Siirtohinnoitteluoikaisusäännös muuttui

Uusi siirtohinnoitteluoikaisusäännös (Laki verotusmenettelystä 31 §, 1142/2021) tuli voimaan 1.1.2022 ja sitä sovelletaan verovuosiin, jotka alkavat 1.1.2022 tai sen jälkeen. Lakimuutoksella ei ole vaikutusta ennen 1.1.2022 alkaneisiin verovuosiin, joihin sovelletaan vuonna 2007 voimaan tullutta VML 31 §:n (1041/2006) säännöstä.

Mitä siirtohinnoitteluoikaisulla tarkoitetaan?

Siirtohinnoitteluoikaisu voidaan tehdä tilanteessa, jossa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisessä liiketoimessa on sovittu ehdoista, jotka poikkeavat siitä, mitä toisistaan riippumattomien osapuolten välillä olisi sovittu. Jos tällaisessa tilanteessa yrityksen verotettava tulo on jäänyt pienemmäksi tai tappio on muodostunut suuremmaksi kuin se muutoin olisi ollut, lisätään tuloon määrä, joka olisi kertynyt riippumattomien osapuolten välisessä tilanteessa.

Mikä säännöksessä muuttui?

Siirtohinnoittelun ja sen oikaisun on muutoksen jälkeenkin perustuttava markkinaehtoperiaatteelle, eli konserniyhtiöiden välisissä liiketoimissa (etuyhteysliiketoimissa) on käytettävä vastaavia hinnoittelu- ja muita ehtoja kuin riippumattomien yritysten välillä käytettäisiin. Uudessa VML 31 §:n 2 momentissa mainitaan markkinaehtoperiaate terminä. Kyse on täsmennyksestä, koska markkinaehtoperiaatteen kuvaus sisältyi jo aiemman säännöksen 1 momenttiin.

Muutettu säännös sisältää uuden 2 momentin etuyhteysliiketoimen määrittämisestä ja uuden 3 momentin etuyhteysliiketoimen sivuuttamisesta. Uusi 2 momentti mahdollistaa etuyhteydessä tehdyn liiketoimen määrittämisen sen tosiasiallisen sisällön mukaisesti OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden mukaisella tavalla ja koko laajuudessa. Uuden 3 momentin mukaan määritetty etuyhteysliiketoimi voidaan poikkeuksellisissa olosuhteissa sivuuttaa ja tarvittaessa korvata toisella liiketoimella.  

Lakimuutoksen vaikutukset

Lakimuutos muuttaa oikeustilaa uuden lain voimaantuloa edeltävään oikeuskäytäntöön nähden, sillä kotimaisen oikeuskäytännön mukaan liiketoimen sivuuttaminen ja uudelleenluonnehdinta ei ole ollut mahdollista aikaisemman VML 31 §:n nojalla. Lisäksi aikaisempaa VML 31 §:ää koskeva oikeuskäytäntö on kaventanut niitä edellytyksiä, joilla liiketoimen määrittäminen on voitu tehdä.

Lakimuutoksen jälkeen VML 31 §:n soveltamisala vastaa Suomen verosopimuksiin sisältyvän siirtohinnoittelua koskevan määräyksen sisältöä ja verosopimusten tulkinnassa käytettäviä OECD:n siirtohinnoitteluohjeita. Muutoksen jälkeen siirtohinnoitteluoikaisusäännöstä sovelletaan OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden koko laajuudessa.

Lue lisää hallituksen esityksestä (HE 188/2021) ja OECD:n siirtohinnoitteluohjeista.

Sivu on viimeksi päivitetty 1.1.2022