavasta verosta saa vähentää.