Perusteeton etu ja takaisinperintä

Perusteeton etu

Perusteeton etu muodostuu, jos tulonsaajalla ei ole oikeutta hänelle maksettuun suoritukseen. Perusteeton etu syntyy esimerkiksi silloin, kun suoritus on maksettu väärin perustein, väärälle henkilölle tai väärän suuruisena.

Tulorekisteriin ilmoitetaan tieto maksetun tulon muuttumisesta perusteettomaksi eduksi. Liikasuorituksia ei voi korjata ilmoittamalla tulorekisteriin negatiivisen luvun.

Perusteettomana etuna ei ilmoiteta:

  • luontoisetua tai muuta muuna kuin rahana annettua etua
  • verovapaita kustannusten korvauksia
  • tuloista perittyjä maksuja ja muita vähennyksiä (400-sarjan tulolajeja).

Ilmoita Perusteeton etu -tieto heti, kun virhe on huomattu

Tieto perusteettomasta edusta on annettava ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun perusteeton etu on havaittu.

Perusteeton etu -tieto pitää ilmoittaa aina silloin, kun suorituksen maksaja erikseen perii liikaa maksetun summan takaisin tulonsaajalta.

Jos liikasuoritus korjataan huomioimalla se ennakkopalkkana seuraavan palkanmaksun yhteydessä, maksetaan seuraava palkka liikasuorituksen verran pienempänä ja se myös ilmoitetaan tulorekisteriin tosiasiallisesti maksetun eli pienentyneen bruttomäärän mukaisena. Tällöin Perusteeton etu -tietoa ei ilmoiteta. On huomioitava, että liikasuorituksen käsittely ennakkopalkkana on sallittua vain, jos liikasuoritus vähennetään palkasta kokonaan seuraavan palkanmaksun yhteydessä. 

Perusteettoman edun erottaminen muista suorituksista on tärkeää esimerkiksi siksi, jotta tulonsaajalle myönnettävien etuuksien perusteena pystyttäisiin käyttämään oikeaa tuloa. Liikasuorituksen ilmoittaminen perusteettomaksi eduksi myös alentaa tulon määrään perustuvaa sosiaalivakuutusmaksujen määrää. Tämän takia onkin hyvä muistaa, että

  • kun ilmoittaa tiedon perusteettomasta edusta, pitää korjata myös työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut
  • jos korjaus vaikuttaa maksettavan työnantajan sairausvakuutusmaksun määrään, pitää korjata lisäksi työnantajan erillisilmoitus.

Perusteettoman edun ilmoittamiseksi on kaksi eri tapaa. Ilmoittamistapaan vaikuttaa se, onko suoritus jo ehditty ilmoittaa tulorekisteriin  vai huomataanko maksettu perusteeton etu ennen tietojen ilmoittamista.

Ilmoita tiedot takaisinperinnästä

Kun tulonsaaja maksaa liikaa maksetun tulon takaisin suorituksen maksajalle, suorituksen maksajan pitää ilmoittaa tieto takaisinmaksusta tulorekisteriin. Takaisinperintä ilmoitetaan vain, jos tulo on tosiasiassa peritty takaisin tulonsaajalta.

Tieto takaisin maksetusta määrästä pitää antaa viimeistään 5. kalenteripäivänä sen päivän jälkeen, jona on saatu tieto takaisin perityn määrän maksamisesta, sen maksajasta ja siitä, mihin perusteettomaan etuun maksu liittyy.

Takaisinperintäilmoitusta edeltää perusteettoman edun ilmoittaminen

Takaisinperintätietojen ilmoittaminen edellyttää, että liikasuoritus on korjattu perusteettomaksi eduksi tulon alkuperäisen maksupäivän ilmoitukselle. Tuloa ei voi ilmoittaa takaisinperityksi, jollei sitä ole ensin ilmoitettu perusteettomaksi eduksi.

Näin ilmoitat takaisinperinnästä

Takaisin peritty summa ilmoitetaan uudella ilmoituksella, joka kohdistetaan takaisinmaksupäivälle. Takaisin peritty tulo ilmoitetaan samalla tulolajilla, jolla tulo on ilmoitettu perusteettomaksi eduksi.

Ilmoita takaisinperinnästä seuraavat tiedot:

  • Tulolaji
  • Takaisinperintä - Kyllä
  • Takaisin peritty summa
  • Takaisinmaksupäivä
  • Takaisin perittyyn määrään kohdistuva ennakonpidätys (nettoperintätilanteissa)
  • Alkuperäinen palkanmaksukausi
  • Takaisin perityn tulon ansaintakausi (vapaaehtoinen, täydentävä tieto)
  • Alkuperäinen palkanmaksupäivä (vapaaehtoinen, täydentävä tieto).

Takaisin perittyä tuloa ei voi ilmoittaa tulorekisteriin negatiivisena lukuna.

Takaisinperintään on kolme eri tapaa

Takaisinperintä voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla:

Nettoperintä tarkoittaa, että maksaja perii tulonsaajalta liikasuorituksen, josta on ensin vähentänyt alkuperäisenä maksupäivänä toimitetun ennakonpidätyksen osuuden. Maksaja vähentää kyseisen ennakonpidätyksen muista Verohallinnolle tilitettävistä veroista.

Tulo voidaan periä tulonsaajalta nettona, jos tulo maksetaan takaisin samana vuonna tai seuraavan vuoden alkupuolella viimeistään Verohallinnon päätöksellä määrättyyn päivään (30.4.) mennessä. Tällöin tieto ehtii Verohallinnolle ennen henkilön verotuksen päättymistä, eikä ennakonpidätystä lueta verotuksessa tulonsaajan hyväksi.

Verohallinto kohdistaa ennakonpidätyksen korjauksen maksajan alkuperäisen maksukuukauden ennakonpidätysvelvoitteisiin.

Bruttoperintä tarkoittaa, että maksaja perii tulonsaajalta tälle maksetun suorituksen lisäksi myös tulosta aikanaan toimitetun ennakonpidätyksen osuuden.

Bruttoperinnässä suorituksen maksaja voi lähettää tulonsaajalle esimerkiksi laskun tai periä liikasuorituksen myöhemmin tulonsaajalle maksettavasta nettopalkasta. Maksaja voi käyttää bruttoperintää myös silloin, kun nettoperintä olisi vielä mahdollista.

Bruttoperinnässä ei ilmoiteta takaisinperittyyn määrään kohdistuvaa ennakonpidätystä.

Liikasuorituksen voi kuitata virheen huomaamista seuraavan palkanmaksun yhteydessä vain, jos liikasuoritus peritään takaisin kokonaan seuraavasta palkasta. Tällöin maksaja käsittelee liikasuoritusta ennakkopalkkana tai muuna vastaavana eränä ja perii liikaa maksamansa suorituksen takaisin kuittaamalla eli vähentämällä liikasuorituksen tulonsaajalle maksettavasta bruttopalkasta.  

Jos liikasuoritus kuitataan seuraavan palkanmaksun yhteydessä, tietoa perusteettomasta edusta ja tietoa takaisinperinnästä ei ilmoiteta.

Liikasuoritus suositellaan aina ilmoitettavaksi perusteettomana etuna. Ennakkopalkkana käsittelyä ei suositella. Ennakkopalkkana käsittely vääristää mahdollisen etuuden perusteena olevan tulon määrää ja lisää etuuden maksajan tarvetta lisäselvityksiin.

Huomioitavaa takaisinperintätietojen ilmoittamisessa

Takaisinperintätietoa ei voi liittää muuna kuin rahana maksettuun suoritukseen, koska esimerkiksi luontoisetu joko on käytössä tai ei ole, eikä sitä voida periä takaisin.

Tuloista perittyjä maksuja ja muita vähennyksiä (400-sarjan tulolajeja) ei voi ilmoittaa takaisinperityiksi.

Takaisinperintätieto ei vaikuta sosiaalivakuutusmaksujen maksamisen velvoitteisiin.

Tiedon käyttäjät tarvitsevat tietoja perusteettomista eduista ja takaisinperinnästä päätöksenteossaan

Kukin tulorekisterin tiedon käyttäjä on määritellyt, miten he käyttävät heille luovutettuja tietoja päätöksenteossaan. Osa tiedon käyttäjistä tarvitsee vain perusteetonta etua koskevia tietoja, osa vain takaisinperintää koskevia tietoja ja osa molempia.

Tiedot perusteettomasta edusta ja takaisinperinnästä on tärkeää ilmoittaa, jotta tiedon käyttäjien tekemät päätökset perustuvat oikeansuuruiseen tuloon.