Usein kysyttyä alv-raportoinnin muutoksista

Yleistä

Arvonlisäveron nettokertymä Suomessa oli vuonna 2018 noin 17,9 miljardia euroa. Tämänhetkinen arvio arvonlisäveron verovajeesta Suomessa on noin 5-7 % arvonlisäverokertymästä, mikä vastaa aiempien vuosien arvioituja vajeita. Euroina tämä tarkoittaa noin miljardia euroa vuodessa.

On tärkeää havaita, että veroja jää keräämättä muistakin kuin harmaan talouden aiheuttamista syistä. 17 EU-jäsenmaassa on käytössä joko kauppatapahtuma- tai kauppakumppanikohtainen laajennettu ilmoittamisvelvollisuus. Laajemman tiedon keräämisen on muissa EU-maissa havaittu itsessään parantavan alv-kertymää, esimerkiksi Virossa arvonlisäverokertymä kasvoi 94 miljoonaa euroa vuonna 2015, kun laajennettu arvonlisäveroilmoitus otettiin käyttöön 2014. Viron verohallinnon arvion mukaan suurin osa vaikutuksesta johtui laajennetun ilmoittamisen mahdollistamasta paremmasta ohjauksesta sinänsä oikein toimivien verovelvollisten osalta.

Suomessa on tällä hetkellä noin 600 000 alv-velvollista, jotka antavat vuodessa miltei 4 miljoonaa alv-ilmoitusta. Nykyinen alv-ilmoitus ei anna kattavaa kuvaa asiakkaan arvonlisäverollisen toiminnan luonteesta, ja asiakkaalta joudutaan usein kysymään lisäselvityksiä alv-ilmoituksen tiedoista. Tämä lisäselvitysvaihe viivästyttää tarpeettomasti esimerkiksi arvonlisäveropalautusten maksatusta myös niissä tilanteissa, joissa asiakas on toiminut oikein,

Jotta Verohallinto pystyy kohdentamaan ennakollista ohjausta ja valvontaa tehokkaammin sekä saamaan laajemman kokonaiskuvan asiakkaan toiminnasta ja volyymistä, on kehittämäinen välttämätöntä. Tämä tuo hyötyjä myös asiakkaille kun turhien selvityspyyntöjen määrä vähenee ja negatiivisten arvonlisäverojen palautusajat lyhenevät.

Alv-ilmoituksen tietosisältöä on päätetty laajentaa ja uudistetun ilmoituksen käyttöönotto on vuonna 2022. Arvonlisäveroilmoitus tarvitaan jatkossakin verokauden arvonlisäveron määrän varmistamiseksi. Alv-raportoinnin laajentamista lasku- ja kuittitietoihin selvitetään parhaillaan ja päätös sen käyttöönotosta tehdään keväällä 2020. Nämä ovat kaksi yhteen kietoutuvaa kokonaisuutta, jotka liittyvät vahvasti toisiinsa. Näitä kahta osuutta valmistellaan ja selvitetään yhdessä, eivätkä ne ole ristiriidassa keskenänsä. Alv-ilmoituksen muutos ja laskukohtainen raportointi eivät ole kuitenkaan riippuvaisia toisistaan siten, että toisen muutoksen toteuttaminen olisi mahdotonta ilman toisenkin muutoksen toteuttamista.

Muutokset on suunniteltu tehtäväksi eri aikaan porrastetusti, jotta muutokset ovat kokonaisuutena paremmin hallittavissa. Erityisesti tarvittavien järjestelmämuutosten osalta on varmistettava myös ammattitaitoisen työvoiman riittävyys muutosten toteuttamiseen. Muutokset valmistellaan kuitenkin siten, että koko muutoskokonaisuuden määrittelyt ovat valmiina riittävän ajoissa ennen ensimmäisen muutoksen (eli alv-ilmoituksen muutoksen) käyttöönottoa.

Nykyinen arvonlisäveroilmoitus on sisällöltään suppea eikä siitä ole saatavissa selkeää kuvaa yrityksen toiminnasta arvonlisäverotuksen kannalta. Nykyisellä ilmoituksella raportoidaan paljon erilaisia tapahtumia yhteissummina ja toisaalta joitain kohtia hyvinkin tarkasti. Ilmoituksen sisältöä tarkennetaan varsinkin arvonlisäverotuksen erityiskysymysten osalta. Uudistuksella voidaan vähentää asiakkailta nykyisin pyydettäviä lisäselvityksiä. Arvonlisäveroilmoitus tarvitaan jatkossakin verokauden arvonlisäveron määrän varmistamiseksi, sillä kaikki arvonlisäverotuksen erityistilanteet eivät käy ilmi laskutiedoista. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi vähennyskelvottomaan käyttöön tehdyt hankinnat.

Uudistettu arvonlisäveroilmoitus otetaan käyttöön vuoden 2022 aikana. Lasku- ja kuittikohtaisen raportointivelvollisuuden käyttöönotosta tehdään päätös kevään 2020 aikana. Tuolloin tehdään myös päätös siitä, milloin tiedot pitäisi viimeistään raportoida Verohallinnolle ja miten laskukohtaisen raportoinnin käyttöönotto olisi tarkoituksenmukaisinta vaiheistaa. Laskukohtaiseen raportointiin siirryttäisiin joka tapauksessa vasta laajennetun alv-ilmoituksen käyttöönoton jälkeen.

Verohallinto on ottanut huomioon muissa valtioissa toteutetut arvonlisäveron raportointia koskevat muutokset ja niiden vaikutukset kyseisen valtion arvonlisäverokertymään. Kansainvälistä kehitystä seurataan jatkuvasti työn edetessä. Verohallinto osallistuu aktiivisesti myös Nordic Smart Government -hankkeeseen (www.nordicsmartgovernment.org), jonka tavoitteena on helpottaa pienyritysten toimintaa ja viranomaisasiointia pohjoismaissa. Lisäksi Verohallinnossa on käynnissä EU-rahoitteinen tutkimus parhaasta mallista. Tutkimuksessa selvitetään eri maissa tehtyjä arvonlisäverojärjestelmän muutoksia ja niiden vaikutuksista verokertymään. Tutkimuksen toteuttaa Maailmanpankki. 

Muutoksella ei ole vaikutusta pidennettyihin verokausiin.

Alv-ilmoituksen muutoksella ei ole vaikutusta ilmoituksen antamisen kanaviin. Mahdollisen laajemman lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin osalta on selvitettävänä, onko tarvetta uudenlaiselle palvelulle pienimpien yritysten raportoinnin hoitamiseksi.

Arvonlisäveron raportoinnin laajentaminen lasku- ja kuittitietoihin (transaktiokohtainen data)

Verohallinnon visiona on toimia digitaalisen talouden edelläkävijänä ja sulauttaa verotuksen toimittaminen osaksi digitaalisen taloushallinnon palveluja. Teknisten ratkaisujen avulla Verohallinnon olisi mahdollista poimia arvonlisäverotusta tarvittavat tiedot eri järjestelmistä, jolloin arvonlisäveron laskenta voisi tapahtua Verohallinnossa. Siirtyminen lasku- ja kuittikohtaisten tietojen käyttöön mahdollistaisi esimerkiksi esitäytetyn arvonlisäveroilmoituksen toimittamisen suurelle osalle verovelvollisista.

Lasku- ja kuittitietojen keräämisellä on myös mahdollista tehostaa arvonlisävero-ohjausta ja valvontaa ja siten varmistaa reilu pelikenttä oikein toimiville yrityksille harmaan talouden toiminnan vaikeutuessa. Lasku- ja kuittikohtaisen tiedon käyttäminen mahdollistaisi ennakoivamman ohjauksen, vähentäisi selvityspyyntöjen määrää sekä parantaisi verovalvonnan ja esimerkiksi verotarkastusten osuvuutta.

Tietoja hyödynnetään arvonlisäverovalvonnassa ja ohjauksessa. Tietoja voidaan käyttää verovelvollisen oman arvonlisäveroilmoituksen vertailutietona. Lähtökohtaisesti arvonlisäverotuksessa toisen osto on toisen myynti, joten laskukohtaisia tietoja voidaan myös vertailla ristiin verovelvollisten välillä. Tietoja on mahdollista myös hyödyntää nykyistä reaaliaikaisemmin, jolloin havaittuihin riskeihin voidaan puuttua ohjaavasti, eli vähentää tarvetta selvittää ja oikaista verotusta useiden vuosien ajalta jälkikäteen. Lisäksi erilaiset riskitilanteet pystytään havaitsemaan paremmin ja esimerkiksi selvityspyyntöjen ja verotarkastusten osuvuus paranee. Tämä vähentää asiakkaalle lähetettävien selvityspyyntöjen määrää ja oikein toimivien toimijoiden hallinnollinen taakka vähenee.

Nykyinen arvonlisäveroilmoitus on otettu käyttöön 1990-luvulla ja ilmoitukselle on lisätty joitakin kenttiä vuosien saatossa. Kuluneiden 25 vuoden aikana sekä yritysten liiketoiminta, että arvonlisäverotusta koskeva lainsäädäntö ovat muuttuneet merkittävästi. Nykyinen arvonlisäveroilmoitus ei useinkaan anna riittäviä tietoja verovelvollisen toiminnan luonteesta, minkä vuoksi toiminnan luonnetta ja ilmoituksella annettuja tietoja joudutaan selvittämään kirjallisilla selvityspyynnöillä.

Verohallinto haluaa myös hyödyntää tehokkaammin digitalisaation mahdollisuuksia. Laskukohtaiseen raportointiin siirtyminen liittyy myös vahvasti esimerkiksi sähköisen kuitin käyttöönottoon ja taloushallinnon sähköistymiseen. Näitä koskeva muutostyö on tällä hetkellä käynnissä, joten Verohallinto haluaa olla mukana varmistamassa tietojen hyödyntämisen myös verotuksen toimittamisessa ja siten viranomaisasioinnin helpottamisessa.

Erityisesti laskukohtaiseen raportointiin siirtyminen on kuitenkin erittäin suuri muutos, joten selvitys- ja valmistelutyöhön on syytä varata useita vuosia. Muutos tulee aiheutumaan kertaluonteisia kustannuksia niin veronmaksajille kuin -saajalle mm. tietojärjestelmiin vaadittavien muutosten vuoksi. Tästä syystä Verohallinto tulee selvittämään asian vaikuttavuuden ja hyödyt ennen päätöksentekoa sekä huomioi kansainvälisen kehityksen asiaan liittyen.

Verohallinnossa tiedostamme, että esimerkiksi Tulorekisteriin siirtyminen on osin vielä kesken. Koska maailma muuttuu jatkuvasti ympärillämme, on meidän kuitenkin valmistauduttava samanaikaisesti tuleviin muutoksiin, vaikka edelliset muutokset ovat vielä toteutusvaiheessa. Tästä syystä arvonlisäveroraportoinnin muutosten selvitystyö on nyt käynnissä , vaikka muutosten aikajänne on useita vuosia. Selvityksestä on haluttu viestiä avoimesti jo työn alkuvaiheessa, jotta muutoksessa pystyttäisiin huomioimaan riittävästi raportoinnin helppous erilaisille asiakasryhmille.

Nyt on käynnissä asian selvitysvaihe sisäisesti ja sidosryhmien kanssa. Lasku- ja kuittikohtaisen datan osalta pyydettävät tiedot liittyvät arvonlisäverovelvollisten välisiin tapahtumiin. Esimerkiksi kuluttajamyyntien raportointi täytyy ratkaista erikseen, mikäli transaktiodatan käyttöönotto päätetään toteuttaa. Verohallintoa kiinnostavaa tietoa on pääasiassa kauppakumppanit yksilöivät tiedot, kuten y- tai VAT-tunnus, laskun yksilöivät tiedot, kuten laskun numero ja päiväys sekä laskun arvonlisäveron tiedot, kuten veron peruste ja määrä.

Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö on osallistunut fiskaalisen kassajärjestelmän käyttöönoton selvittämiseen. Verohallinnon tarpeiden osalta on riittävää, että verotusta varten tarvittavat tiedot on saatavissa asiakkaiden järjestelmistä eheinä ja muuttumattomina.Verohallinto tulee varmistamaan, että mikäli fiskaalinen kassajärjestelmä käyttöönotetaan, järjestelmämme pystyvät vastaanottamaan tietoja rajapintojen välityksellä kassajärjestelmistä.

Kansainväliset kokemukset ovat osoittaneet, että rajaukset tiedon toimittamiseen ennemminkin lisäävät yritysten hallinnollista taakkaa kuin helpottavat tietojen toimittamista. Lisäksi tietojen kattavuus on edellytys tiedon vertailtavuudelle ja hyödynnettävyydelle Verohallinnossa. Näistä syistä rajauksia ei ole toistaiseksi pidetty tarkoituksenmukaisina. Päätös lasku- ja kuittikohtaisen datan käyttöönotosta ja myös raportointiin tehtävistä mahdollisista rajauksista tehdään kuitenkin vasta loppukeväästä 2020.

Laskukohtainen raportointi koskisi vain arvonlisäverovelvollisia. Arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nosto ei kuulu Verohallinnon toimivaltaan, vaan Suomessa on käytössä korkein alaraja, joka on EU:n arvonlisäverodirektiivin mukaan tällä hetkellä mahdollinen.

Verohallinto tiedostaa asiakkaiden erilaisuuden ja erilaiset valmiusasteet sähköisessä asioinnissa ja raportoinnissa. Tästä syystä Verohallinto selvittää erilaisia palvelutarpeita ja sitä, millaisia ongelmia erilaisilla palveluilla voidaan ratkaista. Verohallinto selvittää mahdollisuuksia ottaa käyttöön esimerkiksi julkishallinnon tarjoamaa laskutuspalvelua pienille toimijoille. Laskukohtaisen raportoinnin osalta valittavan teknisen ratkaisun on mahdollistettava tietojen kertyminen useasta lähteestä. Ratkaisulla on vahva yhteys e-kuitin ja e-laskun käyttöön.

Muutokset eivät koske tällaisia toimijoita.

Verohallinto selvittää asiaa ja keskustelee asian vaikutuksista sisäisesti sekä laajasti yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Verohallinto pyrkii tekemään tämän selvitystyön perusteella loppukeväästä 2020 päätöksen siitä, tavoitteleeko se siirtymistä arvonlisäveron laskukohtaiseen raportointiin. Laskukohtaiseen raportointiin siirtyminen edellyttää myös lakimuutoksia, joten lopulliset päätökset asiasta tehdään vasta myöhemmin lainsäädäntöprosessissa.

Päätös siitä, edistääkö Verohallinto lasku- ja kuittikohtaisen datan käyttöönottoa arvonlisäveroraportoinnissa, tehdään loppukeväästä 2020. Nyt on käynnissä asian selvitys sisäisesti ja sidosryhmien kanssa. Keväällä 2020 tehdään myös päätös siitä, milloin tiedot pitäisi viimeistään raportoida Verohallinnolle laskukohtaisesti ja miten laskukohtaisen raportoinnin käyttöönotto olisi tarkoituksenmukaisinta vaiheistaa.

Arvonlisäveroilmoituksen muutokset

Uudistettu ilmoituksen tietosisältö mahdollistaa arvonlisäverotuksen erityistilanteiden esiin nostamisen ja oikean alv-käsittelyn varmistamisen. Lisäksi laajennetulla ilmoituksella saadaan laajempi ymmärrys verovelvollisen toiminnasta arvonlisäverotuksen näkökulmasta. Tämä auttaa verohallintoa tunnistamaan, ohjaamaan ja valvomaan asiakkaita paremmin. Niillä asiakkailla, joilla ei ole erityistilanteiden mukaan verotettavaa, muutoksia ei juuri tule. Ilmoittaminen säilyy pitkälti samanlaisilla esimerkiksi yrityksillä, jotka käyvät kauppaa vain kotimaisten yritysten ja asiakkaiden kanssa. Suurin osa alv-velvollisista asiakkaista on tällaisia yrityksiä tai muita toimijoita.  

Uudistetun tietosisällön laajennukselle on monia syitä, joista yksi on harmaan talouden tehokkaampi torjunta. Suuri osa arvonlisäverotuksen riskeistä liittyy esimerkiksi virheellisiin ilmoituksiin tai tulkintoihin. Näiden tilanteiden selvittäminen aiheuttaa tarpeetonta työtä sekä Verohallinnon virkailijoille että asiakkaille, jotka joutuvat selvittämään antamiensa ilmoitustensa sisältöä.  Uudistettu ilmoituksen tietosisältö mahdollistaa arvonlisäverotuksen erityistilanteiden esiin nostamisen, oikean alv-käsittelyn varmistamisen sekä ennakollisen ohjaamisen hyvissä ajoin. Tällä tavoin myös asiakkaille lähetettävien selvityspyyntöjen määrä vähenee ja hallinnollinen taakka kevenee. 

Tämä riippuu eri asiakasryhmien yritysten toiminnan luonteesta. Uudistettu ilmoituksen tietosisältö mahdollistaa arvonlisäverotuksen erityistilanteiden esiin nostamisen ja oikean alv-käsittelyn varmistamisen. Asiakasryhmille, jotka myyvät tavaraa Suomeen ja ostavat suomalaisilta tai EU:sta, muutokset kohdistuvat lähinnä niihin kirjanpito-ohjelmistoihin, joissa alv-ilmoitus muodostetaan. 

Korvaavien ilmoitusten antamisesta ohjeistetaan erikseen kevään 2020 aikana.

Täyttöoppaassa ja OmaVerossa ohjataan kyseisten kohtien täyttäminen mahdollisimman tarkasti ja siten, että kohdat täyttävät vain ne joita kyseinen menettely koskee. Ohjeistuksella ja valvonnan valikointikriteereillä selvityspyyntökirjeet kohdistuvat vain niihin, joilta aidosti tarvitaan lisäselvitystä tarkoituksenmukaisen valvonnan toteuttamisen varmistamiseksi.

Uuden arvonlisäveroilmoituksen tietokentät

Kohdissa ilmoitettaisiin vain Suomesta EU:n ulkopuolelle lähteneiden tavaroiden ja Suomesta EU:n ulkopuolelle tapahtuneiden palvelujen myynnit.

Kiinteistöinvestoinnin tarkistuksen määrä on ilmoitettava nykyisinkin, mutta tehty tarkistus ilmoitetaan kentässä "verokauden vähennettävä vero". Tieto olisi ilmoitettava jatkossa erikseen, sillä kiinteistöinvestointien tarkistusmenettelyyn on havaittu liittyvän usein arvonlisäveroriskejä. Lisäksi oikeinkin tehdyt kiinteistöinvestointien tarkistukset aiheuttavat nykyisin sellaisia poikkeamia verovelvollisen ilmoittamien vähennettävien verojen määrässä, että ilmoitettuja tietoja joudutaan selvittämään asiakkailta kirjallisilla selvityspyynnöillä. Tavoitteena on, että asiakkailta pyydettävien lisäselvitysten määrä vähenisi, kun tieto ilmoitetaan jatkossa erikseen.

Kohdassa ilmoitettaisiin vuosittain tehdyn kiinteistöinvestoinnin tarkistuksen tai kertatarkistuksen määrä silloin, kun tarkistus on tehty. Tieto ilmoitetaan nykyisin kohdassa "verokauden vähennettävä vero". Tiedon ilmoittamisella erillisessä kentässä ei siis ole vaikutusta kiinteistöinvestoinnin tarkistusmenettelyä koskevaan sääntelyyn eikä tiedon ilmoittamista koskevaan sykliin.

Nykyisin rakentamispalvelun myynnit ilmoitetaan samassa kentässä metalliromun ja -jätteen myyntien kanssa. Jatkossa rakentamispalvelun myynnit ilmoitettaisiin omassa kentässään. Kohdassa "muut käännetyn veron alaiset myynnit" ilmoitettaisiin myynnit, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, mutta joita ei ilmoiteta muissa ilmoituksen kohdissa. Tällaisia myyntejä ovat, mm. metalliromun ja -jätteen myynnit (AVL 8d §) sekä päästöoikeuksien myynti (AVL 8b§).

Kohdassa ilmoitettaisiin ostot, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, mutta joita ei ilmoiteta ilmoituksen muissa kohdissaTällaisia ovat mm. metalliromun ja -jätteen ostot (AVL 8d §), päästöoikeudet (AVL 8b§), muut sellaiset tavarat tai palvelut, jotka on ostettu ulkomaalaiselta, joka ei ole Suomessa arvonlisäverovelvollinen (= ns. käännetty verovelvollisuus). Kohdassa ilmoitetaan ostojen määrä, ostoista käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettava vero ja ostoista käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettu vero siltä osin, kun hankinta tulee vähennykseen oikeuttavaan käyttöön. 

Kohta koskisi vain niitä toimijoita, jotka ovat osittain toiminnastaan alv-velvollisia. Tässä kohdassa ilmoitettaisiin sellaiset verottomat myynnit, joihin liittyviä ostoja ei voi vähentää. Tällaisia myyntejä ovat muun muassa kiinteistönluovutukset (AVL 27 §), terveyden- ja sairaanhoitopalvelut (AVL 34 §), sosiaalihuoltopalvelut (ALV 37 §), koulutus (AVL 39 §), rahoituspalvelut (AVL 41 §), vakuutuspalvelut (AVL 44 §), arpajaisten järjestäminen ja välitys (AVL 59 §). Kohdassa ilmoitettaisiin myös yleishyödyllisen yhteisön arvonlisäverolain 4 §:n perusteella ja seurakuntien AVL 5 §:n perustella arvonlisäverosta vapautettu myynti, jos myyjä on toiminnastaan joltain osin arvonlisäverovelvollinen. Kohdassa ei ilmoitettaisi verovelvollisuusryhmän sisäisiä myyntejä.

Kohdassa ilmoitettaisiin mm. vähennykseen oikeuttamattomaan toimintaan tehtyjen hankintojen määrä kotimaassa, kuten vähennysrajoitusten alaiset hankinnat ja hankinnat, jotka tulee kokonaan tai osittain verottomaan vähennykseen oikeuttamattomaan toimintaan. Jos hankittu hyödyke tulee osittain vähennykseen oikeuttamattomaan käyttöön, ilmoitettaisiin tässä se osa, josta vähennystä ei voida tehdä.

Kohdassa ilmoitettaisiin muut sellaiset arvonlisäverottomat tavaroiden ja palvelujen myynnit, joihin liittyvien ostojen arvonlisäverot saa vähentää ja joita ei ilmoiteta muissa ilmoituksen kohdissa. Tällaisia myyntejä ovat mm. kolmikantamyynnit, veroton myynti matkailijoille, veroton myynti toisessa jäsenvaltiossa sijaitseville diplomaateille, kansainvälisille järjestöille ja EU-elimille, varastointimenettelyihin liittyvä veroton myynti, jäsenlehtien painosten veroton myynti yleishyödyllisille yhteisöille, verottomien vesialusten ja niihin kohdistuvien työsuoritusten myynti ja ulkomailla tapahtuneet myynnit, joita ei ilmoiteta kohdissa "muut käännetyn veron alaiset myynnit" tai "tavaroiden myynnit muihin EU-maihin".

Kuten nykyisinkin, maahantuonnit ilmoitettaisiin kohdassa "Tavaroiden maahantuonnit EU:n ulkopuolelta". Kohdassa ilmoitettaisiin maahantuontien määrä, maahantuonnista suoritettava vero ja maahantuonnista suoritettu vero siltä osin, kun hankinta tulee vähennykseen oikeuttavaan käyttöön.