Verohallinto ja kaupungit panostavat harmaan talouden torjuntaan

Verohallinto tekee yhteistyötä harmaan talouden torjunnassa kaupunkien kanssa. Erityisesti pyritään lisäämään tietämystä harmaan talouden eri ilmiöistä ja korruption havaitsemisesta.

Yhteistyössä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa Verohallinto auttaa kaupunkeja kehittämään omaa harmaan talouden torjuntaansa ja tunnistamaan harmaan talouden ilmiöitä ja erilaisia muotoja. Kansallisen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian mukaisesti eri viranomaisten tulee kiinnittää omassa valvonnassaan huomiota korruption havainnointiin.  Korruption ja harmaan talouden vastaisessa työssä Verohallinto panostaa ennalta estävään työhön, joka on kansainvälisestikin uudenlaista tekemistä. 

- Kiinnittämällä huomiota esimerkiksi hankintapäätöksenteon menettelyihin, voidaan korruptiota estää tehokkaasti. Harmaan talouden eri ilmiöiden torjumisessa voidaan toisaalta hyödyntää tilaajavastuu- ja hankintalakien edellytyksiä. Kaupunkien omalla sisäisellä ohjeistuksella ja etenkin sen käytännön tason valvonnalla on suuri merkitys. Tunnistamista ja tiedostamisen tasoa on pyritty nostamaan sekä käyty läpi sitä, millaiset menettelytavat kussakin kaupungissa on luotu mahdollisten väärinkäytösten ilmoittamiseen ja selvittämiseen, ylitarkastaja Tarja Valsi kertoo.

Oma sisäinen vihjekanava, jonka kautta kaupungin virkamiehet voivat itse ilmoittaa havaitsemistaan tapauksista, edesauttaisi tapauksien esiintuloa. Hankintaorganisaatioissa tulee olla valmiudet havaita harmaata taloutta siten, että tilanteeseen voidaan puuttua. Julkisten varojen merkittävinä käyttäjinä kaupungeilla on tärkeä rooli aidon ja tasapuolisen kilpailutilanteen turvaamisessa ja sen varmistamisessa, ettei verovaroja käytetä harmaan talouden tukemiseen.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on omalta osaltaan nostanut esille indikaattoreita, jotka voivat viitata kartelliin sekä toisaalta menettelytapoja, joilla tarjoajien kiellettyä yhteistoimintaa on mahdollista ehkäistä tai hankaloittaa.  Myös kartellien torjunnassa sisäisellä ohjeistuksella ja sen käytännön toimeenpanolla on suuri merkitys. Virasto on korostanut, että kartelliepäilyn ilmetessä toisaalta välitön yhteistyö KKV:n kanssa on tärkeää. Tärkeää on myös tunnistaa se, että tarjoajien kielletty kartellitoiminta ja toisaalta korruptiivinen toiminta itse hankintamenettelyssä voivat olla yhteydessä toisiinsa. Verorahojen tehokkaan käytön näkökulmasta on jokseenkin sama asia, poistetaanko kilpailuttamisella tavoiteltavat hyödyt kartellilla vai epäasiallisella vaikuttamisella kilpailutuksen ehtoihin.

Yksi maailman rehellisimmistä maista

Suomessa on kansainvälisillä mittareilla mitattuna vähän korruptiota. Transparency Internationalin vuosittaisen listauksen mukaan Suomessa on kolmanneksi vähiten korruptiota maailmassa.

- Suomessa on kuitenkin havaittu jonkin verran rakenteellista korruptiota, jota ei useinkaan edes mielletä korruptioksi. Kyseessä saattavat olla erilaiset kytkökset tilaajan ja tuottajan kesken tai pyritään jollakin tavalla vaikuttamaan päättävässä asemassa olevaan osapuoleen, ylitarkastaja Tommi Lehtinen selventää.

Kaupunkien sisäisen oman valvonnan kehittäminen ja tietoisuuden lisääminen auttavat korruption havaitsemisessa ja ehkäisemisessä. Valsin mukaan korruptiota voi ilmetä monessa muodossa ja monenkokoisissa liiketoimissa.

- Ilmenemismuodot voivat olla moninaisia, siksi jokaisessa organisaatiossa kannattaa tarkastella avoimesti olemassa olevia toimintatapoja ja valvontaa. Jos ajatellaan, ettei omassa organisaatiossa olisi tähän liittyviä ongelmia, ei niitä silloin havaitakaan, Valsi toteaa.

Talousrikollisuus ja harmaa talous aiheuttavat yhteiskunnalle miljardien menetyksiä veroissa ja maksuissa. Se heikentää hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja haittaa tervettä yritystoimintaa. Tavoitteena on, että Suomi on jatkossa kärkimaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa.

Lue lisää hankintayksiköiden roolista kartellien tunnistamisessa ja torjumisessa Kilpailu- ja kuluttajaviraston Ajankohtaista kilpailusta -blogista.