4 Veroilmoitus – asunto- ja kiinteistöyhteisö, yksityiskohtainen täyttöohje 2016

Sen henkilön nimi ja puhelinnumero, joka tarvittaessa antaa Verohallinnolle lisätietoja.

Merkitse rasti kohdassa 175 olevaan ruutuun, jos toimiala on muuttunut.

Ilmoita muuttunut päätoimiala TOL 2008 -luokituksen mukaisesti. Katso toimialakoodit Tilastokeskuksen sivuilta (www.tilastokeskus.fi).

I Asunto- ja kiinteistöyhteisön tuotot ja kulut kirjanpidon mukaisina

Huom. Tämä kohta on aina täytettävä.

Ilmoita osassa I aina tuloslaskelman tuotot ja kulut kirjanpidon mukaisina (kirjanpitoasetus 1:4,1§).

Tässä osassa ei kuitenkaan ilmoiteta kaikkia kirjanpitoasetuksen kaavan mukaisia tuloslaskelman tietoja.

Kiinteistön hoitokuluista ilmoitetaan niiden yhteismäärä. Myös poistoista ja arvonalentumisista, rahoitustuotoista sekä rahoituskuluista ilmoitetaan yhteismäärät.

Merkitse mahdollinen veronpalautus miinusmerkillä.

Siirrä tilikauden tulos (voitto tai tappio) osan II kohtaan 259. Merkitse tappio miinusmerkillä.

Veroilmoitukseen ei tarvitse liittää virallista tuloslaskelmaa.

II Laskelma verotettavasta tulosta

Huom. Tämä kohta on aina täytettävä loppuun asti.

Tee osaan II laskelma yhteisön verotettavasta tulosta. Merkitse aina luku joko kohtaan 6 Tulos (501) tai 9 Vahvistettava tappio (506).

Asunto- ja kiinteistöyhteisöjen toiminta on yleensä luonteeltaan henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvaa toimintaa, ja sitä verotetaan tuloverolain mukaan.

Jos yhteisöllä on muuhun tulolähteeseen kuuluvaa toimintaa eli elinkeinotoimintaa tai maataloutta, anna siitä vapaamuotoinen selvitys.

Aikaisempien vuosien vahvistettuja tappioita ei merkitä veroilmoitukseen. Verohallinto vähentää ne verotuksessa automaattisesti, jos osakkeissa ja osuuksissa ei ole tapahtunut lomakkeen osassa V (Omistusmuutos ja tappiot) kuvattuja muutoksia. Voit tarkistaa tappioiden määrän verotuspäätöksestä.

Yhtiön tilinpäätöksen osoittama voitto tai tappio. Merkitse tappio miinusmerkillä.

Kyseessä on kirjanpitoasetuksen (1339/1997) mukaisella kiinteistön tuloslaskelmalla ilmoitettava tilikauden voitto (tappio) tai ylijäämä (alijäämä).

Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut tuloverot. Välittömät verot (yhteisövero) eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia.

Yhteisölle määrätty kiinteistövero sen sijaan on vähennyskelpoinen, eikä sitä merkitä tähän.

Sellaiset tuloslaskelmassa kuluna vähennetyt erät, jotka eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi:

• maksettava yhteisökorko, veronkorotus, veronlisäys ja viivekorko sekä laiminlyöntimaksu
• sakot ja muut rangaistusmaksut
• sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoon liittymisestä suoritetut maksut, jos saajayhtiö palauttaa maksun, kun liittymismaksun tuottamasta edusta luovutaan. (elinkeinoverolaki 16 § 3).
• vähennyskelvottomat luovutustappiot

Merkitse näiden muiden lisäysten yhteissumma tähän kohtaan.

Veronpalautus, joka on kirjattu tuloslaskelmaan tuotoksi.

Sellaiset kirjanpidossa tuotoksi luetut erät, jotka eivät ole veronalaisia, esimerkiksi osinkotulojen verovapaa osuus.

Veronpalautukseen liittyvä palautettava yhteisökorko on verotonta tuloa, joten merkitse myös se tähän kohtaan.

Huom. Kohtaan ei merkitä aikaisemmilta verovuosilta vahvistettuja tappioita. Verohallinto vähentää ne verotuksessa automaattisesti.

Lisättyjen ja vähennettyjen erien jälkeen saadaan selville verovuoden tulos.

Jos tulos on positiivinen, merkitse se kohtaan 6.

Huom. Luovutustappioita ei merkitä henkilökohtaisen tulolähteen kuluksi. Tuloverolain (TVL) 50 §:n mukaan omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena sitä mukaa kuin voittoa kertyy.

Jos yhtiöllä on tilikaudella luovutustappioita, jotka ovat rajoitetusti vähennyskelpoisia (TVL 50 §), eivätkä vähennysedellytykset täyty, merkitse luovutustappiot lisäykseksi verotettavan tulon laskelmaan (kohtaan 3 Muut lisäykset).

Erittele luovutusvoitot ja luovutustappiot lomakkeella 7A (Erittely yhteisön henkilökohtaisen tulolähteen tuloksesta). Täytä vain luovutusvoittoja ja -tappioita koskevat kohdat.

Jos tulos on negatiivinen, merkitse se kohtaan 7. Älä laita miinusmerkkiä luvun eteen.

Erät, joita ei oteta huomioon tappiota vahvistettaessa, esimerkiksi:

• asuintalovarauksen lisäys
• annettu konserniavustus

Verovuodelta 2016 vahvistettava tappio, joka saadaan, kun kohdan 7 tappiosta vähennetään kohdan 8 erät.

Huom. Luovutustappioita ei merkitä henkilökohtaisen tulolähteen kuluksi. Tuloverolain (TVL) 50 §:n mukaan omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena sitä mukaa kuin voittoa kertyy.

Jos yhtiöllä on tilikaudella luovutustappioita, jotka ovat rajoitetusti vähennyskelpoisia (TVL 50 §), eivätkä vähennysedellytykset täyty, merkitse  luovutustappiot lisäykseksi verotettavan tulon laskelmaan (kohtaan 3 Muut lisäykset).

Erittele luovutusvoitot ja luovutustappiot lomakkeella 7A (Erittely yhteisön henkilökohtaisen tulolähteen tuloksesta). Täytä vain luovutusvoittoja ja -tappioita koskevat kohdat.

III Tiedot nettovarallisuudesta osakkeen vertailuarvon ja matemaattisen arvon laskemista varten

Ilmoita osassa III tiedot yhtiön varoista ja veloista.

Tietojen perusteella lasketaan yhteisön nettovarallisuus ja osakkeen vertailuarvo.

Tämä kohta täytetään vain, jos yhteisö jakaa tilikaudelta osinkoa.

Veroilmoitukseen on aina liitettävä jäljennös yhtiön virallisesta, kirjanpitolain mukaan laaditusta taseesta.

Aineettomien oikeuksien yhteismäärä sekä ne pitkävaikutteiset menot, joilla on varallisuusarvoa.

Pitkävaikutteisista menoista varoihin luetaan esim. sellaiset aktivoidut menot, jotka on elinkeinoverolain (EVL) mukaan aktivoitava. Tällaisia EVL 24 §:ssä tarkoitettuja menoja ovat mm. vuokrahuoneistojen perusparannusmenot ja liikearvon hankintameno. Lisäksi oikeuskäytännössä mm. kehittämismenoilla on katsottu voivan olla varallisuusarvoa.

Kohta 2a: käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen, rakennusten ja rakennelmien tuloverotuksessa poistamatta oleva hankintameno ilman arvonkorotuksia.

Kiinteistöön luetaan maapohja ja sillä olevat rakennukset. Tuloverotuksessa poistamattomalla hankintamenolla tarkoitetaan määrää, joka hankintamenosta on jäljellä, kun siitä on vähennetty verotuksessa hyväksytyt poistot.

Jos rakennuksen tai rakennelman tasearvona on hankintameno, josta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot, oikaise tasearvoa suunnitelman mukaisen poiston ja verotuksessa hyväksytyn poiston poistoerolla.

Jos hankintamenoa on katettu jälleenhankintavarauksella tms. varauksella, tuloverotuksessa poistamatta oleva hankintameno on jäljellä oleva hankintameno sen jälkeen, kun varaus on vähennetty siitä.

Kohta 2b: kiinteistön, rakennuksen tai rakennelman vertailuarvo. Kiinteistön vertailuarvona käytetään vuoden 2016 verotusarvoa, mutta jos yhtiön tilikausi päättyy viimeistään 30.9.2016, vertailuarvona käytetään vuoden 2015 verotusarvoa.

Nettovarallisuuden laskemisessa käytetään joko vertailuarvoa tai tuloverotuksessa poistamatta olevaa hankintamenoa sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Siirrä kohdan a ja b luvuista suurempi pääsarakkeeseen.

Vertailu tuloverotuksessa poistamatta olevan hankintamenon ja verotusarvon välillä tehdään kiinteistöittäin. Jos yhtiö omistaa useampia kuin yhden kiinteistön, tee vertailu lomakkeella 18.
Lomake 18 (Luettelo yhteisön käyttöomaisuuskiinteistöistä)

Tietoa käyttöomaisuuteen kuuluvan metsän, maatalousmaan, vesi- ja joutoalueen yms. arvostamisesta  on lomakkeen 6B yksityiskohtaisessa täyttöohjeessa osan VI (Varallisuuslaskelma) kohdassa 402 (Kiinteistöt).

Kohta 3a: yhtiön omistamien arvopapereiden yhteenlaskettu tuloverotuksessa poistamatta oleva hankintameno.

Kohta 3b: arvopapereiden yhteenlaskettu vertailuarvo.

Tähän kohtaan merkitään vain käyttöomaisuuteen kuuluvat arvopaperit. Sen sijaan vaihto- ja sijoitusomaisuuteen kuuluvia arvopapereita ei merkitä tähän.

Erittele arvopaperit, laske niiden yhteinen arvo ja tee vertailu lomakkeella 8A. Vertailussa noteeraamattomien osakkeiden vertailuarvona käytetään yleensä verovuodelle 2016 vahvistettua vertailuarvoa. Jos yhtiön tilikausi kuitenkin päättyy viimeistään 30.9.2016, vertailussa käytetään vuoden 2015 vertailuarvoa.
Lomake 8 A (Luettelo yhteisön omistamista arvopapereista ja arvo-osuuksista)

Pörssiosakkeiden arvo on 70 % osakkeen päätöskurssista yhtiönne tilikauden päättymispäivänä.

Sijoitusrahasto-osuuden vertailuarvo on 70 % vuoden lopun käyvästä arvosta. Noteeraamattoman osakkeen vertailuarvo on ilmoitettu kohdeyhtiön verotuspäätöksessä.

Nettovarallisuuden laskemisessa käytetään luvuista suurempaa – joko arvopapereiden yhteenlaskettua tuloverotuksessa poistamatta olevaa hankintamenoa (3a) tai arvopapereiden yhteenlaskettua vertailuarvoa (3b). Siirrä suurempi luku pääsarakkeeseen.

Koneiden ja kaluston sekä mahdollisen muun käyttöomaisuuden tuloverotuksessa poistamaton hankintameno.

Muiden pitkäaikaisten sijoitusten arvostamisessa käytetään käyttöomaisuuden arvostamisperusteita.

Rahoitusomaisuuteen kuuluvat rahat ja saamiset. Merkitse rahoitusomaisuuteen kuuluvien saamisten arvoksi nimellisarvo, josta on tehty mahdollinen arvonalentumisvähennys (ks. EVL 17 §). Muun rahoitusomaisuuden arvona pidetään hankintamenoa.

Rahoitusomaisuuteen kuuluvien arvopapereiden arvona käytetään joko tuloverotuksessa poistamatta olevaa hankintamenoa tai vertailuarvoa. Tee vertailu lomakkeella 8A (Luettelo yhteisön omistamista arvopapereista ja arvo-osuuksista).

Laske kohtaan 7 kohdissa 1–6 ilmoittamiesi varojen yhteismäärä.

Merkitse kohtaan 8 yhtiön lyhyt- ja pitkäaikainen vieras pääoma.

Merkitse velan arvoksi sen nimellisarvo. Jos velka on sidottu indeksiin tai muuhun vertailuperusteeseen, velan arvona pidetään muuttuneen vertailuperusteen mukaista arvoa.

Huomaa, että myös mm. seuraavat erät ovat velkaa:

• pääomalaina silloin, kun se on taloudelliselta luonteeltaan vierasta pääomaa
• tilikaudelle suoriteperusteisesti kirjatut verot
• eläkelaitoksen, -säätiön ja -kassan vakuutustekninen eläkevastuu ja vakavaraisuuden parantamiseksi tekemä varaus (laki varojen arvostamisesta verotuksessa 2.3 §).

Velkana ei pidetä laskennallisia verovelkoja (ks. kirjanpitolaki luku 5, 18 §).

Laske yhteisön nettovarallisuus: Vähennä varojen yhteismäärästä (kohta 7) velat (kohta 8).

Osakkeen matemaattinen arvo

• Voit tarvittaessa laskea osakkeen matemaattisen arvon vuodelle 2017 niin, että jaat nettovarallisuuden (kohta 9) yhtiön ulkopuolella olevien osakkeiden lukumäärällä. Lukumäärässä ei oteta huomioon yhtiön lunastamia tai hankkimia, yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
• Osakkeen matemaattista arvoa käytetään, kun osakkaiden vuonna 2017 saama osinko jaetaan pääomatulo-osinkoon ja ansiotulo-osinkoon.

Osakkeen vertailuarvo

• Myös osakkeen vertailuarvo vuodelle 2017 lasketaan yhtiön nettovarallisuuden perusteella.
• Nettovarallisuudesta vähennetään kuitenkin tilikaudelta 2016 jaettavaksi päätetty osinko, ja huomioon otetaan tilikauden päättymisen jälkeenkin tapahtuneet olosuhteiden muutokset. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi osakkeiden lukumäärän ja nimellisarvon muutokset sekä yhtiön sulautuminen tai jakautuminen.

Merkitse kohtien 7 ja 8 erotus tähän kohtaan, jos erotus on negatiivinen.

IV Yhtiön päätös voitonjaosta

Älä täytä tätä kohtaa, jos osinkoa ei jaeta.

Älä täytä tätä kohtaa, jos osinkoa ei jaeta.

Merkitse kohtaan 522 tilikaudelta 2016 jaettavaksi päätetty osinko (ns. varsinainen osingonjako) tai osuuspääoman korko.

Osakeyhtiölaki sallii osingon jakamisen myös meneillään olevalta tilikaudelta (ns. väliosinko) sekä osingon jakamisen viimeistä edeltävältä tilikaudelta silloin, kun uutta tilinpäätöstä ei ole vielä vahvistettu ja tilintarkastettu. Verotuksessa nämäkin osingot katsotaan jaetuksi viimeksi päättyneeltä tilikaudelta. Näitä osinkoja ei kuitenkaan merkitä kohtaan 522, vaan niistä tulee antaa selvitys vapaamuotoisella liitteellä.

Älä täytä tätä kohtaa, jos osinkoa ei jaeta.

Ilmoita kohdassa 537 päivämäärä, jolloin yhtiökokous teki päätöksen (tai osakkeenomistajat tekivät yhteisen kirjallisen päätöksen) varsinaisesta osingonjaosta.

Yhtiökokouksen pöytäkirjaa tai sitä vastaavaa selvitystä ei tarvitse liittää veroilmoitukseen, jos päätös varsinaisesta osingonjaosta vuodelta 2016 on tehty ennen veroilmoituksen antamista ja tiedot ilmoitetaan veroilmoituksella.

Jos osingonjakopäätös tai päätös lisäosingon jakamisesta vuodelta 2016 tehdään veroilmoituksen jättämisen jälkeen, lähetä ote yhtiökokouksen pöytäkirjasta (tai sitä vastaavasta osakkeenomistajien yksimielisestä päätöksestä) Verohallintoon kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä.

Jos olet antanut veroilmoituksen sähköisesti, lähetä myös ote yhtiökokouksen pöytäkirjasta sähköisesti.

Otteen yhtiökokouksen pöytäkirjasta voi palauttaa myös paperilla. Lähetä se osoitteeseen

Verohallinto
Yhteisölomakkeiden optinen lukupalvelu
PL 200
00052 VERO

Ns. väliosingon jakamisesta ja osingon jakamisesta viimeistä edeltävältä tilikaudelta on aina annettava erillinen selvitys. Jos päätös tällaisesta osingonjaosta on tehty ennen veroilmoituksen palautusajankohtaa, anna selvitys erillisellä liitteellä veroilmoituksen mukana. Veroilmoituksen palautusajankohdan jälkeen tapahtuvasta osingonjaosta ilmoitetaan aina yhtiökokouksen pöytäkirjanotteella. Lähetä pöytäkirjanote edellä mainittuun osoitteeseen. Voit lähettää pöytäkirjanotteen myös sähköisesti.

Jos osinkoa ei jaeta, yhtiökokouksen pöytäkirjaa ei tarvitse liittää veroilmoitukseen eikä lähettää Verohallintoon.

Tässä kohdassa ei ilmoiteta työperäisiä osinkoja eli osinkoja, jotka katsotaan verotuksessa kokonaan saajansa ansiotuloiksi. Tuloverolain (33 b §, 3 momentti) mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä maksettu osinko on ansiotuloa, jos osingon jakoperusteena on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos (Lisätietoa on ohjeessa Työpanokseen perustuvan osingon verotus, dnro 1103/32/2009).

Ilmoita kohdassa 538 päivä, josta lähtien varsinainen osinko on ollut nostettavissa.

Vuonna 2016 nostettavissa olevista osingoista on annettava lomake Vuosi-ilmoitus osingoista vuoden 2017 tammikuun loppuun mennessä. Vuosi-ilmoituslomakkeita saat mm. sivulta vero.fi/vuosi-ilmoituslomakkeet.

V Omistusmuutos ja tappiota

Osa V on aina täytettävä.

Yhtiön tappioita voi vähentää saman tulolähteen tuloksesta kymmenen seuraavan verovuoden aikana.

Myös käyttämättömän hyvityksen käyttöaika on kymmenen vuotta.

Aikaisempien vuosien tappioita ei voi vähentää, jos osakkeista tai osuuksista yli puolet on vaihtanut omistajaa tappiovuoden aikana tai sen jälkeen muuten kuin perinnön tai testamentin kautta. Tällainen omistajien vaihtuminen estää myös käyttämättömän hyvityksen vähentämisen verosta.

Merkitse rasti ruutuun Ei (kohta 179), jos yhtiön osakkeiden omistajat ovat pysyneet samoina niin, että yhtiöllä on oikeus vähentää aikaisempien vuosien tappioita ja saada hyväkseen aikaisempien vuosien käyttämättömiä hyvityksiä.

179
531

1 Kyllä

Verovuosi, jolloin vaihto on tapahtunut

Merkitse rasti ruutuun 1 (Kyllä), jos yli puolet osakkeista tai osuuksista on vaihtanut kerralla omistajaa viimeisten kymmenen verovuoden aikana. Ilmoita lisäksi kohdassa 531 vuosi, jona vaihto on tapahtunut.

Merkitse rasti ruutuun 1 (Kyllä) myös siinä tapauksessa, että viimeisten kymmenen vuoden aikana yhtiön osakkeista yli puolet on vaihtanut omistajaa vaiheittain tai yhtiössä on tapahtunut välillisiä omistajanvaihdoksia. Jätä silloin täyttämättä kohta 531 (Verovuosi, jolloin vaihto on tapahtunut) ja anna selvitys omistajanvaihdoksista ja vaihtumisajoista vapaamuotoisella liitteellä.

VI Tilintarkastus

Merkitse rasti kohdassa 177 olevaan ruutuun 1 (Kyllä), jos tilintarkastus on tehty ennen veroilmoituksen antamista.

Merkitse rasti kohdan 177 ruutuun 2 (Ei, suoritetaan myöhemmin), jos tilintarkastusta ei ole vielä tehty, mutta se tehdään myöhemmin.

Lähetä tilintarkastuskertomus kuukauden kuluessa tilintarkastuksesta Verohallintoon.

Jos olet antanut veroilmoituksen sähköisesti, lähetä myös tilintarkastuskertomus sähköisesti.

Tilintarkastuskertomuksen voit palauttaa myös paperilla. Lähetä paperinen tilintarkastuskertomus osoitteeseen:

Verohallinto
Yhteisölomakkeiden optinen lukupalvelu
PL 200
00052 VERO

Merkitse rasti kohdan 177 ruutuun 3 (Ei, tilintarkastuslain 4 §:n perusteella tilintarkastaja on jätetty valitsematta), jos yhtiö on käyttänyt tilintarkastuslain (459/2007) antamaa mahdollisuutta jättää tilintarkastaja valitsematta pienissä yhtiöissä.

Tilintarkastuslain mukaan yhteisö voi jättää tilintarkastajan valitsematta, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltävällä tilikaudella on toteutunut enintään yksi seuraavista:

• taseen loppusumma on yli 100 000 euroa
• liikevaihto on yli 200 000 euroa
• palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Tilintarkastaja on kuitenkin valittava, jos yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa tai yhteisön säännöissä on niin sovittu.

Tilintarkastaja on valittava myös, jos yhtiön rakennuksessa tai rakennuksissa on 30 huoneistoa tai enemmän.

Tilintarkastuslaissa on lisäksi eräitä toimialaa ja vaikutusvaltaa koskevia rajoituksia.

Merkitse rasti ruutuun 2 (Ei), jos tilintarkastuskertomus ei sisällä tilintarkastuslaissa tarkoitettuja kielteisiä lausuntoja, huomautuksia tai lisätietoja. Silloin tilintarkastuskertomusta ei tarvitse liittää veroilmoitukseen.

Merkitse rasti ruutuun 1 (Kyllä), jos tilintarkastuskertomuksessa on tilintarkastuslaissa tarkoitettuja kielteisiä lausuntoja, huomautuksia tai lisätietoja. Liitä tässä tapauksessa jäljennös tilintarkastuskertomuksesta veroilmoitukseen.

Merkitse rasti tähän kohtaan, jos veroilmoituksen liitteenä on tilinpäätöksiä aikaisemmilta tilikausilta, joilta ei ole tarvinnut antaa veroilmoitusta. Liitä mukaan myös laskelma siitä, miten mahdollisia tappioita on vähennetty.

Merkitse rasti kaikkien veroilmoituksen liitteenä olevien asiakirjojen kohdalle.

Muita liitteitä ovat vapaamuotoiset liitteet. Vapaamuotoinen liite voi olla esimerkiksi selvitys siitä, että yhteisöllä on muuhun kuin henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvaa toimintaa, eli elinkeinotoimintaa tai maataloutta.

Vältä sellaisten vapaamuotoisten liitteiden antamista, joita ei mainita täyttöoppaassa, ellei liitteen antaminen ole välttämätöntä jonkin verotukseen vaikuttavan seikan selventämiseksi.