Toimintakertomus 2019 - Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

6.4.2020

Sisältö

1 Toimintavuoden yleiskatsaus
2 Perustoiminta
2.1 Tulostavoitteet ja niiden toteumat
2.1.1 Tulostavoitteiden asettaminen
2.1.2 Oikeudellinen vaikuttavuus
2.1.3 Käsittelyaika vastineasioissa
2.2 Yksikön perustoimintaan ja verovalituksiin liittyviä seurantatietoja
2.2.1 Oikeudenvalvontayksikön kokonaissuoritteet
2.2.2 Verohallinnon tiedoksi antamat muutoksenhakualoitteet
2.2.3 Ennakkoratkaisujen määrät ja niistä tehdyt verovalitukset
2.2.4 Hallintotuomioistuimiin saapuneet verovalitukset
2.2.5 Oikaisulautakuntien käsittelemät oikaisuvaatimukset
2.3 Yksikön antamat lausunnot
2.4 Työajan käyttö
3 Toiminnan kehittäminen
4 Henkilöstö
4.1 Henkilöstön kehittäminen
4.2 Työtyytyväisyys
4.3 Henkilöstön määrä ja resurssisuunnittelu
5 Määrärahojen käyttö

1 Toimintavuoden yleiskatsaus

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön toimintavuoden 2019 keskeiset toiminnan oikeudellista vaikuttavuutta kuvaavat tulokset ovat seuraavat:

  • korkeimman hallinto-oikeuden julkaisemat ratkaisut: korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2019 julkaisemista ratkaisuista (vuosikirjaratkaisut ja ratkaisuselosteet yhteensä 53 kpl) 45 %:ssa (24 kpl) yksikkö on ollut muutoksenhakijana jossain veroprosessin vaiheessa, ja
  • oikeudenvalvontayksikölle myönnetyt valitusluvat: korkeimman hallinto-oikeuden vuoden 2019 aikana ratkaisemista sellaisista asioista, joissa yksikkö on ollut muutoksenhakijana korkeimmassa hallinto-oikeudessa (58 kpl), valituslupa on myönnetty 30 tapauksessa (52 %). Näistä korkein hallinto-oikeus julkaisi 16 tapauksessa antamansa ratkaisun.

Yksikkö antoi vastineet hallinto-oikeudelle keskimäärin 35 päivän kuluessa ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle keskimäärin 28 päivän kuluessa. Hallinto-oikeudelle annettujen vastineiden keskimääräinen käsittelyaika piteni aikaisempiin vuosiin nähden. Pidentymä johtui kesäajan töiden järjestelyistä.

Yksikkö sai toimintavuonna Verohallinnolta tiedoksi 230 muutoksenhakualoitetta, joista valtaosa oli Verohallinnon antamia ennakkoratkaisupäätöksiä. Yksikkö haki muutosta näihin Verohallinnon antamiin muutoksenhakualoitteisiin 64 tapauksessa (28 %).

Yksikkö teki toimintavuonna 14 oikaisuvaatimusta Verotuksen oikaisulautakunnalle, 76 valitusta hallinto-oikeudelle ja 60 valitusta korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Yksikön hallinto-oikeudelle tekemien valitusten määrä nousi jonkin verran vuoteen 2018 verrattuna. Yksikkö antoi toimintavuonna 872 vastinetta verovelvollisten valituksiin. Yksikön antamien vastineiden määrän vähentyminen on seurausta verovalitusten yleisestä vähentymästä.

Yksikön henkilötyövuosikäyttö oli toimintavuonna 24,7 (edellinen vuosi 27,2). Yksikössä täytettiin yksi veroasiamiehen ja kaksi johtavan veroasiamiehen vakituista virkaa. Yksikössä oli toimintavuonna yhteensä kolme henkilöä tehtäväkierrossa toisesta Verohallinnon yksiköstä. Toimintavuodelle myönnetystä määrärahasta jäi säästöä noin 560 000 euroa.

2 Perustoiminta

2.1 Tulostavoitteet ja niiden toteumat

2.1.1 Tulostavoitteiden asettaminen

Valtiovarainministeriö asettaa oikeudenvalvontayksikön tulostavoitteet osana Verohallinnon ja valtiovarainministeriön välistä tulossopimusta.

Toiminnan laatua seurattiin toiminnan oikeudellista vaikuttavuutta ja käsittelyaikoja koskevien tulostavoitteiden avulla. Jäljempänä esitetään yksikölle asetetut, vuosia 2017–2019 koskevat tulostavoitteet sekä niiden toteumatiedot. Kumulatiivinen luku kuvaa tulostavoitteiden toteutumista aina vuodesta 2012 alkaen.

2.1.2 Oikeudellinen vaikuttavuus

    2017 2018 2019 Kumulatiivinen
2012-2019
Oikaisulautakunnan ratkaisemien oikaisuvaatimusten hyväksymisprosentti Tavoite 50,0 % 50,0 % 50,0 %  
Toteuma 45,0 % 61,0 % 40,0 %  

Hallinto-oikeuden julkaisemien päätösten osuus kaikista yksikön tekemistä valituksista

Tavoite 15,0 % 15,0 % 20,0 %  
Toteuma 18,0 % 8,0 % 11,0 % 11,0 %

Korkeimman hallinto-oikeuden myöntämien valituslupien osuus kaikista yksikön tekemistä valituslupahakemuksista

Tavoite 55,0 % 55,0 % 55,0 %  
Toteuma 48,0 % 46,0 % 52,0 % 46,0 %
Korkeimman hallinto-oikeuden julkaisemien päätösten osuus niistä verovelvollisten valituksista, joissa yksikkö on puoltanut valituslupaa Tavoite 80,0 % 60,0 % 35,0 %  
Toteuma 33,0 % 44,0 % 75,0 %  
Korkeimman hallinto-oikeuden julkaisemien päätösten osuus kaikista yksikön tekemistä valituksista Tavoite 30,0 % 35,0 % 40,0 %  
Toteuma 40,0 % 45,0 % 30,0 % 36,0 %

Kalenterivuoden 2019 aikana korkein hallinto-oikeus ratkaisi kaikkiaan 58 sellaista oikeudenvalvontayksikön korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemää valitusta, joissa alemman asteen päätöksentekijänä oli hallinto-oikeus ja joissa siis edellytettiin valitusluvan saamista. Näistä 58 tapauksesta valituslupa myönnettiin 30 tapauksessa (52 %; tavoite oli 55 %). Korkein hallinto-oikeus julkaisi näistä 30 tapauksesta 16 tapauksessa antamansa ratkaisun. Mainitun 58 valituksen lisäksi korkein hallinto-oikeus ratkaisi 11 oikeudenvalvontayksikön valitusta keskusverolautakunnan ennakkoratkaisuista. Näistä 11 tapauksesta annettu ratkaisu julkaistiin 5 tapauksessa. Kaikkiaan korkein hallinto-oikeus julkaisi oikeudenvalvontayksikön valituksesta antamiaan ratkaisuja 21 (16+5) eli valitusten kokonaismäärästä 30 % (21/69; tavoite oli 40 %).

Korkeimman hallinto-oikeuden julkaisemat ratkaisut ohjaavat verotus- ja oikeuskäytäntöä ja ne edistävät siten verotuksen yhtenäisyyttä, oikeusvarmuutta ja ennustettavuutta. Yksittäisellä ratkaisulla saattaa lisäksi olla huomattava fiskaalinenkin merkitys ja jossain tapauksissa ratkaisu voi johtaa myös lainsäädännön muuttamiseen.

Kun kysymys on oikeudellisesti tulkinnanvaraisesta tapauksesta, veronsaajan (yhteiskunnan) intressissä ei sinänsä ole saada asiassa ratkaisu, joka olisi veronsaajan kannalta edullinen. Olennaista on saada oikeudellisesti tulkinnanvaraiseen kysymykseen ohjaavaa oikeuskäytäntöä.

Seuraavassa taulukossa on kuvattu korkeimman hallinto-oikeuden julkaisemat verotusta koskevat ratkaisut sekä niiden tapausten osuus, joissa oikeudenvalvontayksikkö on jossain veroprosessin vaiheessa (oikaisulautakunta, hallinto-oikeus tai korkein-hallinto-oikeus) ollut muutoksenhakijana.

 
vuosi vuosikirjassa julkaistut ratkaisut yhteensä VOVA muutoksenhakijana jossain vaiheessa kpl / % ratkaisuselosteena julkaistut ratkaisut yhteensä VOVA muutoksenhakijana jossain vaiheessa kpl / %
2010 25  11 / 44 % 26 11 / 42 %
2011 37 19 / 51 % 7 1 / 14 %
2012 27 16 / 59 % 7 / 78 %
2013 66 34 / 52 % 8 4 / 50 %
2014 54 28 / 53 % 5 1 / 20 %
2015 42 17 / 41 % 4 1 / 25 %
2016 53 23 / 43 % 11 5 / 45 %
2017 49 26 / 53 % 4 4 / 100 %
2018 51 20 / 39 % 6 3 / 50 %
2019 49 22 /45 % 4 2 / 50 %
Kumulatiivinen 453 216 / 48 % 84 39 / 46 %

Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2019 julkaisemista ratkaisuista (vuosikirjaratkaisut ja ratkaisuselosteet yhteensä 53 kpl) yksikkö on ollut muutoksenhakijana jossain veroprosessin vaiheessa 45 %:ssa tapauksista.

2.1.3 Käsittelyaika vastineasioissa

Käsittelyaika vastineasioissa 2017-2019
Vuosi 2017 2018 2019
Tavoite (Oik.ltk, HAO) 33 33 33
Toteuma (Oik.ltk, HAO) 31 30 35
Tavoite KHO 30 30 30
Toteuma KHO 34 29 28

Oikeudenvalvontayksikön oikaisulautakunnalle tai hallinto-oikeudelle antamien vastineiden keskimääräinen käsittelyaika oli 35 pv ja oikeudenvalvontayksikön korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamien vastineiden keskimääräinen käsittelyaika oli 28 pv.

2.2 Yksikön perustoimintaan ja verovalituksiin liittyviä seurantatietoja

Seuraavista kappaleista ilmenee oikeudenvalvontayksikön perustoimintaan sekä verovalituksiin liittyviä seurantatietoja.

2.2.1 Oikeudenvalvontayksikön kokonaissuoritteet

Alla olevasta taulukosta ilmenee oikeudenvalvontayksikön perustoimintaan liittyvien suoritteiden lukumäärätiedot vuosilta 2013–20191.

1 Yksikön perustoimintaan liittyvien suoritteiden tilastointitapaa muutettiin vuonna 2015 siten, että tilastoinnissa ei lasketa enää mukaan verovuosia. Uusi tilastointitapa vastaa hallintotuomioistuimien käsittelemien veroasioiden tilastointitapaa. Tilastointitavan muutos näkyy erityisesti vastineiden määrissä.

Oikeudenvalvontayksikön perustoimintaan liittyvien suoritteiden lukumäärätiedot vuosilta 2013–2019.
Vuosi oikaisuvaatimukset valitukset HAO valitukset KHO vastineet suulliset käsittelyt
2013 110 120 50 2244 10
2014 140 173 67 2290 10
2015 51 155  67  1356 9
2016  29  80  64  1279  11
2017 29  38  79  1046  4
2018 18 49  53  1015  4
2019  14  76  60  872  2

2.2.2 Verohallinnon tiedoksi antamat muutoksenhakualoitteet

Verohallinnon ja verotuksen oikaisulautakunnan tekemien päätösten tiedoksianto Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle on ohjeistettu Verohallinnon ohjeessa Veronsaajien oikeudenvalvonta Verohallinnossa 10.9.2019 dnro VH/2309/00.01.02/2019. Ohjeen mukaan Verohallinnon yksiköiden tulee antaa oikeudenvalvontayksikölle tiedoksi tekemänsä tai verotuksen oikaisulautakunnan tekemät päätökset silloin, kun kysymyksessä on oikeudellisesti tulkinnanvarainen tai taloudellisesti poikkeuksellisen merkittävä asia tai jos veronsaajien oikeudenvalvonta muutoin sitä edellyttää. Edellytyksenä on myös, että asia on ratkaistu veronsaajan vahingoksi. Tämä koskee kaikkia muutoksenhakukelpoisia ratkaisuja, kuten ennakkoratkaisuja, verotuspäätöksiä, muutosverotuspäätöksiä ja oikaisuvaatimukseen annettuja päätöksiä.

Verohallinto teki oikeudenvalvontayksikölle vuonna 2019 yhteensä 230 muutoksenhakualoitetta, joista valtaosa oli Verohallinnon antamia ennakkoratkaisupäätöksiä. Yksikkö haki muutosta näihin Verohallinnon antamiin muutoksenhakualoitteisiin 64 tapauksessa (28 %).

Alla olevasta taulukosta2 ilmenee oikeudenvalvontayksikölle vuonna 2019 tiedoksi annettujen muutoksenhakualoitteiden sekä yksikön niistä tekemien muutoksenhakujen määrä päätöstyypeittäin.

2 Tässä tarkoitetaan vain niitä muutoksenhakuja, jotka perustuvat Verohallinnon muutoksenhakualoitteisiin. Yksi muutoksenhakualoite voi sisältää esimerkiksi useamman verovelvollisen päätöksiä. Siten muutoksenhakualoitekohtaisesti lasketut luvut eivät ole täysin verrannollisia kappaleissa 2.2.1 ja 2.2.3 esitettyihin yksikön muutoksenhakuihin.

Oikeudenvalvontayksikölle vuonna 2019 tiedoksi annettujen muutoksenhakualoitteiden sekä yksikön niistä tekemien muutoksenhakujen määrä päätöstyypeittäin
Päätöstyyppi Muutoksenhaku-
aloitteet
Oikeudenvalvonta-
yksikkö haki muutosta
Muutoksenhaku-
prosentti
Hallinto-oikeuden ratkaisu 9 4 44 %
Verohallinnon ennakkoratkaisu 151 34 23 %
Verohallinnon verotuspäätös 29 11 38 %
Verotuksen oikaisulautakunnan päätös 41 15 37%
Yhteensä 230 64 28 %

Alla olevasta taulukosta ilmenee oikeudenvalvontayksikölle vuonna 2019 tiedoksi annettujen muutoksenhakualoitteiden ja yksikön niistä tekemien muutoksenhakujen määrä verolajeittain.

 
Päätöstyyppi Muutoksenhaku-
aloitteet
Oikeudenvalvonta-
yksikkö
haki muutosta
Muutoksenhaku-
prosentti
Arvonlisäverotus 82  17   21 %
Ennakkoperintä  20  10 50 %
Henkilö-ja yritysverotus 40 14  35 %
Kiinteistöverotus  4 0 0 %
Perintö- ja lahjaverotus 27  9 33 %
Valmisteverotus  4 1 25 %
Varainsiirtoverotus  3 1 33 %
Yhteisöverotus  50  12  24 %
Yhteensä  230  64  28 %

2.2.3 Ennakkoratkaisujen määrät ja niistä tehdyt verovalitukset

Seuraavasta taulukosta ilmenevät Verohallinnon antamien ennakkoratkaisujen määrät sekä niistä oikeudenvalvontayksikön ja verovelvollisten tekemien hallinto-oikeudelle osoitettujen valitusten määrät vuonna 2019. Mainitut oikeudenvalvontayksikön valitusten määrät sisältyvät kappaleen 2.2.1 taulukon lukuun 76 (valitukset hallinto-oikeudelle). Taulukossa Muu veroasia tarkoittaa seuraavien verolajien ennakkoratkaisuja: perintö- ja lahjaverotus, kiinteistöverotus, varainsiirtoverotus ja ennakkoperintä.

Verohallinnon antamien ennakkoratkaisujen määrät sekä niistä oikeudenvalvontayksikön ja verovelvollisten tekemien hallinto-oikeudelle osoitettujen valitusten määrät vuonna 2019
Verolaji Annetut
ratkaisut
Oikeudenvalvontayksikön
valitukset
Verovelvollisten
valitukset
Arvonlisäverotus  181  8 31
Tuloverotus  1870  17  83
Muu veroasia 1200  15  17
Autoverotus  2 - 1
Valmisteverotus  10 1 1
Yhteensä  3263  41  133

Oikeudenvalvontayksikkö haki muutosta Verohallinnon antamista ennakkoratkaisuista noin 1 %:ssa tapauksista.

Seuraavasta taulukosta ilmenevät keskusverolautakunnan antamien ennakkoratkaisujen määrät sekä niistä oikeudenvalvontayksikön ja verovelvollisten tekemien korkeimmalle hallinto-oikeudelle osoitettujen valitusten määrät vuonna 20193. Mainitut oikeudenvalvontayksikön valitusten määrät sisältyvät kappaleen 2.2.1 taulukon lukuun 60 (valitukset korkeimmalle hallinto-oikeudelle).

3 Keskusverolautakunnan antamien ennakkoratkaisujen määrällä tarkoitetaan tässä taulukossa niitä ratkaisuja, jotka on annettu oikeudenvalvontayksikölle tiedoksi vuoden 2019 aikana.

Keskusverolautakunnan antamien ennakkoratkaisujen määrät sekä niistä oikeudenvalvontayksikön ja verovelvollisten tekemien korkeimmalle hallinto-oikeudelle osoitettujen valitusten määrät vuonna 2019
Verolaji Annetut
ratkaisut
Oikeudenvalvontayksikön
valitukset
Verovelvollisten
valitukset
Arvonlisäverotus  19  6 7
Tuloverotus  31 2 9
Yhteensä  50  8 16

Oikeudenvalvontayksikkö haki muutosta keskusverolautakunnan antamista ennakkoratkaisuista 16 %:ssa tapauksista. Oikeudenvalvontayksikön keskusverolautakunnan ratkaisuista tekemistä valituksista 1 oli sellainen, joissa keskusverolautakunta oli äänestänyt ratkaisusta.

2.2.4 Hallintotuomioistuimiin saapuneet verovalitukset

Alla olevasta taulukosta ilmenee hallinto-oikeuksiin4 saapuneiden verohallintoveroja koskevien verovalitusten lukumäärätiedot vuosilta 2014–2019:

4 Tiedot on saatu tuomioistuinvirastosta

 
Vuosi 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Skatteärenden  9   9   1 120
Tulovero  1309  1442  1078  798  818  696
Arvonlisävero  294  298  348  173  173 131
Muut verot ja verotusmenettely 294  313  191  132  160  201
Autoverot        57  83  67
Valmisteverot        51  49 44
Övriga skatter och beskattningsförfarandet 2   2   1  
Yhteensä  1908 2053  1628  1211  1285  1149

Hallinto-oikeuksiin saapuneiden verovalitusten määrä näyttää vakiintuneen noin 1100–1300 tapaukseen. Yleisesti verovalitusten vähentymisen syinä voidaan nähdä muun muassa seuraavia tekijöitä: oikeudenkäyntimaksut, verotuksen ja verotarkastuksen ohjauspainotteisuus, ensiasteen verotuksen valikoinnit, muutoksenhakujärjestelmän kehittyminen, muutoksenhakuaikojen lyhentyminen ja väljät muutosverotussäännökset.

Alla olevasta taulukosta ilmenee korkeimpaan hallinto-oikeuteen5 saapuneiden verohallintoveroja koskevien verovalitusten lukumäärätiedot vuosilta 2014–2019:

5 Tiedot on saatu tuomioistuinvirastosta

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuneiden verohallintoveroja koskevien verovalitusten lukumäärätiedot vuosilta 2014–2019
Vuosi 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Tulovero  387 292  346  282 276  241
Arvonlisävero  94  72  82  94  78  68
Muut verot ja verotusmenettely 57   75  86  58  26  38
Autoverot         9 11 17
Valmisteverot         14 27 29
Yhteensä  538  439  514  457 418  393

Myös korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuneiden verovalitusten määrä on vähentynyt aikaisempiin vuosiin nähden.

Vuonna 2019 yksikkö teki 76 valitusta hallinto-oikeudelle ja 60 valitusta korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Noin 7 % hallinto-oikeuteen saapuneista valitusasioista ja noin 15 % korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuneista valituksista oli siten veronsaajan puolesta tehtyjä.

2.2.5 Oikaisulautakuntien käsittelemät oikaisuvaatimukset

Alla olevassa taulukossa on kuvattu oikaisulautakuntien käsittelemien tapausten lukumäärätiedot vuosilta 2014–2019:

 
Vuosi 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Yhteensä  17 305 22 344 18 198 19 257 23 662 17 295

Vuonna 2019 yksikkö teki yhteensä 14 oikaisuvaatimusta oikaisulautakunnalle, joten noin 0,08 % oikaisulautakuntien käsittelemistä oikaisuvaatimuksista oli veronsaajan puolesta tehtyjä.

2.3 Yksikön antamat lausunnot

Yksikkö antaa Verohallinnon ohjausyksiköille sekä Esikunta- ja oikeusyksikölle lausuntoja tai kommentteja aineellista ja menettelyllistä verotusta koskeviin Verohallinnon ohjeluonnoksiin sekä hallituksen esityksiin. Jos yksikkö on lausunnossaan ottanut yksilöidyn kannan tiettyyn konkreettiseen (ohjeessa riittävästi yksilöityyn) asiakysymykseen, hyvän hallinnon periaatteet edellyttävät, että yksikkö noudattaa lausunnossa esittämäänsä kantaa myös yksittäisessä verotusta koskevassa oikeudenkäynnissä.

Yksikkö on antanut vuoden 2019 aikana seuraavat aineellista verotusta koskevat lausunnot tai kommentit:

  • Yritysverotusyksikölle Verohallinnon ohjeluonnoksesta Väliyhteisötulon verotus Suomessa 7.1.2019,
  • Yritysverotusyksikölle Verohallinnon ohjeluonnoksesta Korkovähennysoikeuden rajoittaminen yritysverotuksessa 8.1.2019,
  • Esikunta- ja oikeusyksikölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eräiden rajat ylittävien hybridijärjestelyjen verotusta koskevasta sääntelystä 7.8.2019,
  • Yritysverotusyksikölle Verohallinnon ohjeluonnoksesta Sijoitusrahastojen verotuksesta ja TVL 20 a §:n sääntelystä 25.10.2019, ja
  • Yritysverotusyksikölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi rajat ylittävien järjestelyjen raportointivelvollisuutta (DAC6-direktiivi) 25.10.2019.

2.4 Työajan käyttö

Vuonna 2019 oikeudenvalvontayksikön henkilötyövuositoteuma oli 24,7. Veroasiamiesten oikeudenvalvontaan käyttämästä työajasta noin 83 % kohdistui vastineiden antamiseen vero- ja maksuvelvollisten tekemiin verovalituksiin sekä noin 17 % yksikön tekemään muutoksenhakuun. Vastineiden antamiseen kohdistui siten laskennallisesti noin 21 htv:ta ja yksikön omaan muutoksenhakuun noin 4 htv:ta.

Alla olevasta taulukosta ilmenee eri tehtävien ja poissaolojen osuus yksikön kokonaistyöjasta. Vuonna 2019 oikeudenvalvontatyöhön käytetty työaika oli 67,1 % yksikön kokonaistyöajasta (65,1 % vuonna 2018).

 
Osuus yksikön kokonaistyöajasta 2019 %
Oikeudenvalvonta 67,1 %
Koulutus 2,2 %
Yleishallinto ja johtaminen 6,9 %
Muut toiminnot 4,4 %
Poissaolot 18,8 %

3 Toiminnan kehittäminen

Toimintavuonna yksikön kehittämisen painopiste oli viestintään liittyvät toimet. Yksikössä kehitettiin muun muassa Verohallinnon asiantuntijoiden ja veroasiamiesten väliseen yhteistyöhön liittyviä toimintamalleja. Yksikkö vieraili ja kertoi toiminnastaan Verohallinnon ratkaisutoiminnan eri verkostoissa ja asiantuntijatapaamisissa. Yksikkö kertoi toiminnastaan, tehtävästään sekä verovalitusprosesseihin liittyvistä ajankohtaisista asioista myös useille ulkoisille sidosryhmille, kuten kunnille, yritysten edustajille ja heidän asiamiehille sekä Elinkeinoelämän ja Veronmaksajain keskusliitolle. Yksikkö uudisti sivujaan Verohallinnon intrassa sekä vero.fi:ssä.

Yksikkö päivitti Verohallinnon ohjetta Veronsaajien oikeudenvalvonta Verohallinnossa 10.9.2019 dnro VH/2309/00.01.02/2019. Ohjeeseen täsmennettiin muun muassa verotusta koskevien päätösten tiedoksiantomenettelyä Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle.

Yksikössä kehitettiin ennakoivan oikeudenvalvonnan menettelyjä. Verohallinnolla on Verohallinnosta annetun lain (VHL) 25 §:n nojalla mahdollisuus kuulla oikeudenvalvontayksikköä ennen asian ratkaisemista. Kuuleminen mahdollistaa sen, että oikeudenvalvontayksikön näkökannat tulevat verotusta koskevan päätöksen tekijän tai lautakunnan sekä verovelvollisen tietoon ennakollisesti ja virallisessa muodossa. Tämä mahdollistaa asian monipuolisemman harkinnan ja lisää verotuspäätöksen laatua sekä veroprosessin ennustettavuutta. Oikeudenvalvontayksikön ennakoiva kuuleminen on tarkoitettu sovellettavaksi yksittäisiin tulkinnanvaraisiin kysymyksiin.

Yksikössä kehitettiin Verohallinnon yksikölle tiedoksi antamien muutoksenhakualoitteiden seurantamenettelyjä. Jatkossa kaikki Verohallinnon yksikölle tiedoksi antamat muutoksenhakualoitteet sekä niihin liittyvät toimenpiteet muun muassa kirjataan yksikön työtilaan ja aloitteen tekijälle lähetetään palaute siitä, mihin toimenpiteisiin aloite yksikössä johti.

Asiakirjatyöryhmä päivitti yksikön asiakirjapohjat ja niihin liittyvää asiakirjaohjeistusta. Menettelyasioiden työryhmä selvitti uuden prosessilain, laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa, vaikutuksia oikeudenvalvontatyöhön.

Yksikössä otettiin käyttöön arvonlisäveroa koskevissa vastineasioissa Verohallinnon tietojärjestelmän (Gentax) mukainen työjonomenettely.

Yksikkö osallistui Verohallinnon Verovalitusmenettelyä koskevan ohjeen päivittämiseen. Yksikkö osallistui Verohallinnon ns. AVALEX-hankkeessa tapahtuvaan auto- ja valmisteveroja koskevaan muutoksenhakusääntelyn uudistamistyöhön.

Yksikkö oli mukana oikeusministeriön ja Verohallinnon yhteistyöryhmässä, jonka tehtävänä on tarkastella verovalitusasioiden sujuvuutta ja menettelyjä. Yhteistyöryhmässä käsiteltiin muun muassa verovalitusten asiakirjaliikenteeseen, päätösten tiedoksiantoon, oikeudenvalvontayksikön kuulemiseen sekä verovalitusten määrän kehittymiseen liittyviä kysymyksiä. Yhteistyöryhmä kokoontui toimintavuoden aikana kaksi kertaa.

4 Henkilöstö

4.1 Henkilöstön kehittäminen

Toimintavuoden aikana veroasiamiehet osallistuivat Verohallinnon ja hallinnon ulkopuolisten toimijoiden järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Veroasiamiehet osallistuivat myös yksittäisiin kansainvälisiin koulutuksiin ja seminaareihin. Toimintavuonna yksiköstä oli yksi henkilö tehtäväkierrossa valtiovarainministeriössä ja yksi henkilö tehtäväkierrossa Verohallinnon Yritysverotusyksikössä.

Yksikössä käynnistyi syyskaudella verotuksen menettely- ja prosessikoulutuskokonaisuus. Koulutuskokonaisuus tilatiin Itä-Suomen yliopistolta.

Yksikkö järjesti yksikköpäivät Helsingissä 7.–8.11.2019. Kehityskeskustelut käytiin alkusyksyllä ja vuoden 2019 palkkakeskustelut käytiin vuoden 2019–2020 vaihteessa.

4.2 Työtyytyväisyys

Yksikössä toteutettiin syksyllä muiden Verohallinnon yksiköiden tapaan vuosittainen työtyytyväisyyskysely valtiovarainministeriön tuottamalla henkilöstökyselyjärjestelmällä (VmBaro). Tulokset käsiteltiin yksikkökokouksessa sekä yhteistoimitaelimessä.

Yksikön työtyytyväisyysindeksiksi eli kaikkien arviointikohtien keskiarvoksi muodostui 3,77 (vuonna 2018: 3,77). Koko Verohallinnon työtyytyväisyysindeksi vuonna 2019 oli 3,64 ja valtiosektorin 3,59.

4.3 Henkilöstön määrä ja resurssisuunnittelu

Alla olevasta taulukosta ilmenee veronsaajien oikeudenvalvontaan käytettyjen henkilöresurssien määrän kehitys vuosina 2016–2019:

 
Vuosi Htv
2016 33,4
2017 30,4
2018 27,2
2019 24,7

Vuonna 2019 yksikön henkilötyövuositoteuma oli 24,7. Yksikölle myönnetty henkilötyövuosikehys oli 32. Toimintavuonna yksikön henkilötyövuosien käyttö oli 77,2 % myönnetystä henkilötyövuosikehyksestä. Vuonna 2018 vastaava henkilötyövuosikäyttö oli 80 %.

Toimintavuonna yksiköstä jäi eläkkeelle 2 henkilöä. Yksikössä täytettiin yksi veroasiamiehen ja kaksi johtavan veroasiamiehen vakituista virkaa. Yksikössä oli toimintavuonna yhteensä kolme henkilöä tehtäväkierrossa toisesta Verohallinnon yksiköstä.

Yksikön henkilötyövuosikehys vuodelle 2020 on 29.

5 Määrärahojen käyttö

Alla olevassa taulukossa on yhteenveto yksikön määrärahojen käytöstä pääkohdittain toimintavuodelta 2019.

 
Käyttö seurantajaksolla Toteuma
41001 henkilöstön palkat 1 673 131
41 palkkojen sivukulut 299 578
4002 kirjat, lehdet, ym.  4 774
4330 Koulutuspalvelut 35 738
450 Matkakulut 41 925
4 Muut kulut 44 343
Toiminta yhteensä 2 099 489

Vuonna 2019 yksikön määrärahakäyttö oli 2 099 489 euroa. Vuonna 2018 vastaava määrärahan käyttö oli 2 159 004 euroa. Vuodelle 2019 myönnetty määrärahakehys oli 2 665 000 euroa. Säästöä syntyi 565 511 euroa.

Vuodelle 2020 yksikölle asetettu määrärahakehys on 2 435 000 euroa.