Toiminnan aloittaminen Suomessa

Ohjeessa kerrotaan, mitä ilmoituksia ja selvityksiä ulkomaisen yrityksen on annettava Verohallinnolle, kun se aloittaa yritystoiminnan Suomessa.

Ohjeen lukua 4.4 on päivitetty 1.1.2026 voimaan tulleiden ulkomaisen työnantajan ilmoittamisvelvollisuuksia koskevien uusien säännösten vuoksi. Säännöksiä sovelletaan silloin, kun ulkomaisen työnantajan vuokraama ulkomailta tuleva työntekijä työskentelee suomalaisessa vesi- tai ilma-aluksessa. Ohjeen lukua 6 on myös päivitetty ennakkoperintälain 25 §:n 3 momenttiin tehdyn muutoksen vuoksi. Muutos on tullut voimaan 1.1.2026. Lisäksi ohjeeseen on tehty muita täsmennyksiä.

1 Ulkomaisen yrityksen verovelvollisuusasema tuloverotuksessa

1.1 Yleistä

Ulkomaisella yrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka on perustettu tai rekisteröity ulkomailla. Ulkomainen yritys on yleensä Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Poikkeuksen muodostaa ulkomainen yhteisö, joka on Suomessa yleisesti verovelvollinen silloin, kun sillä on Suomessa tosiasiallinen johtopaikka.

Ulkomaisten yritysten verovelvollisuudesta säädetään tuloverolain (TVL) 9–10 §:ssä.

1.2 Rajoitettu verovelvollisuus

Ulkomaiset yritykset lukuun ottamatta ulkomaisia yhteisöjä, joilla on Suomessa tosiasiallinen johtopaikka, ovat Suomessa rajoitetusti verovelvollisia. Rajoitetusti verovelvollinen ulkomainen yritys on yleensä velvollinen suorittamaan veroa Suomeen vain Suomesta saaduista tuloista, kuten täällä harjoitetusta liikkeestä tai ammatista saadusta tulosta. Jos rajoitetusti verovelvollisella ulkomaisella yrityksellä on Suomessa kiinteä toimipaikka, yritys on velvollinen suorittamaan veroa kaikesta kiinteään toimipaikkaan kuuluvasta tulosta.

Kiinteä toimipaikka määritellään Suomen lainsäädännössä TVL 13 a §:ssä. Lisäksi Suomen solmimissa valtioiden välisissä verosopimuksissa on tavallisesti kiinteän toimipaikan määritelmää tarkentavia määräyksiä sopimusvaltioissa asuvien yritysten osalta. Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan kiinteää liikepaikkaa, josta käsin yrityksen toimintaa kokonaan tai osaksi harjoitetaan. Kiinteän toimipaikan muodostumista yhteisön verotuksessa sekä rajoitetusti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön tuloverotusta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Rajoitetusti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön tuloverotus Suomessa − Liiketulo ja muut Suomesta saadut tulot. Kiinteän toimipaikan muodostumista arvioidaan ohjeessa kuvattujen periaatteiden mukaisesti myös henkilöyhtiöiden ja muiden yhtymien verotuksessa. Kiinteän toimipaikan muodostumista ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan verotuksessa sekä tuloverovelvollisuutta käsitellään Verohallinnon ohjeessa Ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan tuloverotus Suomessa.

Rajoitetusti verovelvollista ulkomaista yritystä voidaan tietyin edellytyksin verottaa Suomesta saadusta tulosta, vaikka yritykselle ei muodostuisi kiinteää toimipaikkaa Suomeen. Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan Suomella on verotusoikeus täällä olevasta kiinteästä omaisuudesta ja osakehuoneistosta saatuun tuloon, ja sitä kautta muun muassa kiinteistöstä tai osakehuoneistosta saatuun vuokratuloon sekä luovutusvoittoon (TVL 10 §). Lisäksi yritys voi olla velvollinen maksamaan Suomeen lähdeveroa esimerkiksi Suomesta saamastaan osinkotulosta.

Verosopimukset voivat rajoittaa Suomen kansalliseen lainsäädäntöön perustuvaa verotusoikeutta. Jos Suomella ei ole verosopimusta ulkomaisen yhteisön asuinvaltion kanssa, Suomen verotusoikeus määräytyy yksinomaan Suomen kansallisen lainsäädännön perusteella. Voimassa olevat verosopimukset luetellaan Verohallinnon ohjeessa Voimassa olevat verosopimukset.

1.3 Yleinen verovelvollisuus

Ulkomaille perustettu tai rekisteröity yhteisö on Suomessa yleisesti verovelvollinen, jos sen tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa. Yhteisön tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa, jos yhteisön hallitus tai muu päätöksentekoelin tekee yhteisön tärkeimmät ylintä päivittäistä johtamista koskevat päätökset Suomessa. Tosiasiallisen johtopaikan sijaintia arvioitaessa otetaan kuitenkin huomioon myös muut yhteisön organisointiin ja liiketoimintaan liittyvät olosuhteet.

Yleisesti verovelvollista ulkomaista yhteisöä pidetään yleisesti verovelvollisena perustamis- tai rekisteröitymishetkestä taikka tosiasiallisen johtopaikan muodostumishetkestä alkaen. Ulkomainen yhteisö ei ole kuitenkaan voinut olla Suomessa yleisesti verovelvollinen ennen verovuotta 2021.

Yleisesti verovelvollinen ulkomainen yhteisö on verovelvollinen Suomessa sekä Suomesta että muualta saamastaan tulosta. Yleisesti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön verotuksessa sovelletaan samoja säännöksiä kuin kotimaisen yhteisön verotuksessa. Siten esimerkiksi toiminnan tulolähde, tulojen veronalaisuus ja menojen vähennyskelpoisuus määräytyvät samalla tavalla kuin kotimaisen yhteisön verotuksessa.

Jos niiden tosiseikkojen, joiden nojalla tosiasiallisen johtopaikan on katsottu syntyneen, olemassaolo päättyy, tosiasiallisen johtopaikan ei voida katsoa enää sijaitsevan Suomessa eikä ulkomaista yhteisöä voida siten pitää enää Suomessa yleisesti verovelvollisena tosiasiallisen johtopaikan päättymishetkestä alkaen. Jos yhteisöllä katsotaan edelleen olevan Suomessa kiinteä toimipaikka, ulkomainen yhteisö on Suomessa verovelvollinen tähän kiinteään toimipaikkaan kuuluvista tuloista.

Ulkomaisen yhteisön verovelvollisuusasemaa ja tosiasiallisen johtopaikan sijaintia käsitellään Verohallinnon ohjeessa Yhteisön yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus.

2 Perustamisilmoitus

Sekä yleisesti että rajoitetusti verovelvollisen ulkomaisen yrityksen yritystoiminnan aloittaminen Suomessa edellyttää, että yritys antaa Verohallinnolle perustamisilmoituksen yrityksen rekisteröimistä varten. Yritykselle annetaan perustamisilmoituksen perusteella Y-tunnus, ja yritys merkitään Verohallinnon asiakasrekisteriin. Perustamisilmoituksella yritys myös ilmoittautuu tai hakeutuu toimintansa kannalta tarpeellisiin Verohallinnon rekistereihin: arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, työnantajarekisteriin ja ennakkoperintärekisteriin. Suomessa toimivan vakuutusyhtiön tulee ilmoittautua vakuutusmaksuverovelvollisten rekisteriin.

Perustamisilmoitus tehdään Verohallinnon ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhteisillä Y-lomakkeilla. Ulkomaisten yhteisöjen perustamisilmoitus on lomake Y1. Suomalaisia henkilöyhtiöitä (avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt) vastaavat ulkomaiset yhtymät käyttävät lomaketta Y2 ja ulkomaiset liikkeen- ja ammatinharjoittajat lomaketta Y3. Lisätietoa lomakkeista saa YTJ-tietopalvelusta.

Ulkomaisen yrityksen on liitettävä perustamisilmoitukseen kotivaltionsa viranomaisen antama kaupparekisteriotetta vastaava ote sekä suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen käännös otteesta. Otteesta tulee käydä ilmi seuraavat yrityksen tiedot:

toiminimi
kotipaikka
toimiala
tilikausi
nimenkirjoitusoikeudet

Jos otteessa ei ole edellä mainittuja tietoja, ulkomaisen yhtiön (osakeyhtiö tai henkilöyhtiötä vastaava yhtiö) perustamisilmoitukseen on liitettävä lisäksi jäljennös yhtiöjärjestyksestä, yhtiösopimuksesta tai muista vastaavista säännöistä sekä niiden suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen käännös.

Suomalaisia henkilöyhtiöitä vastaavien ulkomaisten yhtiöiden tulee lisäksi antaa kaikkien yhtiömiestensä osalta seuraavat tiedot:

nimi
mahdollinen suomalainen henkilötunnus
syntymäaika
osoite

Jos ulkomainen liikkeen- tai ammatinharjoittaja on kotivaltiossaan merkitty kaupparekisteriin tai sitä vastaavaan rekisteriin, hänen on liitettävä rekisteriote ja muut edellä mainitut yhtiöitä koskevat tiedot perustamisilmoitukseensa. Ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan on aina annettava perustamisilmoituksen liitteenä jäljennös passistaan.

Ulkomaisen yhteisön, jonka tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa, on annettava tieto tosiasiallisesta johtopaikasta Y-lomakkeen liitelomakkeessa 6204 Lisätiedot-kohdassa. Lisäksi ulkomaisen yhteisön pitää ilmoittaa tosiasiallisen johtopaikan olemassaoloon liittyvät tosiseikat vapaamuotoisella selvityksellä Y-lomakkeen liitteenä.

Rakennus- ja asennustoimintaa harjoittavan rajoitetusti verovelvollisen ulkomaisen yrityksen on annettava perustamisilmoituksen liitteenä myös kopio urakkasopimuksesta ja työvoimanvuokrausta harjoittavan yrityksen kopio työvoimanvuokraussopimuksesta Suomessa.

Jos ulkomaiselle yritykselle on jo aikaisemmin annettu Y-tunnus, yritys ilmoittautuu tai hakeutuu Verohallinnon rekistereihin muutosilmoituksella. Muutosilmoitukseen on liitettävä samat liitteet kuin perustamisilmoitukseen. Muutosilmoitus pitää antaa myös, jos toiminta muuttuu siitä, mitä perustamisilmoituksessa, sen liitteissä ja rekisteröinnin yhteydessä muutoin on ilmoitettu. Toiminnan muuttumisella tarkoitetaan sellaisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi yrityksen tulovero- tai arvonlisäverovelvollisuuteen tai rekisteröintiasemaan Suomessa. Yhteisöjen muutosilmoitus on lomake Y4, henkilöyhtiöitä vastaavien yhtiöiden Y5 ja liikkeen- ja ammatinharjoittajien Y6. Y-tunnuksen olemassaolon voi tarvittaessa tarkistaa YTJ- tietopalvelusta. Y-lomakkeita ja niiden täyttöohjeita saa osoitteesta ytj.fi.

Yrityksen nimenkirjoittamiseen oikeutetun henkilön tai hänen valtuuttamansa henkilön tulee allekirjoittaa Y-lomake. Lomake liitteineen postitetaan osoitteeseen: Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 HELSINKI.

Kun ulkomainen yritys on rekisteröity perustamis- tai muutosilmoituksen perusteella, Verohallinto lähettää asiakkaalle rekisteröinti-ilmoituksen. Yrityksen rekisteritiedot ovat nähtävissä rekisteröinnin jälkeen YTJ-tietopalvelussa.

Rekisteröinnin yhteydessä Verohallinto pyrkii tuloverotusta varten selvittämään, onko yrityksellä Suomessa tosiasiallinen johtopaikka tai kiinteä toimipaikka. Rekisteröinnin yhteydessä pyritään selvittämään myös, muodostuuko yritykselle arvonlisäverotuksen kiinteä toimipaikka. Verovelvollisuusasemaa ei voida aina selvittää rekisteröintivaiheessa annettujen tietojen perusteella, koska yrityksen toiminta saattaa muuttua tai jatkua oletettua kauemmin. Jos arviota verovelvollisuusasemasta tuloverotuksessa ei voida tehdä rekisteröinnin yhteydessä, se tehdään verovalvonnan yhteydessä yrityksen antamien tietojen perusteella. Halutessaan yritys voi hakea Verohallinnolta maksullista ennakkoratkaisua verovelvollisuusasemastaan sekä tuloverotuksessa että arvonlisäverotuksessa. Tarvittaessa Verohallintoon voi olla yhteydessä monin eri tavoin. Verohallinnon yhteystiedot löytyvät vero.fi-sivustolta Yhteystiedot ja asiointi Verohallinnossa.

Joissakin tilanteissa yrityksellä on velvollisuus tehdä toiminnastaan ilmoitus myös Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin. Näin on esimerkiksi silloin, kun ulkomainen elinkeinonharjoittaja perustaa Suomeen sivuliikkeen. Lisätietoja kaupparekisteriin ilmoittautumisesta ja sivuliikkeen perustamisesta saa Patentti- ja rekisterihallituksen internetsivuilta prh.fi.

3 Rekisteröityminen arvonlisäverovelvolliseksi

Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen

Arvonlisäverolain (AVL) 1 §:n mukaan Suomessa liiketoiminnan muodossa harjoitetusta tavaroiden ja palvelujen myynnistä on suoritettava arvonlisäveroa. Myös ulkomainen yritys, joka harjoittaa liiketoimintaa Suomessa, on täällä arvonlisäverovelvollinen. Arvonlisäverotuksessa ulkomaalaisella tarkoitetaan elinkeinonharjoittajaa, jonka liiketoiminnan kotipaikka on ulkomailla (AVL 10 §).

Ulkomaisen yrityksen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin Suomessa tapahtuvista arvonlisäverollisista myynneistä, joista se on velvollinen suorittamaan veroa Suomen valtiolle. Ulkomaisen yrityksen ei kuitenkaan ole ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin tietyistä kuluttajamyynneistä, jos arvonlisäveron ilmoittamisessa ja maksamisessa voidaan käyttää erityisjärjestelmää. Erityisjärjestelmästä on ohje Arvonlisäveron eritysjärjestelmät.

Arvonlisäverollista toimintaa harjoittavan ulkomaisen yrityksen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, jos yrityksellä on Suomessa arvonlisäverotuksessa kiinteä toimipaikka, joka osallistuu Suomessa tapahtuvaan tavaroiden tai palvelujen myyntiin. Ulkomaisen yrityksen kiinteän toimipaikan muodostuminen arvonlisäverotuksessa tutkitaan perustamisilmoituksella annettujen tietojen ja mahdollisten lisäselvitysten perusteella. Kiinteän toimipaikan muodostumista arvonlisäverotuksessa käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa.

Toiseen EU-jäsenvaltioon sijoittautuneen yrityksen toiminta voi olla verotonta Suomessa, jos yrityksen kalenterivuoden liikevaihto Suomessa ei ylitä vähäisen toiminnan 20 000 euron vuosittaista rajaa ja liikevaihto EU:ssa ei ylitä 100 000 euron vuosittaista rajaa (AVL 3 § ja 3 a §). Lisäedellytyksenä on, että yritys on rekisteröitynyt pienten yritysten EU-myynnin alv-järjestelmään. Koska myynti on veroton, yrityksen ei ole ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, vaikka yrityksellä olisi Suomessa kiinteä toimipaikka, joka osallistuu myyntiin. Vähäisen toiminnan verottomuutta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Arvonlisäveroton vähäinen toiminta.

Arvonlisäverovelvollista liiketoimintaa harjoittavan yrityksen on tehtävä ennen toiminnan aloittamista ilmoitus Verohallintoon perustamisilmoituslomakkeella (lomakkeet Y1–Y3) tai muutosilmoituslomakkeella (lomakkeet Y4–Y6). Verohallinto merkitsee yrityksen rekisteriin siitä lukien, kun verollinen liiketoiminta alkaa. Yritys voidaan kuitenkin merkitä rekisteriin jo siitä lukien, kun se ryhtyy hankkimaan tavaroita ja palveluja verollista liiketoimintaa varten.

Käännetty verovelvollisuus (AVL 9 §)

Yleensä tavaran tai palvelun myyjä on arvonlisäverovelvollinen. Yritysten välisessä kaupassa on tilanteita, joissa ostaja on verovelvollinen myyjän sijaan (käännetty verovelvollisuus).

Jos ulkomaisella yrityksellä ei ole Suomessa tavaran tai palvelun myyntiin osallistuvaa kiinteää toimipaikkaa eikä se ole hakeutunut vapaaehtoisesti verovelvolliseksi, ostaja suorittaa pääsääntöisesti arvonlisäveron ulkomaisen yrityksen Suomessa myymistä tavaroista ja palveluista (käännetty verovelvollisuus, AVL 9 §). Tällöin ulkomaisen yrityksen ei ole ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

Seuraavissa tilanteissa käännettyä verovelvollisuutta ei kuitenkaan sovelleta, jolloin ulkomaalaisen myyjän on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa:

Ostajana on ulkomaalainen, jolla ei ole täällä kiinteää toimipaikkaa ja jota ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin (pois lukien rakentamispalvelun myynti, jos ostaja muutoin kuin satunnaisesti itse myy rakentamispalveluja, AVL 8 c §).
Ostajana on yksityishenkilö.
Kyse on toisesta EU-jäsenvaltiosta Suomeen suuntautuvasta tavaran etämyynnistä yksityishenkilöille tai näihin rinnastettaville tahoille. Lisätietoa etämyynnistä on Verohallinnon ohjeessa Tavaroiden etämyynnin arvonlisäverotus.
Kyseessä ovat henkilökuljetuspalvelut.
Yritys tarjoaa pääsyä muuhun kuin virtuaaliseen opetus-, tiede-, kulttuuri-, viihde- ja urheilutilaisuuteen, messuille ja näyttelyyn ja muuhun vastaavaan tilaisuuteen sekä tilaisuuteen suoraan liittyvään palveluun.

Käännettyä verovelvollisuutta ei myöskään sovelleta Suomessa myytyihin tavaroihin tai palveluihin, kun myyjänä on EU:n alueelle sijoittautunut liikevaihdoltaan pieni yritys, joka on rekisteröitynyt pienten yritysten EU-myynnin alv-järjestelmään ja rekisteröinti kattaa toiminnan Suomessa. Vaikka käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta, myyjän ei tule ilmoittautua Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi, koska myynti on arvonlisäveroton.

Suomessa myytävään rakentamispalveluun sekä siihen liittyvään työvoimanvuokraukseen sovelletaan rakennusalan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta (AVL 8 c §). Ulkomaisen yrityksen, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa, myymään rakentamispalveluun sovelletaan lähtökohtaisesti yleistä käännettyä verovelvollisuutta (AVL 9 §), kun soveltamisen edellytykset täyttyvät. Lisätietoa saa ohjeen Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa luvusta 7. Rakennusalan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus.

Vapaaehtoinen hakeutuminen

Ulkomainen yritys voi halutessaan hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvollisten rekisteriin (AVL 12 §). Jos ulkomaisella yrityksellä ei ole kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa EU:n jäsenvaltiossa tai Norjassa, yrityksellä tulee olla Verohallinnon hyväksymä edustaja, jotta yritys voi vapaaehtoisesti hakeutua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Hakeutuja merkitään rekisteriin aikaisintaan siitä päivästä alkaen, jolloin hakemus on saapunut Verohallintoon.

Sen jälkeen, kun yritys on hakeutunut vapaaehtoisesti verovelvolliseksi Suomessa, yrityksen myynteihin Suomessa ei sovelleta enää yritysten välisessä kaupassa käännettyä verovelvollisuutta (AVL 9 §).

Ilmoituksenantovelvollisuus

Jos ulkomainen yritys tekee Suomessa vain verottomia yhteisömyyntejä tai -hankintoja (AVL 72 a § ja 72 f §), yritys on Suomessa ilmoituksenantovelvollinen. Yhteisömyyntien ja -hankintojen käsitettä sekä niihin liittyvää verovelvollisuutta käsitellään Verohallinnon ohjeessa Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa.

Ilmoituksenantovelvolliseksi rekisteröitynyt yritys voi suorittaa Suomessa myyntejä, joissa ostaja on verovelvollinen käännetyn verovelvollisuuden nojalla. Yritys voi myös suorittaa myyntejä, jotka ovat verottomia sekä erityisen säännöksen perusteella verottomia yhteisöhankintoja. Ilmoituksenantovelvolliseksi rekisteröitynyt elinkeinonharjoittaja ei voi ilmoittaa suoritettavaa tai vähennettävää veroa tai maahantuontia arvonlisäveroilmoituksellaan. Ilmoituksenantovelvollisesta on kerrottu lisää Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa -ohjeen luvussa 5.

Nollaverokannan alaiset myynnit

Yritys, joka harjoittaa Suomessa niin sanottua nollaverokannan alaista myyntiä, tulee rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi saadakseen palautuksen Suomessa tehtyihin hankintoihin sisältyneestä arvonlisäverosta. Nollaverokannan alaisia myyntejä ovat esimerkiksi vientimyynti tai yhteisömyynti. Tällainen yritys ei voi saada ulkomaalaisille elinkeinonharjoittajille tarkoitettua palautusta, joten ainoa keino saada Suomessa tehtyjen hankintojen sisältämä vero takaisin on ilmoittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

Yhteisömyyntien ja -hankintojen käsitettä sekä niihin liittyvää verovelvollisuutta käsitellään Verohallinnon ohjeessa Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa. Vientimyyntiä käsitellään Verohallinnon ohjeessa Vientikaupan arvonlisäverotus.

Erityisjärjestelmät

Ulkomainen yritys voi ilmoittaa ja maksaa tiettyjen tavaroiden ja palvelujen kuluttajille tapahtuvan myynnin arvonlisäverot Suomeen erityisjärjestelmän kautta. Erityisjärjestelmää käyttävä verovelvollinen rekisteröityy erityisjärjestelmään tunnistamisjäsenvaltiossa ja hoitaa erityisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvien palvelujen ja tavaroiden myynnin arvonlisäverotukseen liittyvät ilmoitus- ja maksuvelvoitteet koko EU:ssa keskitetysti tämän EU-maan kautta. Erityisjärjestelmästä on ohje Arvonlisäveron erityisjärjestelmät.

Arvonlisäveron ilmoittaminen ja maksaminen

Arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan Verohallinnon OmaVero-palvelussa (vero.fi/omavero). Lisätietoa arvonlisäveron ilmoittamisesta ja maksamisesta on asiakasohjeessa Oma-aloitteiset verot.

4 Rekisteröityminen työnantajaksi

4.1 Yleistä

Säännöllisesti palkkoja maksava työnantaja on velvollinen ilmoittautumaan Verohallinnon työnantajarekisteriin, jos sillä on Suomessa tuloverotuksen kiinteä toimipaikka tai se on Suomessa yleisesti verovelvollinen täällä sijaitsevan tosiasiallisen johtopaikan vuoksi. Myös sellainen työnantaja, jolla ei ole velvollisuutta ilmoittautua työnantajarekisteriin, voi vapaaehtoisesti hakeutua työnantajarekisteriin.

Lisätietoa työnantajasuoritusten maksamisesta on asiakasohjeessa Oma-aloitteiset verot.

4.2 Rajoitetusti verovelvollinen yritys, jolla on kiinteä toimipaikka Suomessa ja tosiasiallisen johtopaikan perusteella Suomessa yleisesti verovelvollinen ulkomainen yhteisö

Jos ulkomaisella yrityksellä on Suomessa tuloverotuksessa tarkoitettu kiinteä toimipaikka tai se on Suomessa yleisesti verovelvollinen täällä sijaitsevan tosiasiallisen johtopaikkansa perusteella, se rinnastetaan suomalaiseen työnantajaan. Ulkomaisen yrityksen on siten ilmoittauduttava työnantajarekisteriin, jos se on säännöllisesti palkkoja maksava työnantaja. Säännöllisesti palkkoja maksavalla työnantajalla tarkoitetaan työnantajaa, joka maksaa Suomessa vakituisesti palkkaa kahdelle tai useammalle palkansaajalle taikka samanaikaisesti vähintään kuudelle palkansaajalle, vaikka heidän työsuhteensa ovat tilapäisiä ja tarkoitettu lyhytaikaisiksi. Säännöllisenä työnantajana pidetään myös yritystä, joka maksaa palkkaa yhden vakituisen palkansaajan lisäksi yhdelle tai useammalle palkansaajalle, joiden työsuhde on tilapäinen tai lyhytaikainen.

Ulkomainen yritys toimittaa ennakonpidätyksen työntekijän antaman verokortin perusteella. Suomessa enintään kuusi kuukautta oleskeleva ulkomaalainen työntekijä saa Verohallinnolta pääsääntöisesti lähdeverokortin. Jos työntekijä ei esitä lähdeverokorttia, palkasta on perittävä 35 %:n lähdevero. Yli kuusi kuukautta oleskeleva saa niin sanotun tavallisen verokortin ja ellei hän esitä verokorttia, palkasta on toimitettava 60 %:n ennakonpidätys.

Työnantajan on lisäksi maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu, jos työntekijä on sairausvakuutuslain mukaan vakuutettu Suomessa. Työnantajan sairausvakuutusmaksua ei kuitenkaan peritä, jos työntekijällä on asuinvaltiosta saatu todistus, kuten A1-todistus. Sairausvakuutusmaksu maksetaan kuukausittain ennakonpidätyksenalaisen palkan ja luontoisetujen perusteella. Työnantajan sairausvakuutusmaksuprosentti vahvistetaan vuosittain.

Maksettuja palkkoja sekä niihin liittyviä työnantajasuorituksia koskevat tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin. Työnantajarekisterissä olevan työnantajan on lisäksi ilmoitettava tulorekisteriin, jos se ei kalenterikuukauden aikana ole maksanut palkkoja lainkaan. Lisätietoa työnantajasuoritusten ilmoittamisesta tulorekisteriin on internetsivuilla Tulorekisteri.

Yritys on satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja, jos sillä on palveluksessaan vain yksi vakituinen työntekijä tai 1–5 työntekijää, joiden työsuhde ei kestä koko kalenterivuotta. Myös satunnaisesti palkkoja maksavan yrityksen on kuitenkin ilmoitettava tiedot maksamistaan palkoista ja niihin liittyvistä työnantajasuorituksista tulorekisteriin. Satunnaisesti palkkoja maksava yritys voi hakeutua työnantajarekisteriin vapaaehtoisesti. Tällöin sillä on samat työnantajavelvollisuudet kuin säännöllisellä työnantajalla.

Lisätietoa työnantajavelvoitteista on asiakasohjeessa Yrityksen työnantajavelvollisuudet.

4.3 Rajoitetusti verovelvollinen yritys, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa

Jos ulkomaisella yrityksellä ei ole Suomessa tuloverotuksen kiinteää toimipaikkaa, se ei ole velvollinen ilmoittautumaan työnantajarekisteriin. Yrityksen työntekijät vastaavat itse palkasta menevän veron maksamisesta Suomeen ennakkoveroina, jos yrityksen palveluksessa olevat henkilöt oleskelevat Suomessa yli kuusi kuukautta. Ulkomaisen yrityksen on silti tietyissä tilanteissa ilmoitettava maksamansa palkat tulorekisteriin. Lue lisää tietojen ilmoittamisesta tulorekisteriin Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kansainväliset tilanteet.

Halutessaan yritys voi vapaaehtoisesti ilmoittautua työnantajarekisteriin. Tällöin sitä koskevat samat työnantajavelvoitteet kuin yritystä, jolla on Suomessa tuloverotuksen kiinteä toimipaikka.

Työnantajarekisteriin kuuluva yritys toimittaa ennakonpidätyksen työntekijän esittämän verokortin mukaan. Työnantajarekisteriin kuuluva yritys perii myös lähdeveron sellaisesta rajoitetusti verovelvolliselle maksettavasta tulosta, joka on Suomessa veronalaista, kuten vuokratun työntekijän saama palkkatulo. Tällöin työntekijän ei tarvitse itse huolehtia ennakkoverojen maksamisesta Verohallinnolle.

4.4 Työvoiman vuokraus

Ulkomainen työnantaja voi vuokrata ulkomailta tulevan työntekijän Suomessa olevalle työn teettäjälle. Jos ulkomaisella rajoitetusti verovelvollisella työnantajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, ulkomaisen työnantajan tai sen edustajan on annettava tulorekisteriin aloittamisilmoitus ulkomailta Suomeen vuokratusta työntekijästä. Lisäksi ulkomaisen työnantajan tai sen edustajan on ilmoitettava vuokratyöntekijälle maksetut palkat tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella. Vuoden 2026 alusta lähtien tulorekisteriin on annettava edellä mainitut aloittamis- ja palkkatietoilmoitukset myös silloin, kun vuokratyöntekijä tulee ulkomailta töihin suomalaiselle vesi- tai ilma-alukselle. Aloittamisilmoitus annetaan palkkatietoilmoituksella joko palkkatietojen yhteydessä tai erikseen. Ulkomaisen työnantajan tai sen edustajan ei kuitenkaan tarvitse antaa aloittamis- tai palkkatietoilmoituksia, jos työntekijän asuinvaltion ja Suomen välinen verosopimus estää Suomea verottamasta vuokratyöntekijän palkkatuloa.

Jos ulkomaisella työnantajalla on Suomessa kiinteä toimipaikka tai se on tosiasiallisen johtopaikkansa perusteella Suomessa yleisesti verovelvollinen, vuokratyöntekijän aloittamisilmoitusta ei tarvitse antaa. Työnantajan tai sen edustajan on kuitenkin ilmoitettava vuokratyöntekijöille maksetut palkat tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella.

Ulkomaisen yrityksen tulee myös periä vuokratyöntekijän palkasta lähdevero tai toimittaa ennakonpidätys, jos yrityksellä on Suomessa kiinteä toimipaikka tai yritys on Suomessa tosiasiallisen johtopaikkansa perusteella yleisesti verovelvollinen. Muissa tapauksissa velvollisuutta lähdeveron perimiseen tai ennakonpidätyksen toimittamiseen ei ole, vaan työntekijät vastaavat itse verojen maksamisesta Verohallinnolle.

Suomessa yleisesti verovelvollisen ulkomaisen työnantajan ja ennakkoperintärekisteriin merkityn rajoitetusti verovelvollisen ulkomaisen työnantajan tulee itse ilmoittaa tiedot vuokratyöntekijöistä ja heille maksetuista palkoista tulorekisteriin. Jos rajoitetusti verovelvollista työnantajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, hänen edustajansa tulee ilmoittaa tiedot tulorekisteriin. Jos työnantaja ei ole asettanut edustajaa tai edustaja ei ilmoita tietoja, työnantaja on ilmoitusvelvollinen ennakkoperintärekisteröinnistään riippumatta.

Työvoimaa vuokraavan yrityksen verotukseen liittyviä velvoitteita Suomessa käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus. Tietojen ilmoittamista tulorekisteriin käsitellään tarkemmin sivustolla Tulorekisteri.

5 Rekisteröityminen vakuutusmaksuverovelvolliseksi

Suomessa toimivan vakuutusyhtiön on suoritettava vakuutussopimuksen nojalla kannettavasta vakuutusmaksusta veroa silloin, kun vakuutettuna on Suomessa oleva omaisuus taikka täällä harjoitettuun toimintaan liittyvä tai täällä oleva muu etuus. Tietyissä tilanteissa vakuutusmaksuverovelvollisia ovat vakuutuksenottajat. Vakuutusmaksuverovelvollisuutta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Vakuutusmaksuverotus Suomessa.

6 Rekisteröityminen ennakkoperintärekisteriin

Yritys, joka harjoittaa tai todennäköisesti ryhtyy harjoittamaan elinkeinotoimintaa, voidaan merkitä yrityksen hakemuksesta ennakkoperintärekisteriin. Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen ei ole pakollista. Jos yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, suorituksen maksajan on toimitettava yritykselle maksamastaan työkorvauksesta tai käyttökorvauksesta ennakonpidätys tai lähdevero (ks. luku 8).

Rajoitetusti verovelvollinen ulkomainen yritys voidaan merkitä ennakkoperintärekisteriin silloin, kun sillä on Suomessa kiinteä toimipaikka. Se voidaan merkitä ennakkoperintärekisteriin myös silloin, kun yrityksen kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai valtiossa, jonka kanssa Suomella on kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus. (ennakkoperintälaki 25 §:n 3 momentti.) Yleisesti verovelvollinen ulkomainen yhteisö merkitään ennakkoperintärekisteriin samoin edellytyksin kuin suomalainen yritys. Lisätietoa on asiakasohjeessa Ennakkoperintärekisteriin hakeutuminen.

Tieto yrityksen kuulumisesta ennakkoperintärekisteriin on julkinen. Työkorvauksen maksajan tulee tarkistaa, kuuluuko suorituksen saaja ennakkoperintärekisteriin. Rekisteröinnin voi tarkistaa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän internetsivuilla.

Kun Suomessa tuloverovelvollinen yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin, se vastaa itse tuloverojensa maksamisesta. Rekisteröityminen ennakkoperintärekisteriin ei kuitenkaan itsessään aiheuta yhtiölle tuloverovelvollisuutta Suomessa. Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutusta yritystoimintaan käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutukset yritystoimintaan.

Verohallinto voi poistaa ennakkoperintärekisteristä yrityksen, joka laiminlyö ilmoittamis- ja maksuvelvollisuutensa (ennakkoperintälaki 26 §:n 2 momentti). Yritys voidaan poistaa ennakkoperintärekisteristä, jos yritys ei ole antanut veroilmoituksia arvonlisäverosta tai työnantajasuorituksista tai tuloverotuksen veroilmoitusta taikka yritys on jättänyt arvonlisäveron, tuloveron tai ennakkoveron maksamatta.

Jos ennakkoperintärekisteriin merkitylle yritykselle lähetetään selvityspyyntökirje, joka koskee yrityksen toimintaa Suomessa, yrityksen tulee antaa Verohallinnolle pyydetty vastaus. Jos yritys ei anna vastausta, se voidaan poistaa ennakkoperintärekisteristä.

Yritys voidaan jättää rekisteröimättä tai se voidaan poistaa rekisteristä myös sillä perusteella, että yritystä johtavalla henkilöllä tai hänen johtamallaan toisella yrityksellä on vastaavia laiminlyöntejä.

Jos yrityksen toiminta loppuu Suomessa, yrityksen tulee antaa tieto yritystoiminnan päättymisestä Y-lomakkeella. Tällöin Verohallinto poistaa yrityksen ennakkoperintärekisteristä (ennakkoperintälaki 26 §:n 1 momentti).

7 Ennakkovero

Suomessa verovelvolliset yritykset maksavat yleensä verotettavasta tuloksestaan ennakkoveroa. Ennakkoveron määrä perustuu arvioon verovuoden verotettavan tulon määrästä. Jos arvio verotettavan tulon määrästä muuttuu, yritys voi hakea muutosta ennakkoveron määrään. Jos ennakkoverot eivät riitä kattamaan yrityksen lopullisen tuloveron määrää, yritys joutuu maksamaan jäännösveroa ja sen lisäksi huojennettua viivästyskorkoa.

Liikkeen- ja ammatinharjoittaja ilmoittaa arvion liikevaihdosta ja verotettavasta tulosta perustamisilmoituksella Y3 (YTJ) ja elinkeinoyhtymä perustamisilmoituksella Y2 (YTJ). Muutoksista ilmoitetaan OmaVerossa (Verokorttihakemus ja ennakkoverohakemus 5010). Yhteisö voi hakea ennakkoveron määräämistä tai sen muutosta OmaVerossa (Yhteisön ennakkoveron hakemus/muutos 5017).

Lue lisää ennakkoveron hakemisesta ja maksamisesta asiakasohjeesta Ennakkovero – yritysasiakkaat.

8 Ulkomaiselle yritykselle maksettavasta työkorvauksesta perittävä lähdevero

Ulkomaiselle rajoitetusti verovelvolliselle yritykselle maksetusta työkorvauksesta on perittävä lähdevero, kun työ on tehty Suomessa. Työkorvaus on työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettu korvaus. Työkorvauksen maksaja on velvollinen perimään lähdeveron. Rajoitetusti verovelvollinen työkorvauksen maksaja on kuitenkin velvollinen perimään lähdeveron vain, jos sillä on Suomessa kiinteä toimipaikka, vaikka työ olisi tehty Suomessa.

Työkorvaukseen liittyvään laskuun voi sisältyä myös tavaramyyntiä. Työkorvauksen osuus voidaan osoittaa merkitsemällä se erikseen laskulle tai sen liitteeseen taikka laskuttamalla tavara ja työkorvaus eri laskuilla. Työkorvauksen osuudesta on perittävä lähdevero työkorvauksen määrästä riippumatta. Jos työkorvauksen osuus ei ilmene laskusta tai sen liitteistä, lähdevero on perittävä suorituksen koko määrästä.

Työkorvauksen maksajan ei tarvitse kuitenkaan periä lähdeveroa, jos:

ulkomainen yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin tai
ulkomainen yritys esittää työn teettäjälle lähdeverokortin, jolla perittävän veron määrä on 0 % tai
ulkomainen yritys esittää muun selvityksen, joka estää veron perimisen. Muulla selvityksellä tarkoitetaan selvitystä, joka osoittaa, että kiinteän toimipaikan muodostumisen edellytyksiä ei ole.

Jos työkorvausta maksetaan tehdystä talonrakennus-, maanrakennus-, vesirakennus- tai muusta rakennustyöstä, asennus- tai kokoonpanotyöstä, laivanrakennustyöstä, kuljetustyöstä tai siivous-, hoiva- tai hoitotyöstä, maksaja voi jättää lähdeveron perimättä vain silloin, jos korvauksen saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin tai saaja esittää 0-%:n lähdeverokortin (laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 10 f §:n 2 momentti). Sama koskee näille aloille vuokrattua työvoimaa.

Lähdevero työkorvauksesta on 13 %, kun työkorvauksen saaja on osakeyhtiöön tai henkilöyhtiöön rinnastuva yritys. Lähdevero on 35 %, kun työkorvauksen saaja on yksityinen liikkeen- tai ammatinharjoittaja (laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 7 §).

Jos työkorvaus maksetaan ulkomaiselle yleisesti verovelvolliselle yhteisölle, jota ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, maksajan tulee toimittaa maksamastaan työkorvauksesta ennakonpidätys. Ennakonpidätyksen määrä on tällöin 13 %.

Ulkomainen liikkeen- ja ammatinharjoittaja hakee lähdeverokorttia lomakkeella 5057, Hakemus rajoitetusti verovelvollisen lähdeverokortista, ennakkoverosta tai verokortista. Hakemukseen tulee liittää lomake 6205, Selvitys ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan toiminnasta Suomessa.

Rajoitetusti verovelvollinen ulkomainen yhteisö hakee lähdeverokorttia lomakkeella 6202, Ulkomaisen yrityksen lähdeverokorttihakemus. Hakemukseen on liitettävä ulkomainen kaupparekisteriotetta vastaava ote ja sen suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen käännös sekä kopio toimeksiantosopimuksesta.

Lisätietoa lähdeverokortin hakemisesta ja liikaa perityn lähdeveron palauttamisesta on asiakasohjeessa Työkorvauksen lähdeverotus.

9 Veroilmoituksen antaminen

9.1 Rajoitetusti verovelvollinen ulkomainen yritys

Rajoitetusti verovelvollinen ulkomainen yritys on velvollinen suorittamaan veroa Suomeen vain Suomesta saaduista tuloista. Jos yritykselle muodostuu kiinteä toimipaikka, yritys on verovelvollinen kaikesta kiinteään toimipaikkaan kuuluvasta tulosta.

Yhteisön on annettava veroilmoitus 6U sähköisesti viimeistään neljän kuukauden kuluttua tilikauden päättymiskuukauden lopusta. Jos ulkomainen yhteisö katsoo, että sille ei muodostu Suomeen tuloverotuksessa kiinteää toimipaikkaa, yhteisön on annettava veroilmoituksen lisäksi selvitys Suomessa harjoitetusta toiminnasta liitteellä 80. Lisätietoja yhteisön veroilmoituksen ja selvityksen antamisesta on asiakasohjeessa Ulkomaisen yrityksen tuloverotus Suomessa.

Liikkeen- tai ammatinharjoittajan ja henkilöyhtiön on annettava veroilmoitus viimeistään verovuotta seuraavan vuoden huhtikuun alussa. Lisätietoa liikkeen- tai ammatinharjoittajan ja henkilöyhtiön veroilmoituksen antamisesta on asiakasohjeissa Liikkeen- tai ammatinharjoittajan verotus ja Veroilmoitus - avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö. Ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan tuloveroilmoituksen antamista käsitellään Verohallinnon ohjeessa Ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan tuloverotus Suomessa.

Lisätietoa ilmoittamisvelvollisuudesta on Verohallinnon päätöksissä:

9.2 Yleisesti verovelvollinen ulkomainen yhteisö

Yleisesti verovelvollinen ulkomainen yhteisö on verovelvollinen Suomessa sekä Suomesta että muualta saamastaan tulosta.

Yleisesti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön on annettava veroilmoitus 6B sähköisesti viimeistään neljän kuukauden kuluttua tilikauden päätymiskuukauden lopusta. Veroilmoituksen antamista käsitellään tarkemmin asiakasohjeessa Osakeyhtiön ja osuuskunnan veroilmoitus.

10 Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

Yrityksen on ilmoitettava muutosilmoituksella Verohallinnolle, jos yrityksen toiminta Suomessa muuttuu olennaisesti siitä, mitä rekisteröinnin yhteydessä on ilmoitettu ja muutos saattaa vaikuttaa arvonlisävero- tai tuloverovelvoitteisiin Suomessa. Tällaisia muutoksia voivat olla esimerkiksi Suomessa harjoitetun toiminnan jatkuminen oletettua pidempään, uusi urakkasopimus, uudenlainen liiketoiminta, oleskelun jatkuminen Suomessa odotettua pidempään tai yhteisön muuttuminen tosiasiallisen johtopaikan perusteella yleisesti verovelvolliseksi. Muuttuneet tiedot annetaan muutosilmoituksella Y4, Y5 tai Y6.

Jos ulkomaisen yrityksen rekisteritietoihin tulee muutos, yrityksen täytyy ilmoittaa muutoksesta lomakkeella Y4, Y5 tai Y6. Ilmoitettavia muutoksia voi tapahtua esimerkiksi yrityksen nimi- tai yhteystiedoissa, toiminnan jatkumisessa, palkanmaksussa ja arvonlisäverovelvollisuudessa. Kun yritys lopettaa toiminnan Suomessa, lopettamisesta ilmoitetaan samoilla lomakkeilla, joita käytetään muutostilanteissa. Yrityksen on annettava veroilmoitukset siihen saakka, kunnes Verohallinto on poistanut yrityksen rekistereistä. Pelkkä lopettamisilmoituksen tekeminen ei siis vielä poista ilmoittamisvelvollisuutta.

Ulkomaisen yrityksen on aina annettava viimeiseltä toimintavuodelta myös tuloveroilmoitus. Lopettamisen yhteydessä yrityksen on tarkistettava viimeisen toimintavuoden ennakkoverojen määrä. Yrityksen on ilmoitettava uudet osoite- ja pankkitilitiedot mahdollisten veronpalautusten maksamista varten.

Yleisesti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön on lisäksi ilmoitettava muutoksesta silloin, kun sen tosiasiallinen johtopaikka lakkaa sijaitsemasta Suomessa. Yhteisö ei ole Suomessa yleisesti verovelvollinen tosiasiallisen johtopaikan päättymisen jälkeen. Jos yhteisö jatkaa toimintaansa Suomessa ja sille muodostuu kiinteä toimipaikka Suomeen, se on Suomessa verovelvollinen tähän kiinteään toimipaikkaan kuuluvista tuloista.

Jos Suomessa yleisesti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön verotuksellinen kotipaikka siirtyy Suomen lainsäädännön tai kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen mukaan toiseen valtioon, varojen maastapoistumisarvo vähennettynä varojen verotuksessa poistamattomalla hankintamenolla luetaan yhteisön veronalaiseksi tuloksi, lukuun ottamatta niiden varojen osalta, jotka edelleen tosiasiallisesti liittyvät Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan. Vastaavasti jos kiinteän toimipaikan harjoittama liiketoiminta siirretään toiseen valtioon tai ulkomainen yhteisö siirtää Suomessa olevasta kiinteästä toimipaikasta varoja toisessa valtiossa olevaan päätoimipaikkaansa tai toisessa valtiossa olevaan kiinteään toimipaikkaansa siten, että Suomella ei enää siirron johdosta ole verotusoikeutta kyseisiin varoihin, luetaan varojen maastapoistumisarvo vähennettynä verotuksessa poistamattomalla hankintamenolla kiinteän toimipaikan veronalaiseksi tuloksi (laki elinkeinotulon verottamisesta 51 e §:n 1 momentti). Maastapoistumisverotusta ja siihen liittyvää maksunlykkäystä käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Maastapoistumisverotus.

johtava veroasiantuntija Sami Varonen

veroasiantuntija Sami Peltonen

Toiminnan aloittaminen Suomessa Syventävä vero-ohje