Miten yksityisen elinkeinonharjoittajan nettovarallisuus lasketaan?

Liikkeen- tai ammatinharjoittajan nettovarallisuus lasketaan niin, että yritykseen kuuluvista elinkeinotoiminnan varoista vähennetään elinkeinotoiminnan velat.

Verovuoden 2019 verotuksessa käytetään verovuoden 2018 nettovarallisuuden arvoa. Jos olet aloittanut yritystoiminnan vasta verovuoden 2019 aikana, nettovarallisuus lasketaan kuitenkin verovuoden lopun tilanteen mukaan.

Verovelat ja -saamiset

Nettovarallisuuslaskelmassa ei oteta huomioon kirjanpitolain (5. luvun 18 §) mukaisia laskennallisia verosaamisia eikä laskennallisia verovelkoja. Nettovarallisuuslaskelman ulkopuolelle jäävät myös mahdolliset tuloverovelat, joita ei ole määrätty maksettavaksi.

Elinkeinotoiminnan varat

Elinkeinotoiminnan nettovarallisuuteen lasketaan vain ne varat, jotka ovat elinkeinotoiminnan käytössä. Yrittäjän yksityistalouden varoja ei oteta huomioon. Elinkeinotoiminnan varoihin lasketaan esimerkiksi myytävien tuotteiden varasto ja yritystoimintaa varten ostettu liiketila. Elinkeinotoiminnan varoihin voi kuulua myös muita kiinteistöjä, rakennuksia tai rakennelmia, koneita, kalustoa ja tavaroita. Myös myyntisaamiset ja käteisvarat lasketaan nettovarallisuuteen.

Pankkitalletuksia ei lasketa nettovarallisuuteen

Elinkeinotoiminnan varoihin lasketaan käteisvarat, mutta ei tavallisen pankkitilin pääomaa (talletuksia). Pankkitalletusten korosta maksetaan veroa korkotulon lähdeverosta annetun lain mukaisesti, ja pankki perii tämän lähdeveron. Korkotuloa ei siis veroteta tuloverolain mukaisesti. Tämän vuoksi pankkitilin pääomaakaan ei huomioida tuloverotukseen vaikuttavassa nettovarallisuuslaskelmassa.

Osakkeet

Vaikka elinkeinonharjoittajan saamista osingoista vain 75 % tai 85 % on veronalaista yritystoiminnan tuloa, osakkeiden koko arvo lasketaan elinkeinotoiminnan nettovarallisuuteen. Elinkeinotoimintaan kuuluvien julkisesti noteeratun yhtiön maksamien osinkojen veronalainen osa on 85 % ja muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön maksamien osinkojen veronalainen osa on 75 %.

Jos omaisuus on vain osittain elinkeinotoiminnan käytössä

Esimerkiksi auto tai asunto voi olla sekä elinkeinotoiminnan käytössä että yksityisessä käytössä. Silloin elinkeinotoiminnan käytön osuus ratkaisee, kuuluuko omaisuus yrityksen varoihin vai yksityisiin varoihin. Jos elinkeinotoiminnan osuus on yli 50 % omaisuusesineen kaikesta käytöstä, omaisuus kuuluu elinkeinotoiminnan varoihin.

Esimerkki: Laura on lääkäri, jolla on kodin yhteydessä vastaanottotilat. Vastaanottotila on 26 neliömetrin huone. Lauran kodin kokonaispinta-ala on 120 neliömetriä.
Koska huoneistosta ei ole yli puolet elinkeinotoiminnan käytössä, ei huoneiston arvoa oteta edes osittain huomioon Lauran elinkeinotoiminnan nettovarallisuudessa. Sen sijaan Laura voi vähentää vastaanottotiloista aiheutuneet kulut yrityksen verotuksessa esimerkiksi suhteessa pinta-alan mukaan.

Elinkeinotoiminnan velat

Elinkeinotoiminnan nettovarallisuudesta vähennetään vain elinkeinotoimintaan kuuluvat velat. Yrittäjän yksityistalouden velkoja ei oteta huomioon. Jos velat ovat suuremmat kuin varallisuus, nettovarallisuutta ei jää. Silloin yritystoiminnan tulo verotetaan kokonaisuudessaan ansiotulona.

Osa liikkeen- tai ammatinharjoittajan korkokuluista voi olla elinkeinotoiminnan tulosta vähennyskelvottomia negatiivisen oman pääoman vuoksi. Koska negatiivista jäännöstä vastaava määrä veloista katsotaan käytetyn yrittäjän yksityistalouden rahoittamiseen, tämä määrä ei ole nettovarallisuuslaskennassa vähennettäviä elinkeinotoiminnan velkoja.

Minkä ajankohdan nettovarallisuutta käytetään?

Nettovarallisuuden arvona käytetään yleensä edellisen verovuoden lopun mukaista arvoa. Jos verovuosi on yritykselle ensimmäinen, käytetään kuitenkin saman verovuoden lopun mukaista arvoa.