Salassa pidettävät työmenettelyohjeet ohjaavat verotuksen toimittamista

Verohallinnossa on useita virkailijoille tarkoitettuja osittain tai kokonaan salaisia työmenettelyohjeita, jotka koskevat verotuksen toimittamista. Niitä päivitetään säännöllisesti. 

Monet menettelyohjeista ovat salaisia. Se ei tarkoita, että niissä olisi jotain väärää tai lain vastaista. Päinvastoin, ohjeet on pidettävä salassa, koska ne sisältävät valvontataktisia ja valvonnan painopisteisiin liittyviä tietoja. Veroriskien ja työprosessien hallintaan liittyvien menettelyjen ja toimintatapojen paljastaminen ja julkinen käsittely haittaa Verohallinnolle annettua ydintehtävää: verotulojen keräämistä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan käyttöön.

Ilmianto ja tarkkailuilmoitus eivät ole sama asia

Verohallinnossa on pitkään havaittu ilmiö, joka koskee perättömiä, nimettömiä ilmiantoja. Ilmiannoille on tyypillistä, että ne koskevat alle 30 000 euron summia, ovat niukoilla tiedoilla varustettuja ja jopa haitantekomielessä tehtyjä.

Perättömät ilmiannot ovat työllistäneet Verohallintoa enemmän kuin ilmiannoista saatu taloudellinen hyöty on ollut. Tämän vuoksi Verohallinto päätti asettaa väliaikaisesti työmenettelyohjeeseen 30 000 euron tutkimiskynnyksen lahjaverotuksen ilmiannoille. Näille ilmiannoille Verohallinnossa kehitettiin vero.fi:ssä oleva vihjetietolomake. Saadun tiedon laatu ja määrä ovat parantuneet.

Vihjetietolomakkeen kautta Verohallinto saa nykyisin 10 000 kappaletta ilmiantoja vuosittain. Näistä toimenpiteisiin johtaa 2 500 kappaletta. Edelleen perättömiä ilmiantoja on siis 75 prosenttia kaikista ilmiannoista.

Esiin nostetun, vanhentuneen työmenettelyohjeen kohdassa on ohjattu virkailijaa tilanteessa, jossa kyse on ilmiannosta. Tarkkailuilmoitus-termillä tarkoitetaan Verohallinnon sisäistä tiedonvaihtoa. Sen tarkoituksena on varmistaa, että tulot tulevat verotettua oikein ja oikean tulolajin mukaan. Tarkkailuilmoituksen tarkoituksena on myös välttää kahdenkertainen verotus esimerkiksi siten, että tuloa ei veroteta sekä myyntivoittona että lahjana.

Verotus perustuu riskienhallintaan

Verohallinnon salassa pidettävät työmenettelyohjeet perustuvat riskianalyyseihin. Näin valvontaa saadaan kohdistettua sinne, missä sen taloudellinen vaikuttavuus on suurta. Satunnaisotanta ja määräajoin tehtävät muutokset valvonnan painopisteissä takaavat sen, että pienetkään tulovirrat eivät jää valvomatta. Esimerkiksi lahjansaajalla on aina velvollisuus ilmoittaa lahjasta, joka on arvoltaan 5000 euroa tai enemmän, tai jättää perukirja varoineen ja velkoineen.

Suomalaiset ovat lainkuuliaisia ja veronmaksumyönteisiä ja täyttävät velvollisuutensa ajallaan. Se näkyy mm. tasaisissa verokertymätilastoissa myös perintö- ja lahjaverotuksen osalta.