6U Elinkeinotoiminnan veroilmoitus – rajoitetusti verovelvollinen ulkomainen yhteisö, täyttöohje 2022

Verovuosi 2022

• Ulkomainen yhteisö: Veroilmoituksen 6U antavat verovuodesta 2021 alkaen vain ne ulkomaiset yhteisöt, jotka ovat Suomessa rajoitetusti verovelvollisia. Suomessa yleisesti verovelvolliset ulkomaiset yhteisöt antavat veroilmoituksen 6B.
• Täytä veroilmoituksesta ja liitelomakkeista kaikki ne kohdat, jotka koskevat yhteisöä.
• Ilmoita rahamäärät aina sentin tarkkuudella.
• Jos vuonna 2022 päättyy useampia tilikausia, anna jokaisesta tilikaudesta oma veroilmoitus. Verohallinto yhdistää eri tilikausien tiedot.
• Huomaa, että ulkomaisilla yhteisöillä ei ole enää verovuodesta 2020 lähtien henkilökohtaista tulolähdettä verotuksessa (pl. yleishyödylliset yhteisöt). Lisätietoa tulolähdejaon poistumisen vaikutuksia on Verohallinnon ohjeessa Eräiden yhteisöjen tulolähdejaon poistaminen (VH/1881/00.01.00/2019).
• Voitto-osuudet yhtymistä: Jos ilmoitat yhtymistä saadut voitto-osuudet myöhässä, siitä voi olla seurauksena veronkorotus.
• Tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvistä kuluista voi tehdä lisävähennyksen. Lue tarkemmin ohjeen kohdasta Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys.
• Toimialan muutosta ei ilmoiteta veroilmoituksessa. Jos toimiala on muuttunut, ilmoita uusi toimiala heti muutoksen jälkeen OmaVerossa kohdassa "Toimialan muutos". Ilmoita päätoimiala TOL 2008 -luokituksen mukaan. Katso toimialakoodit Tilastokeskuksen sivuilta.
• Laissa (eräiden rajat ylittävien hybridijärjestelyjen verotuksesta annetun laki) tarkemmin määritellyin edellytyksin rajoitetusti verovelvollisen yhtiömiehen tulona verotetaan nk. käänteisestä hybridiyksiköstä saatu tulo-osuus. Tällainen tulo ilmoitetaan kohdassa ”Tulo-osuuksien veronalainen osuus”.
• Katso lista liitelomakkeista

Veroilmoitusta täydentäviä tietoja antaa

Ilmoita sen henkilön nimi ja puhelinnumero, joka tarvittaessa antaa Verohallinnolle lisätietoja.

Toimintaa sekä Manner-Suomessa että Ahvenanmaalla

Anna tässä kohdassa tieto, jos yhtiöllä on toimintaa sekä Ahvenanmaalla että mantereella.

Anna tieto myös siinä tapauksessa, että

• yhtiöllä on toimintaa vain Ahvenanmaalla mutta yhtiön kotipaikka on mantereella
• yhtiön kotipaikka on Ahvenanmaalla ja sillä on toimintaa Manner-Suomessa.

Selvitä vapaamuotoisella liitteellä, miten tulos jakautuu Ahvenanmaan ja Manner-Suomen kesken. Voit ilmoittaa Ahvenanmaan ja Manner-Suomen osuudet joko prosentteina tai euroina. Käytä laskelman pohjana nimenomaan verotettavaa tulosta. Esimerkiksi liikevaihdon tai muun sellaisen tiedon perusteella laskelmaa ei voi tehdä.

Ahvenanmaalainen yhteisö maksaa kaikesta ansaitsemastaan tulosta kunnallisveroa Ahvenanmaalle. Tämä perustuu Ahvenanmaan maakunnan kunnallisverolakiin (ks. Ålands författningssamling 119/2011).

Saman säännöksen mukaan myös Manner-Suomessa kotipaikan omaava yhteisö maksaa Ahvenanmaalle kunnallisveroa siitä osasta tuloa, joka on ansaittu Ahvenanmaalla. Tuloverolain mukaan kaikki yhteisöt maksavat kuitenkin 20 %:a tuloveroa, joka jaetaan valtion, kuntien ja seurakuntien kesken. Ahvenanmaalla toimivien yhteisöjen kunnallisverotus olisi siksi kaksinkertainen. Tämän kaksinkertaisuuden poistaa yhteisön kotipaikan mukaan joko Ahvenanmaan maakuntahallitus tai Verohallinto.

2 Kiinteä toimipaikka tuloverotuksessa

Valitse vain jompikumpi seuraavista kohdista:

• Yhtiö katsoo, että sille muodostuu tuloverotuksessa kiinteä toimipaikka tai yhtiöllä on Suomessa kiinteää omaisuutta.
• Yhtiö katsoo, ettei sille muodostu tuloverotuksessa kiinteää toimipaikkaa. Täytä lomake 80.

Tuloverotuksessa muodostuu kiinteä toimipaikka, tai yhtiöllä on kiinteää omaisuutta Suomessa

Valitse tämä vaihtoehto, jos yhtiölle muodostuu kiinteä toimipaikka Suomeen, yhtiöllä on kiinteää omaisuutta Suomessa tai yhtiö saa Suomessa tulo-osuutta yhtymästä.

• Ulkomaisen yhtiön on maksettava veroa Suomeen yleensä vain Suomesta saamistaan tuloista. Jos ulkomaisella yhtiöllä kuitenkin on Suomessa kiinteä toimipaikka, yhtiö on verovelvollinen kaikista kiinteään toimipaikkaan kuuluvista tuloista. Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan liikepaikkaa, jossa yrityksen toimintaa harjoitetaan kokonaan tai osittain. Kiinteän toimipaikan muodostaa esimerkiksi yrityksen johtopaikka, toimisto, epäitsenäinen edustaja tai sellainen rakennus-, kokoonpano- tai asennustoiminta, joka kestää yli sovellettavassa verosopimuksessa määritellyn aikarajan.
• Jos ulkomainen yhtiö omistaa esimerkiksi Suomessa sijaitsevan kiinteistön ja saa siitä myös tuloa, yhtiön pitää maksaa veroa tästä tulosta (TVL 10 §).
• Veroilmoituksessa on ilmoitettava tulo-osuus, jonka ulkomainen yhteisö saa suomalaisesta yhtymästä, jossa se on yhtiömiehenä. Esimerkiksi jos suomalainen kommandiittiyhtiö harjoittaa Suomessa elinkeinotoimintaa, rajoitetusti verovelvolliselle ulkomaiselle yhtiömiehelle kuuluva tulo-osuus on elinkeinotoiminnasta saatua tuloa.
• Lisätietoa kiinteästä toimipaikasta tuloverotuksessa
• Tarkempaa tietoa kiinteän toimipaikan tuloverotuksesta Suomessa, (Ulkomaisen yhteisön tuloverotus Suomessa, dnro A70/200/2018).

Tuloverotuksessa ei muodostu kiinteää toimipaikkaa

Valitse tämä vaihtoehto, jos yhtiö katsoo, ettei sille muodostu kiinteää toimipaikkaa Suomessa. Täytä siinä tapauksessa myös lomake 80 (Selvitys toiminnasta).

3 Muut tiedot

Yhtiön harjoittama toiminta (Yhtiö ei harjoita elinkeinotoimintaa)

OmaVero: Harjoittaako yhtiö ainoastaan muuta toimintaa kuin elinkeinotoimintaa?

Anna tässä kohdassa tieto, harjoittaako yhtiö elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaista elinkeinotoimintaa.

Jos yhtiö harjoittaa elinkeinotoiminnan lisäksi muuta toimintaa, yhtiö harjoittaa elinkeinotoimintaa tässä kohdassa tarkoitetulla tavalla. Jos sen sijaan yhtiön toiminta koostuu kokonaan muun kuin elinkeinotoiminnan harjoittamisesta, yhtiö ei harjoita tämän kohdan mukaista elinkeinotoimintaa. Muuta toimintaa voi olla esimerkiksi vuokraustoiminta ulkopuolisille tai passiivinen arvopapereiden omistaminen.

Tilinpäätös on kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukainen

Anna tässä kohdassa tieto, jos yhtiön tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS/IFRS tai GAAP) mukaisesti (kirjanpitolain luvussa 7 a tarkoitetulla tavalla).

Yhtiö on velvollinen laatimaan siirtohinnoitteludokumentaation (VML 14 a §) (täytä lomake 78)

Anna tässä kohdassa tieto, jos yhtiöllä on velvollisuus laatia siirtohinnoitteludokumentointi. Täytä myös lomake 78 (Selvitys siirtohinnoittelusta)

Siirtohinnoitteludokumentointi on laadittava etuyhteydessä tehdyistä liiketoimista, jos toinen osapuoli on ulkomainen yritys tai jos liiketoimi on tehty ulkomaisen yrityksen ja sen Suomessa sijaitsevan kiinteän toimipaikan välillä (VML 14 a §).

Liiketoimen osapuolet ovat etuyhteydessä toisiinsa, jos jommallakummalla osapuolella on määräysvalta toisessa osapuolessa tai kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa määräysvalta molemmissa osapuolissa (VML 31 § 2 momentti).

Dokumentointivelvollisia ovat yritykset, jotka täyttävät vähintään yhden seuraavista ehdoista:

• Yrityksen palveluksessa on vähintään 250 henkilöä.
• Yrityksen liikevaihto on enemmän kuin 50 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma on enemmän kuin 43 miljoonaa euroa.
• Yritys ei täytä Euroopan komission suosituksessa 2003/361/EY tarkoitettuja pienen ja keskisuuren yrityksen tunnusmerkkejä.
• Tätä kohtaa arvioitaessa on tärkeää huomata, että kansainväliseen konserniin kuuluminen johtaa usein siihen, että myös Suomessa toimiva pieni tai keskisuuri yritys on dokumentointivelvollinen. Kun henkilöstön määrään, liikevaihtoon ja taseen loppusummaan liittyviä rajoja lasketaan, huomioidaan käytännössä koko konsernin tiedot omistussuhteiden perusteella.

Lue lisää ohjeesta: Siirtohinnoittelun dokumentointi (dnro A68/200/2018).

Sivuliike tai kiinteä toimipaikka on yhtiöitetty EVL 52 d §:n mukaisesti

Anna tässä kohdassa tieto, jos ulkomainen yhteisö on liiketoimintasiirrolla luovuttanut liiketoimintakokonaisuuteen kohdistuvat varat ja niihin kohdistuvat velat toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle ja saanut vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön osakkeita.

Yhtiö on siirtänyt sivuliikkeen tai kiinteän toimipaikan muodostaman liiketoimintakokonaisuuden EVL 52 d §:n mukaisesti

Lisätietoja liiketoimintasiirrosta ohjeessa: Yritysjärjestelyt ja verotus – liiketoimintasiirto (dnro A163/200/2017)

Tuloverolaskelma (EVL)

Merkitse tuloverolaskelman Verotus-sarakkeeseen EVL:n mukaan laskettavat elinkeinotoiminnan ja muun toiminnan veronalaiset tuotot ja verotuksessa vähennyskelpoiset kulut. Tuloverolaskelmassa elinkeinotoiminnalla viitataan kaikkeen EVL:n mukaan verotettavaan toimintaan.

Tuloverolaskelmassa on varattu oma Kirjanpito-sarake niitä tuotto- ja kulueriä varten, joissa kirjanpitoon kirjattu määrä saattaa erota verotuksessa huomioon otettavasta määrästä.

Sekä Kirjanpito- että Verotus-sarake on täytettävä, vaikka luvut olisivat yhtä suuret.

Laske verovuoden verotettava tulo Verotus-sarakkeen luvuista seuraavasti. Vähennä elinkeinotoiminnan veronalaisista tuotoista (osa 4 Elinkeinotoiminnan tuotot) elinkeinotoiminnan vähennyskelpoiset kulut (osa 5 Elinkeinotoiminnan kulut).

Tuloverolaskelmassa eritellään vain elinkeinotoiminnan tulolähteen tuotot ja kulut, ei muiden tulolähteiden tuottoja ja kuluja. Elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluu EVL:n 1 §:n 1 momentin mukainen liike- ja ammattitoiminta (ns. varsinainen elinkeinotoiminta) sekä EVL:n mukaan verotettava muu toiminta.

Yhteisön henkilökohtainen tulolähde

Ulkomaisella yhteisöllä voi olla henkilökohtainen tulolähde vain, jos se on yleishyödyllinen. Verovuodesta 2020 alkaen yhteisön muu toiminta (pääsääntöisesti entinen henkilökohtaisen tulolähteen toiminta) verotetaan elinkeinotoiminnan tulolähteessä EVL:n säännösten mukaan.

Luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset ja vakuutuslaitokset

Luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset ja vakuutuslaitokset eivät täytä tuloverolaskelmaa ja yhteenvetoa tuloksesta ja tappiosta (Osa 6 Verotettava tulos tai vahvistettava tappio).

Nämä yhteisöt laskevat ja ilmoittavat elinkeinotoiminnan tuloksen tai tappion lomakkeella 77.

Lomakkeen 77 ja täyttöohjeen saat lomakesivulta

Lukujen merkitseminen

Ilmoita rahamäärät sentin tarkkuudella ilman etumerkkiä. Oletusarvo on, että tuotot lisäävät tulosta ja kulut vähentävät tulosta, joten lukujen eteen ei tarvita etumerkkejä. Jos ilmoittamasi erä kuitenkin poikkeaa oletusarvosta, merkitse luvun eteen miinusmerkki.
Esimerkki: Yhtiön liikevaihto on negatiivinen. Merkitse luvun eteen miinusmerkki kohdassa 1 ”Liikevaihto” (4 Elinkeinotoiminnan tuotot).

4 Elinkeinotoiminnan tuotot

1 Liikevaihto

Kirjanpidon mukainen liikevaihto.

Liikevaihtoon luetaan varsinaisen toiminnan myyntitulot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot (KPL 4 luku 1 §).

Jos yhtiön liikevaihtoon sisältyy osinkoja, ilmoita ne kohdan 3 (Rahoitustuotot) alakohdassa Saadut osingot ja ylijäämät. Vähennä vastaavasti osinkojen määrä liikevaihdosta, ennen kuin merkitset liikevaihdon tähän kohtaan.

Tavaroiden ja palveluiden myynti muille

Kiinteän toimipaikan toimintaan liittyvä tavaroiden ja palveluiden myynti muille kuin yritykseen etuyhteydessä oleville osapuolille.

Liiketoimen osapuolet ovat etuyhteydessä toisiinsa, jos jommallakummalla osapuolella on määräysvalta toisessa osapuolessa tai kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa määräysvalta molemmissa osapuolissa (VML 31 § 2 momentti).

Tavaroiden ja palveluiden myynti pääliikkeelle

Kiinteän toimipaikan toimintaan liittyvä tavaroiden ja palveluiden myynti yhtiön muille yksiköille.

Yhtiön muilla yksiköillä tarkoitetaan muun muassa pääliikettä tai yhtiön muissa valtioissa toimivia kiinteitä toimipaikkoja tai sivuliikkeitä.

Tavaroiden ja palveluiden myynti konserniyrityksille

Kiinteän toimipaikan toimintaan liittyvä tavaroiden ja palveluiden myynti muille saman konsernin yrityksille.

Saman konsernin yrityksillä tarkoitetaan tässä kirjanpitolain mukaisia emoyrityksiä ja tytäryrityksiä (KPL 1 luku 6 §).

2 Toiminnan muut tuotot

Käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitot ja purkuvoitot

Kirjanpito-sarake:

Kaikkien käyttöomaisuuteen kuuluneiden osakkeiden luovutusvoittojen ja purkuvoittojen yhteissumma sen suuruisena kuin voitot ovat kirjanpidossa.

Anna erittely käyttöomaisuusosakkeiden luovutus- ja purkuvoitoista lomakkeilla 71A ja 71B seuraavasti:

• lomakkeella 71A ilmoitetaan verotukseen vaikuttamattomat erät eli verovapaat luovutus- ja purkuvoitot sekä verotuksessa vähennyskelvottomat luovutus- ja purkutappiot
• lomakkeella 71B ilmoitetaan veronalaiset luovutus- ja purkuvoitot sekä verotuksessa vähennyskelpoiset luovutus- ja purkutappiot. Myös yhtymäosuuksien luovutus- ja purkuvoitot sekä -tappiot eritellään lomakkeella 71B.

Verotus-sarake:

Siirrä tähän kohtaan käyttöomaisuuteen kuuluneiden osakkeiden ja yhtymäosuuksien veronalaiset luovutus- ja purkuvoitot, jotka olet laskenut lomakkeella 71B. Huomaa, että tämän kohdan luku saadaan, kun veronalaisista luovutus- ja purkuvoitoista on ensin vähennetty sellaiset osakkeiden ja yhtymäosuuksien luovutus- ja purkutappiot, jotka voi vähentää vain luovutusvoitoista.

Käyttöomaisuuteen kuuluneiden osakkeiden (ei kuitenkaan asunto- ja kiinteistöosakkeiden) luovutus- ja purkuvoitto on yleensä verovapaata tuloa, jos yhtiö on omistanut vähintään 10 % luovutetusta tai puretusta yhtiöstä yli vuoden ajan (EVL 6 b § ja 51 d §).

Veronalaista on siis mm. asunto- ja kiinteistöosakkeiden luovutusvoitto, alle 1 vuoden ajan omistetuista osakkeista saatu luovutusvoitto sekä sellaisen yhtiön osakkeiden luovutus, josta yhteisö on omistanut alle 10 %. Pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhteisön luovutusvoitot ovat aina veronalaisia.

Merkitse tähän kohtaan myös lomakkeen 71A kohdissa 8 ja 9 ilmoittamasi erät, jotka pienentävät verovapaata luovutushintaa. Verovapaasti luovutettavien osakkeiden luovutushinta on veronalaista siltä osin kuin kirjanpidollinen luovutusvoitto (luovutushinnan ja poistamattoman hankintamenon erotus) johtuu

• aiemmin verotuksessa hyväksytystä osakkeiden arvonalennuspoistosta (EVL 42 §)
• varauksesta tai avustuksesta, joka on vähennetty hankintamenosta
• konserniyhtiöiden osakkeiden vähennyskelpoisesta luovutustappiosta, joka on syntynyt konserniyhtiöiden välillä.

Lue lisää käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksen verotuksesta Verohallinnon ohje: Yhteisön osakkeiden luovutusten verokohtelu.

Käyttöomaisuuskiinteistöjen luovutusvoitot

Ilmoita tässä käyttöomaisuuteen kuuluneiden kiinteistöjen luovutuksesta saadut voitot. Erittele luovutusvoitot liitteessä 71B, ja ilmoita tässä kohdassa erittelyn mukainen loppusumma.

Jos verotettavaa luovutusvoittoa ei jää mahdollisten vanhojen TVL-tulolähteen luovutustappioiden vähentämisen jälkeen, jätä kohta tyhjäksi.

Lue lisää vanhojen luovutustappioiden käyttämisestä ohjeesta Eräiden yhteisöjen tulolähdejaon poistaminen.

Muut tuotot

Veronalaiset (muut kuin edellä mainitut) liiketoiminnan muut tuotot tuloslaskelmasta.

Tähän kohtaan kuuluvia eriä ovat mm.

• liiketoimintakaupoista syntyneet myyntivoitot
• leasinghyvitykset
• saadut vahingonkorvaukset
• vuokratuotot kiinteistöistä
• vuokratuotot henkilöstön virkistyskäytössä olevista tiloista
• toimistopalvelutuotot.

3 Rahoitustuotot

Saadut osingot ja ylijäämät

Kirjanpito-sarake:

Yhteisön saamien osinkojen, ylijäämien ja muiden voitonjaon luonteisten erien yhteismäärä kirjanpidon mukaisena. Ilmoita myös osuuskunnasta saatu ylijäämänpalautus, jonka osuuskunta saa vähentää (EVL 18 § 4 momentti).

Muita voitonjaon luonteisia eriä ovat EVL 6 d §:n 7 momentissa mainitut

• säästöpankin maksama voitto-osuus ja korko
• keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen maksama takuupääoman korko.

Anna erittely osingoista ja ylijäämistä liitelomakkeella 73. Liitelomaketta ei kuitenkaan tarvitse täyttää, jos yhteisöllä on ainoastaan Suomesta saatuja kokonaan verovapaita osinkoja tai ylijäämiä.

Tarkempaa tietoa osinkotulojen verotuksesta on lomakkeen 73 täyttöohjeessa.

Tarkempi ohje: Osinkotulojen verotus, dnro (VH/8449/00.01.00/2020).

Verotus-sarake:

Merkitse tähän kohtaan osinkojen ja ylijäämien veronalainen osuus, jonka olet ilmoittanut lomakkeella 73.

Listaamattoman yhtiön saama osinko listatusta yhtiöstä on kokonaan veronalaista, kun omistusosuus on alle 10 %. Lisäksi osinko on kokonaan veronalaista tuloa, jos suoritus on osinkoa jakavalle yhtiölle vähennyskelpoinen. Myös osuuskunnasta saatu osuuskunnalle vähennyskelpoinen ylijäämänpalautus (EVL 18 § 4 momentti) on kokonaan veronalaista tuloa.

Ilmoita tässä kohdassa myös ns. REIT-yhtiöistä saadut osingot, jotka ovat kokonaan veronalaisia.

Ilmoita tässä myös ulkomaisesta väliyhteisöstä saadun osingon veronalainen osuus, jonka olet ilmoittanut lomakkeella 74.

Voitto-osuudet yhtymistä

Kirjanpito-sarake:

Voitto-osuudet yhtymistä sen mukaisina kuin ne ovat kirjanpidossa.

Voitto-osuus yhtymästä on verovapaata tuloa.

Yhtymän osakkaalle veronalaista tuloa on TVL 16 §:n ja 16a §:n mukaan laskettava yhtymän tulo-osuus.

Verotus-sarake: Tulo-osuuksien veronalainen osuus

Merkitse tähän kohtaan TVL 16 §:n mukaiset verotettavat tulo-osuudet kotimaisista yhtymistä sekä TVL 16 a §:ssä tarkoitetut tulo-osuudet ulkomaisesta yhtymästä ja eurooppalaisesta taloudellisesta etuyhtymästä.

Jos verotettavat tulo-osuudet eivät vielä ole tiedossa, jätä kohta tyhjäksi. Täydennä veroilmoitusta heti, kun tulo-osuuden todellinen määrä on selvinnyt. Jos tulo-osuuksia ei ole ilmoitettu ajallaan, seurauksena voi olla veronkorotus.

Ilmoita tässä kohdassa myös nk. käänteisestä hybridiyksiköstä saatu tulo-osuus. Ilmoita tulo-osuus lisäksi liitelomakkeessa 82. Lue aiheesta tarkemmin Verohallinnon ohjeesta Eräiden rajat ylittävien hybridijärjestelyjen verotus.

Tuotot kapitalisaatiosopimuksista ja tietyistä vakuutuksista

Kirjanpito-sarake:

Merkitse tähän kohtaan tuotot kapitalisaatiosopimuksista sekä tietyistä säästöhenkivakuutuksista ja eläkevakuutuksista (TVL 35 § 1 momentti ja 35 b §).

Verotus-sarake:

Merkitse tähän kohtaan tuottojen veronalainen osuus. Veronalaista tuloa ovat suoritukset, jotka on saatu sellaisesta elinkeinotulolähteeseen kuuluvasta kapitalisaatiosopimuksesta ja säästöhenkivakuutuksesta, joka ei ole laskuperustekorkoinen (ks. tarkemmin tuloverolain 35 §:n 1 momentti). Suoritus voi olla esimerkiksi vakuutussuoritus tai takaisinostoarvo. Suorituksen saajan veronalaista tuloa on se suhteellinen osuus suorituksesta, joka vastaa maksuhetkellä jäljellä olevan säästömäärän tuottoa. Tulo on aina suorituksen maksuvuoden tuloa.

Veronalaista tuloa on myös tuloverolain 35 b §:ssä tarkoitetun säästöhenkivakuutuksen, kapitalisaatiosopimuksen ja eläkevakuutuksen tuottamat tulot, jotka lasketaan tuloverolain 35 b §:ssä säädetyllä tavalla.

Laskuperustekorkoiselle kapitalisaatiosopimukselle maksetaan vuosittain ennalta sovittu tuotto, joka muodostuu laskuperustekorosta ja mahdollisesta asiakashyvityksestä. Laskuperustekorko ja mahdollinen asiakashyvitys ovat sen vuoden tuloa, jolta ne kertyvät.

Lue lisää ohjeesta Kapitalisaatiosopimuksen verotus (VH/520/00.01.00/2021).

Muut rahoitus- ja korkotuotot

Korkotuotot, korkotulona käsiteltävät rahoitustuotot (EVL 18 a §:n 2 momentti) ja muut rahoitustuotot, esimerkiksi valuuttakurssivoitot.

4 Palautuvat arvonalennukset

Kirjanpito-sarake:

• Kirjanpidon mukaiset rahoitusomaisuuden palautuvat arvonalennukset (EVL 5 a § 1 kohta).
• Vaihto-omaisuuden palautuvat arvonalennukset (EVL 5 a § 3 kohta).
• Käyttöomaisuuden palautuvat arvonalennukset (EVL 5 a § 5 kohta).

Verotus-sarake:

Palautuva arvonalennus on yleensä veronalaista tuloa. Merkitse se tähän kohtaan. Arvonalennuksen palautus on kuitenkin verovapaata tuloa silloin, kun vastaavaa (esimerkiksi EVL 42 §:n nojalla tehtyä) käyttöomaisuuden arvonalennusta ei ole aikanaan hyväksytty vähennettäväksi verotuksessa.

5 Saatu konserniavustus

Merkitse tähän yhteisön saama konserniavustus. Anna konserniavustuksista lisäksi erittely lomakkeella 65.

6 Varausten vähennykset

Kirjanpito-sarake:

Kirjanpidon mukaiset pakollisten ja verotusperusteisten varausten vähennykset.

Verotus-sarake:

Veronalainen osuus varausten vähennyksistä. Veronalaisia ovat mm:

• vähentämättä jäänyt jälleenhankintavaraus (EVL 43 §)
• rakennus-, laivanrakennus- tai metalliteollisuusliikettä harjoittavan yrityksen tekemä takuuvaraus siltä osin kuin se ylittää takuukorjauksista syntyneet menot (EVL 47 §).

Erittele kirjanpitoon merkityt varaukset lomakkeella 62.

7 Osuus väliyhteisön tuloon

Yhteisön osuus ulkomaisen väliyhteisön verovuoden tuloon. Vähennä tästä luvusta yhteisön osuus saman väliyhteisön viiden edellisen vuoden tappioista, jos tällaisia tappioita on ollut.

Anna tiedot jokaisesta väliyhteisöstä ja laske yhtiön osuus kunkin väliyhteisön tulosta tai tappiosta lomakkeella 74.

Ulkomaisella väliyhteisöllä tarkoitetaan sellaista ulkomaista yhteisöä, joka on Suomessa yleisesti verovelvollisten määräämisvallassa ja jonka tuloverotuksen todellinen taso yhteisön asuinvaltiossa on alhaisempi kuin 3/5 Suomen yhteisöveron tasosta. Myös matalan verorasituksen valtioon sijoittautunut ulkomaisen yhteisön kiinteä toimipaikka voi muodostaa väliyhteisön. Väliyhteisönä ei pidetä yhteisöä, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueella tai sellaisessa verosopimusvaltiossa, jonka kanssa Suomi on sopinut tarpeellisesta tietojenvaihdosta. Lisäksi edellytetään, että yhteisö aidosti sijaitsee kyseisessä valtiossa.

Osakasta verotetaan väliyhteisön tulosta, jos osakkaan omistusosuus yhtiöstä joko yksin tai yhdessä samaan etupiiriin kuuluvien kanssa on vähintään 25 % tai osakas on oikeutettu vähintään 25 %:n osuuteen yhtiön varallisuuden tuotosta. Jos ulkomainen väliyhteisö on kirjanpitolaissa tarkoitettu tytäryritys tai osakkuusyritys, liitä veroilmoitukseen väliyhteisön tilikauden ja edeltävän tilikauden tilinpäätös.

8 Muun omaisuuden luovutusvoitot

Ilmoita tässä Muu omaisuus -omaisuuslajiin kuuluneiden hyödykkeiden luovutuksista saadut voitot. Erittele luovutusvoitot liitteessä 71B ja merkitse tähän kohtaan erittelyn mukainen loppusumma.

9 Muut veronalaiset tuotot (ei tilikauden tuloslaskelmassa)

Veronalaiset tuotot, jotka eivät sisälly tilikauden tuloslaskelmaan.

Tilikauden tuloslaskelman ulkopuolisia tuottoja voivat olla esimerkiksi erot, jotka johtuvat kirjanpidon ja verotuksen erilaisista jaksottamissäännöksistä. Tällaisia eroja voi olla perustajaurakoinnissa. Katso lisää ohjeesta Perustajaurakointiliiketoiminta verotuksessa.

Huomaa, että yhtiön omien osakkeiden luovutuksesta syntynyt voitto ei ole veronalaista tuloa eikä sitä merkitä tähän kohtaan.

10 Elinkeinotoiminnan veronalaiset tuotot yhteensä

Verotus-sarakkeen kohtien 1–9 yhteenlaskettu määrä eli elinkeinotoiminnan veronalaiset tuotot yhteensä.

11 Veronpalautus

Tuloslaskelmaan tuotoksi kirjattu veronpalautus.

Merkitse tähän myös veronpalautukselle maksettu yhteisökorko. Yhteisökorko on verovapaata tuloa.

12 Tuloslaskelman muut verottomat tuotot

Tuloslaskelmaan sisältyvien muiden verovapaiden tuottojen yhteismäärä.

Muita verovapaita tuottoja ovat esimerkiksi fuusiovoitot (EVL 52 b §) ja elokuvan tuotantotuki (EVL 6 § 1 momentti 5 kohta).

Sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoa ylläpitävän yhteisön perimät liittymismaksut ovat verovapaata tuloa, jos ne palautetaan maksajalle. Siirtokelpoiset liittymismaksut sen sijaan ovat veronalaista tuloa, eikä niitä merkitä tähän (EVL 6 § 1 momentti 3 kohta).

Ilmoita tässä kohdassa myös ne luovutusvoitot, jotka on saatu epäsuoran tuloutuksen piiriin kuuluvasta irtaimesta kuluvasta käyttöomaisuudesta (EVL 30 §).

5 Elinkeinotoiminnan kulut

1 Materiaalit ja palvelut

Ostot ja varastojen muutokset

Merkitse tähän kohtaan

• tilikauden aikana luovutettujen hyödykkeiden hankintamenot
• ostot tilikauden aikana
• valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden sekä tarvikevarastojen muutos (joko lisäys tai vähennys).

Ulkopuoliset palvelut ‒ pääliike ja etuyhteysyritykset

Ulkopuoliset palvelut, jotka yhteisö on hankkinut pääliikkeeltä tai saman konsernin muilta yrityksiltä. Merkitse tähän näiden palvelujen arvo yhteensä.

Ulkopuoliset palvelut ‒ muut

Ulkopuoliset palvelut, jotka yhteisö on hankkinut muilta kuin pääliikkeeltä ja saman konsernin muilta yrityksiltä. Ilmoita palveluiden määrä yhteensä.

2 Henkilöstökulut

Suomessa tehdyn työn palkat ja palkkiot

Kirjanpidon mukaiset palkat ja palkkiot, jotka on maksettu Suomessa tehdystä työstä.

Suomessa tehdyn työn eläkekulut

Kirjanpidon mukaiset eläkekulut Suomessa tehdystä työstä.

Suomessa tehdyn työn muut henkilösivukulut

Muut kirjanpidon mukaiset henkilösivukulut Suomessa tehdystä työstä.

Muualla tehdyn työn henkilöstökulut, jotka kohdistuvat Suomen kiinteään toimipaikkaan

Kirjanpidon mukaiset palkat ja palkkojen sivukulut, jotka on maksettu  Suomen ulkopuolella tehdystä työstä ja jotka kohdistuvat Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan.

3 Poistot ja käyttöomaisuuden arvonalentumiset

Poistot

Erittele poistot ensin lomakkeella 62.

Kirjanpito-sarake:

Suunnitelman mukaiset poistot ja poistoeron muutokset, jotka rasittavat kirjanpidossa tulosta.

Siirrä poistojen ja poistoeron muutosten yhteismäärä tähän kohtaan lomakkeelta 62.

Verotus-sarake: Vähennyskelpoinen osuus

Siirrä tähän kohtaan lomakkeelta 62 elinkeinoverolain mukaiset poistot, lisäpoistot ja mahdolliset veronhuojennuspoistot.

• Elinkeinoverolain mukaisilla poistoilla tarkoitetaan poistoja, jotka ovat verotuksessa vähennyskelpoisia EVL 24, 30–34 ja 36–41 §:ien mukaan.
• Tässä kohdassa ilmoitettavien poistojen tulee vastata lomakkeella 62 ilmoitettujen EVL-poistojen yhteismäärää (poistosarakkeiden kohdat 5 ja 6).

Tähän kohtaan sisällytetään myös mahdolliset hyllypoistot eli aikaisempina vuosina tehdyt poistot, joita ei ole vähennetty verotuksessa ja jotka yhteisö haluaa vähentää tänä vuonna.

• Erittele aikaisempina vuosina hyväksymättä tai vähentämättä jätetyt poistot lomakkeella 12A.
• Lomake 12A tulee täyttää myös sellaiselta vuodelta, jona uutta hyllypoistoa muodostetaan.

Leasingille otetusta omaisuudesta ei voi verotuksessa tehdä poistoa, vaikka kansainväliset tilinpäätösstandardit sen sallisivat. Tällaista poistoa ei myöskään merkitä Verotus-sarakkeeseen.

Katso lisää lomakkeen 62 täyttöohjeesta.

Käyttöomaisuuden arvonalentumiset

Kirjanpito-sarake:

Kirjanpidon mukaiset käyttöomaisuuden arvonalentumiset, joita ei ole ilmoitettu poistojen yhteydessä.

Verotus-sarake: Vähennyskelpoinen osuus

Se osuus kulumattoman käyttöomaisuuden arvonalentumisista, joka on EVL 42 §:n mukaan vähennyskelpoinen.

Vähennyskelpoista on vain

• muista arvopapereista kuin osakkeista tehty arvonalennus
• muusta kulumattomasta käyttöomaisuudesta kuin maa-alueista tehty arvonalennus silloin, kun omaisuuden käypä arvo verovuoden päättyessä on olennaisesti alhaisempi kuin poistamatta oleva hankintameno.

4 Toiminnan muut kulut

Edustuskulut

Kirjanpito-sarake:

Kaikki kirjanpidon mukaiset edustuskulut. Tietoa edustuskuluista ja edustuskulun käsitteestä (ohjeessa Edustusmenot tuloverotuksessa).

Verotus-sarake: Vähennyskelpoinen osuus

Puolet (50 %) edustuskuluista (EVL 8 § 1 momentin 8 kohta).

Annetut lahjoitukset

Kirjanpito-sarake:

Kaikki kirjanpidon mukaiset yhteisön antamat lahjoitukset.

Verotus-sarake: Vähennyskelpoinen osuus

Merkitse tähän kohtaan vähennyskelpoinen osuus annetuista lahjoituksista.

Vähennyskelpoisia ovat vain kohtuulliset yleishyödylliselle yhteisölle annetut lahjoitukset, jotka on yleensä annettu paikalliseen tai yhteisön toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen.

Yhteisöt saavat lisäksi tietyin edellytyksin vähentää eräitä sellaisia lahjoituksia, jotka on annettu kulttuuriperinteen säilyttämiseen tai tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen ja joiden suuruus on vähintään 850 euroa (TVL 57 §).

Käyttöomaisuusosakkeiden luovutustappiot ja purkutappiot

Kirjanpito-sarake:

Käyttöomaisuuteen kuuluneiden osakkeiden ja yhtymäosuuksien luovutustappiot sekä purkutappiot sen mukaisina kuin ne ovat kirjanpidossa.

Anna erittely käyttöomaisuusosakkeiden ja yhtymäosuuksien luovutustappioista ja purkutappioista lomakkeilla 71A ja 71B seuraavasti:

• Lomakkeella 71A ilmoitetaan erät, jotka eivät vaikuta verotukseen eli verovapaat luovutus- ja purkuvoitot sekä verotuksessa vähennyskelvottomat luovutus- ja purkutappiot.
• Lomakkeella 71B ilmoitetaan veronalaiset luovutus- ja purkuvoitot sekä verotuksessa vähennyskelpoiset luovutus- ja purkutappiot. Vähennyskelpoiset luovutus- ja purkutappiot voivat joko olla rajoituksetta vähennyskelpoisia tai ne saadaan vähentää vain luovutus- ja purkuvoitoista verovuonna ja viitenä seuraavana vuonna.
• Myös yhtymäosuuksien luovutus- ja purkuvoitot ja -tappiot eritellään lomakkeella 71B.

Verotus-sarake: Vähennyskelpoinen osuus

Sellaiset käyttöomaisuusosakkeiden ja yhtymäosuuksien luovutus- ja purkutappiot, jotka ovat rajoituksetta vähennyskelpoisia. Näitä ovat

• luovutustappiot, jotka ovat syntyneet pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhteisön käyttöomaisuudesta
• tappiot, jotka ovat syntyneet yhteisön omistamien, elinkeinotoimintaan kuuluvien asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden ja niitä vastaavien osakkeiden luovutuksesta. Älä erittele yksityiskohtaisesti tällaisia luovutustappioita lomakkeella 71B. Merkitse tappio kuitenkin myös lomakkeelle 71B kohtaan "Verovuonna elinkeinotoiminnasta vähennyskelpoinen luovutus- ja purkutappio".

Huomaa, että luovutustappio on tavallisesti vähennyskelvoton (ja vastaava luovutusvoitto verovapaa), joten sitä ei merkitä tähän.

Joissakin tapauksissa luovutustappion voi vähentää vain käyttöomaisuusosakkeiden veronalaisista luovutusvoitoista verovuonna tai viitenä seuraavana vuonna.

• Tällainen luovutusvoitoista vähennyskelpoinen luovutustappio vähennetään jo silloin, kun lasketaan luovutusvoittojen veronalaista osuutta, joka ilmoitetaan osan 4 (Elinkeinotoiminnan tuotot) kohdassa 2 ”Liiketoiminnan muut tuotot”. Siksi luovutustappiota ei näissäkään tapauksissa merkitä tähän.

Lisätietoa luovutustappioiden vähennysoikeudesta ohjeessa Yhteisön osakkeiden luovutusten verokohtelu.

Myyntisaamisten arvonalentumiset

Myyntisaamisten arvonalenemiset (EVL 17 § 2 kohta).

Kiinteään toimipaikkaan kohdistuvat pääliikkeen hallintokulut

Se osa pääliikkeen hallintokuluista, joka kohdistuu Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan. Tällaisia kuluja ovat muun muassa

• henkilöstön virkistys- ja koulutusmenot
• it-kulut ja muut tietoliikennekulut
• markkinointikulut.

Muut vähennyskelpoiset kulut

Ne liiketoiminnan muut vähennyskelpoiset kulut, jotka kohdistuvat suoraan Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan ja joita ei ole merkitty veroilmoituksessa aiemmin elinkeinotoiminnan vähennyskelpoisiksi kuluiksi. Tällaisia kuluja ovat muun muassa

• vapaaehtoiset henkilösivukulut
• toimitilakulut
• ajoneuvokulut
• tietotekniikkaan liittyvät laite- ja ohjelmistokulut
• muut kone- ja kalustokulut
• matkakulut
• myyntikulut
• markkinointikulut
• tutkimus- ja kehityskulut
• hallintopalvelut
• muut hallintokulut
• muut liikekulut.

Tähän kohtaan merkitään myös verotuksessa vähennyskelpoiset Yle-vero ja kiinteistövero.

Vähennyskelvottomat kulut

Vähennyskelvottomiin kuluihin merkitään erät, joille ei ole omaa kohtaa muualla veroilmoituksessa mutta jotka sisältyvät kirjanpidossa tuloslaskelman kuluihin.

Vähennyskelvottomat kulut ilmoitetaan tässä luettelossa, eikä näitä eriä saa sisällyttää varsinaisen tuloverolaskelman eriin.

Välittömät verot

Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut tuloverot. Kohtaan merkitään siis suoriteperusteisesti tilikaudelle kuuluvat verot, ei pelkästään tilikaudella maksettuja ennakkoveroja.

Kiinteistöveroa ei merkitä tähän, sillä sen voi vähentää verotuksessa.

Veronkorotukset ja myöhästymismaksut

Kaikki veronkorotukset ovat vähennyskelvottomia riippumatta siitä, mihin veroon ne kohdistuvat.

Merkitse tähän myös myöhästymismaksu, huojennettu viivästyskorko, viivästyskorko ja laiminlyöntimaksu. Myöskään niitä ei voi vähentää verotuksessa.

Sakot ja muut rangaistusmaksut

Sakot, seuraamusmaksut ja muut sanktioluonteiset julkisoikeudelliset maksuseuraamukset (EVL 16 § 5 kohta).

Käyttöomaisuusosakkeiden arvonalentumiset

Merkitse tähän kohtaan käyttöomaisuusosakkeiden arvonalentumiset.

Käyttöomaisuusosakkeista tehty arvonalenemispoisto ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Pakolliset varaukset

Kirjanpidossa tehdyt pakolliset varaukset. Pakolliset varaukset eivät yleensä ole vähennyskelpoisia verotuksessa.

Pakollisella varauksella tarkoitetaan tulevia menoja, jotka aiheutuvat KPL 5 luvun 14 §:n mukaisista velvoitteista ja joiden täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei vielä tiedetä.

Tällaisia tulevia menoja ja menetyksiä voivat aiheuttaa esimerkiksi liiketoiminnan tuotantolinjan tai tuotantolaitoksen saneeraus ja lopettaminen, luovutettujen tuotteiden takuukorjausvastuut, reklamaatiot ja vahingonkorvaukset.

Takuukorjausvaraus on verotuksessa vähennyskelpoinen, mutta vain silloin, kun kyseessä on rakennus-, laivanrakennus- tai metalliteollisuutta harjoittava liike, joka on vastuussa rakennuksen, sillan, lentokoneen tai vastaavan suurehkon koneyksikön virheellisyyksistä (EVL 47 §). Merkitse vähennyskelpoinen takuuvaraus Verotus-sarakkeeseen kohdassa 7 ”Varausten lisäykset”.

Muut vähennyskelvottomat kulut

Merkitse tähän kohtaan mahdolliset muut kulut, joita ei voi vähentää verotuksessa.

Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi

• verovapaan tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvat menot. Verovapaan tulon ylittävä osa menoista on kuitenkin vähennyskelpoinen (EVL 16 § 2 kohta).
• sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoon liittymisestä suoritetut maksut, jotka palautetaan yhteisölle, jos se luopuu liittymismaksun tuottamasta edusta (EVL 16 §:n 3 kohta)
• annetut lahjukset ja lahjusten kaltaiset edut
• yhtiön omista osakkeistaan maksama summa, elleivät kyseessä ole sellaiset osakkeet, jotka yhtiö on luovuttanut työsuhteen perusteella (EVL 16 § 9 kohta ja EVL 18 § 3 momentti).

5 Rahoituskulut

Korkokulut pääliikkeelle

Kirjanpito-sarake:

Korot, jotka kiinteä toimipaikka tai sivuliike on kirjanpidon mukaan maksanut pääliikkeelle.

Verotus-sarake:

Verotuksessa vähennyskelpoinen osuus.

Korkokulut konserniyhteysosapuolille (EVL 18 a §)

Konserniyhteysveloista kotimaisille ja ulkomaisille osapuolille suoritetut korkomenot.

• Esimerkiksi korot, jotka yhteisö on suorittanut saman konsernin yrityksille (KPL 1 luku 6 §).

Konserniyhteysvelka voi olla välitöntä (EVL 18 a § 6 momentti) tai välillistä (EVL 18 a § 7 momentti). Välitön konserniyhteysvelka on kysymyksessä silloin, kun konserniyhteydessä olevat osapuolet ovat velkasuhteessa keskenään. Osapuolet ovat konserniyhteydessä toisiinsa, jos osapuolella on toisessa osapuolessa määräysvalta tai kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä määräysvalta velkasuhteen molemmissa osapuolissa verotusmenettelystä annetun lain (VML) 31 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Välillisenä konserniyhteysvelkana pidetään velkaa, jonka yhteisö on ottanut muulta kuin konserniyhteydessä olevalta osapuolelta, jos jompikumpi seuraavista ehdoista täyttyy:

• konserniyhteydessä olevalla osapuolella on saatava lainan antaneelta osapuolelta ja saatavalla on yhteys velkaan
• velan vakuutena on konserniyhteysosapuolen saatava.

Kaikki EVL 18 a §:n mukaisiin konserniyhteysvelkoihin liittyvät korkokulut eivät välttämättä sisälly kirjanpidon korkokuluihin saman konsernin yrityksiltä (KPL 1 luku 6 §). Tämän vuoksi tässä kohdassa ilmoitettavat konserniyhteysvelkojen korkokulut voivat poiketa kirjanpidon saman konsernin yrityksille suorituista korkokuluista.

Jos yhtiön nettokorkomenot ylittävät 500 000 euroa, täytä lomake 81: Selvitys nettokorkomenoista. Jos ilmoitat OmaVerossa, anna tiedot vaiheessa Muut selvitykset.

Korkokulut omistusyhteysyrityksille

Korot, jotka yhteisö on kirjanpidon mukaan maksanut omistusyhteysyrityksille (KPL 1 luku 7 §).

Jos yhtiön nettokorkomenot ylittävät 500 000 euroa, täytä lomake 81: Selvitys nettokorkomenoista. Jos ilmoitat OmaVerossa, anna tiedot vaiheessa Muut selvitykset.

Muut korkokulut

Muut korkokulut, esimerkiksi korot, jotka johtuvat

• ostoveloista
• joukkovelkakirjalainoista
• vaihtovelkakirjalainoista
• rahoituslaitoslainoista
• rahoitusyhtiölainoista
• eläkelainoista
• rahoitusvekseleistä.

Jos yhtiön nettokorkomenot ylittävät 500 000 euroa, täytä lomake 81: Selvitys nettokorkomenoista. Jos ilmoitat OmaVerossa, anna tiedot vaiheessa Muut selvitykset.

Korkokuluna käsiteltävät rahoituskulut (EVL 18 a §)

EVL 18 a §:n 2 momentin mukaan korkomenona pidettävät rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyvät suoritukset.

Korkokulujen oikaisu (EVL 18 a §)

Merkitse tähän kohtaan euromäärä, jolla EVL 18 a §:n mukainen korkovähennysrajoitus mahdollisesti vaikuttaa vähennettävien korkomenojen määrään.

Laske vaikutus lomakkeella 81 (Selvitys nettokorkomenoista). Täytä lomake, jos yhtiön nettokorkomenot ylittävät 500 000 euroa. Lomaketta 81 käytetään kaikkien tulolähteiden tietojen ilmoittamiseen, mutta merkitse veroilmoitukseen 6B vain EVL:n mukainen osuus (ks. lomake 81 kohta 8).

Jos EVL 18 a §:stä johtuen yhtiön kaikki korkokulut eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia, merkitse tähän vähennyskelvoton osuus ja laita luvun eteen miinusmerkki.

Merkitse tähän kohtaan myös ne aikaisempien verovuosien vähennyskelvottomat nettokorkomenot, jotka yhtiö vaatii (lomakkeella 81) vähennettäväksi verovuonna.

Konsernituki ja saamisten arvonalentumiset

Konsernituki, joka on annettu sellaiselle yhtiölle, josta yhteisö yksin tai yhdessä konserniyhtiöiden (EVL 6 b § 7 momentti) kanssa omistaa vähintään 10 %.

Ilmoita lisäksi muut vastaavat menot, jotka on suoritettu toisen yhtiön taloudellisen aseman parantamiseksi ilman vastasuoritusta. Ilmoita myös saamisten (ei kuitenkaan myyntisaamisten) menetykset ja arvonalenemiset tällaiselta yhtiöltä.

Nämä erät eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia (EVL 16 § 7 kohta).

Muun rahoitusomaisuuden menetykset ja lopulliset arvonalentumiset

Kirjanpito-sarake:

Kirjanpidon mukaiset muun rahoitusomaisuuden menetykset ja lopulliset arvonalentumiset. Tällaisia ovat esimerkiksi menetykset, jotka johtuvat kavalluksesta, varkaudesta tai muusta rikoksesta.

Verotus-sarake: Vähennyskelpoinen osuus

Vähennyskelpoinen osuus muun rahoitusomaisuuden menetyksistä ja lopullisista arvonalentumisista.

• Rahoitusomaisuuden menetykset ovat vähennyskelpoisia (EVL 17 § 1 kohta).
• Myös rahoitusomaisuuden lopullisiksi todetut arvonalenemiset ovat EVL 17 §:n 2 kohdan mukaan yleensä vähennyskelpoisia, paitsi silloin, kun arvonaleneminen on kohdistunut saamiseen toiselta konserniyhtiöltä (ks. edellinen kohta ”Konsernituki ja saamisten arvonalentumiset").

Rahoitusomaisuuden luovutustappiot

Kirjanpidon mukaiset rahoitusomaisuuden luovutustappiot, esimerkiksi rahoitusomaisuuteen kuuluneen arvopaperin tai saamisen luovutuksesta syntyneet tappiot.

Muut rahoituskulut

Kirjanpidon mukaiset muut rahoituskulut, esimerkiksi

• lainojen hoitokulut
• limiittipalkkiot
• takausprovisiot
• luottovakuutukset
• kiinnityskulut
• perimiskulut
• kurssitappiot
• factoring-kulut
• terminointikulut.

Älä ilmoita tässä niitä rahoituskuluja, jotka ilmoitit edellä kohdassa "Korkokuluna käsiteltävät rahoituskulut (EVL 18 a §)".

6 Annettu konserniavustus

Merkitse tähän yhtiön antama konserniavustus. Anna konserniavustuksista lisäksi erittely lomakkeella 65.

7 Varausten lisäykset

Kirjanpito-sarake:

Kirjanpidon mukaiset verotusperusteisten varausten lisäykset. Anna erittely varauksista lomakkeella 62.

Verotus-sarake: Vähennyskelpoinen osuus

Se osa verotusperusteisista varauksista, jonka voi vähentää verotuksessa.

8 Muun omaisuuden luovutustappiot ja arvonalentumiset

Erittele muun omaisuuden luovutustappiot lomakkeessa 71B.

Kirjanpito-sarake:

Ilmoita tässä ne muun omaisuuden luovutustappiot tai arvonalentumiset, jotka on merkitty kirjanpitoon.

Verotus-sarake:

Se osuus muun omaisuuden luovutustappioista tai arvonalentumisista, jonka voi vähentää verotuksessa. Lähtökohta on, että muun omaisuuden luovutustappion sekä kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiön osakkeiden luovutuksesta syntyneen tappion saa vähentää. Älä erittele yksityiskohtaisesti tällaisia luovutustappioita lomakkeella 71B. Merkitse tappio kuitenkin myös lomakkeelle 71B kohtaan Verovuonna elinkeinotoiminnasta vähennyskelpoinen luovutus- ja purkutappio.

Muuhun omaisuuteen kuuluvien muiden kuin kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiön osakkeiden ja yhtymäosuuksien hankintamenon vähentämistä on sen sijaan rajoitettu. Tällaisen muuhun omaisuuteen kuuluvan osakkeen ja avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiöosuuden luovutuksesta syntyneen tappion voi vähentää vain niistä veronalaisista voitoista, jotka ovat syntyneet muun omaisuuden luovutuksesta. Vähennyksen voi tehdä verovuonna ja viitenä seuraavana verovuonna. Älä merkitse näitä luovutustappioita tähän. Erittele luovutustappiot lomakkeessa 71B kohdassa Muun omaisuuden osakkeiden ja yhtymäosuuksien luovutustappio.

Lisätietoa luovutustappioiden vähentämisestä on ohjeessa Eräiden yhteisöjen tulolähdejaon poistaminen (VH/1881/00.01.00/2019) kappaleessa 3.4.

9 Muuhun omaisuuteen kuuluvien saamisten arvonalentumiset

Kirjanpito-sarake:

Ilmoita tässä ne muuhun omaisuuteen kuuluvien saamisten arvonalentumiset, jotka on merkitty kirjanpitoon.

Verotus-sarake:

Se osuus muuhun omaisuuteen kuuluvien saamisten arvonalentumisista, jonka voi vähentää verotuksessa. Muun omaisuuden omaisuuslajiin kuuluvan, tulon hankkimiseen liittyvän saamisen lopullinen menetys on EVL 17 §:n 2 momentin perusteella vähennyskelpoinen. Saamisten menetysten vähentämistä käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Saamisten arvonalenemisten vähennyskelpoisuus elinkeinotulon verotuksessa.

10 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvistä kuluista voi tehdä verotuksessa lisävähennyksen. Lisävähennykseen ovat oikeutettuja kaikki elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavat yhteisöt, jotka tekevät tutkimusyhteistyötä tutkimusorganisaation kanssa.

Lisävähennyksen saa tutkimus- tai tiedonlevittämisorganisaation kanssa tehdyn tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella. Lisävähennyksen perusteena on tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvä alihankintalasku, jonka yhteisö maksaa tutkimus- tai tiedonlevittämisorganisaatiolle.

Lisävähennys on 150 prosenttia yrityksen tällaisista alihankintalaskuista. Alle 5 000 euron vähennystä ei kuitenkaan voi saada, joten kuluja on oltava vähintään 3 333,33 euroa. Vähennyksen enimmäismäärä on 500 000 euroa.

Lisävähennystä ei myönnetä siltä osin kuin yhteisö on saanut alihankintalaskuja varten suoraa valtiontukea tai muuta julkista tukea.

Erittele perusteet lisävähennyksen myöntämiseksi lomakkeessa 67 ja erillisellä vapaamuotoisella liitteellä.

Lue lisää: Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys verovuosina 2021-2027

11 Muut vähennyskelpoiset kulut (ei tilikauden tuloslaskelmassa)

Verotuksessa vähennyskelpoiset kulut, jotka eivät sisälly tilikauden tuloslaskelmaan.

Ilmoita tässä kohdassa esimerkiksi työperäiset osingot. Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä maksettu osinko on ansiotuloa, jos osingon jakoperusteena on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos (TVL 33 b § 3 momentti). Lisätietoa ohjeessa Työpanokseen perustuvan osingon ja ylijäämän verotus, dnro VH/8108/00.01.00/2020).

Merkitse tähän kohtaan lisäksi koulutusvähennys, jota yhteisö vaatii verotuksessa. Anna koulutusvähennyksestä myös selvitys lomakkeella 79.

12 Elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskelpoiset kulut yhteensä

Verotus-sarakkeessa olevien erien summa eli elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskelpoiset kulut yhteensä.

6 Verotettava tulos tai vahvistettava tappio

Ilmoita tässä osassa eri tulolähteiden verovuoden 2022 tulokset tai vahvistettavat tappiot.

Älä merkitse aikaisempien vuosien tappioita veroilmoitukseen. Verohallinto vähentää ne automaattisesti, jos osakkeissa ja osuuksissa ei ole tapahtunut lomakkeen osassa 11 kuvattuja muutoksia. Tappioiden määrän voit tarkistaa verotuspäätöksestä.

Jos yhteisöllä on maatalouden tulolähteen tuloa, erittele tuotot ja kulut liitelomakkeessa 7M.

Elinkeinotoiminnan tulos

Merkitse elinkeinotoiminnan tulos tähän kohtaan, jos tulos on positiivinen.

Elinkeinotoiminnan tulos saadaan, kun elinkeinotoiminnan veronalaisista tuotoista (osan 4 kohta 10) vähennetään elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskelpoiset kulut (osan 5 kohta 12).

Elinkeinotoiminnan tappio

Merkitse tähän kohtaan elinkeinotoiminnan vahvistettava tappio, joka tavallisesti on elinkeinotoiminnan veronalaisten tuottojen (osan 4 kohta 10) ja elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskelpoisten kulujen (osan 5 kohta 12) negatiivinen erotus.

Jos kuluihin kuitenkin sisältyy esimerkiksi konserniavustuksia (kohta ”Erät, joita ei oteta huomioon tappiota vahvistettaessa”), pienennä tässä ilmoitettavaa tappiota niiden määrällä, sillä tällaisia eriä ei oteta huomioon tappiota vahvistettaessa.

Erät, joita ei oteta huomioon tappiota vahvistettaessa

Eriä, joita ei oteta huomioon tappiota vahvistettaessa, ovat konserniavustus ja asuintalovaraus.

Tuloista Suomessa perityt lähdeverot

Yhteisön Suomesta saamista tuloista perityt lähdeverot.

Jos yhtiö ei ole rekisteröitynyt ennakkoperintärekisteriin, maksaja voi pidättää yhtiölle maksettavasta tulosta lähdeveroa.

Jos ulkomaalaiselle yritykselle ei muodostu Suomeen kiinteää toimipaikkaa ja sille maksetusta työkorvauksesta on peritty lähdevero, yritys voi hakea lähdeveron palauttamista.

Lisätietoa ohjeessa Lähdevero ja sen palauttaminen ulkomaiselle yritykselle

Älä merkitse tähän kohtaan työntekijöiden palkoista perittyjä lähdeveroja. Kohtaan siis merkitään vain yhteisöltä työkorvauksesta pidätetty vero, ei työntekijöiltä pidätetty veroa.

Älä merkitse tähän kohtaan myöskään maksettujen ennakkoverojen määrää.

7 Pääliikkeen tiedot tilikaudelta

Pääliikkeen liikevaihto (koko toiminta)

Kirjanpidon mukainen yhteisön maailmanlaajuinen liikevaihto.

Pääliikkeen kulut yhteensä

Kirjanpidon mukaiset yhteisön maailmanlaajuiset kulut.

Pääliikkeen tulos tai tappio

Kirjanpidon mukainen yhteisön maailmanlaajuisen toiminnan tulos tai tappio.

Pääliikkeen työntekijämäärä

Yhteisön henkilöstön kokonaismäärä.

Varallisuuslaskelma

Kaikkien yhtiöiden tulee antaa varallisuuslaskelman tiedot, sillä tietoja tarvitaan mm. tilastoja varten. Listatut yhteisöt saavat kuitenkin ilmoittaa varat ja velat tasearvojen mukaisina, koska nettovarallisuus ja osakkeen matemaattinen arvo eivät vaikuta näiden yhtiöiden jakaman osingon verotukseen. Lisäksi näiden yhtiöiden osakkeiden vertailuarvot määräytyvät kaupantekokurssien mukaan, eivät taseen perusteella.

Listatulla yhteisöllä tarkoitetaan tässä yhtiötä, jonka osakkeet ovat tai jonka jokin osakesarja on julkisen kaupankäynnin kohteena arvopaperipörssissä Suomessa (NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalla tai Pre-listalla), muualla Euroopan talousalueella tai vastaavalla markkinalla Euroopan talousalueen ulkopuolella.

Luotto- ja vakuutuslaitosten sekä sijoituspalvelutoimintaa harjoittavien yritysten (listattujen tai listaamattomien) ei tarvitse täyttää varallisuuslaskelmaa kokonaan. Ne ilmoittavat vain varojen yhteismäärän ja velkojen yhteismäärän.

Yhtiöt, jotka eivät harjoita EVL 1 §:n 1 momentin mukaista elinkeinotoimintaa, erittelevät varat varallisuuslaskelman osan 8 "Varat" kohdassa "Muut omaisuus" ja velat varallisuuslaskelman osassa 9 ”Velat”. Yleishyödyllisellä yhteisöllä voi olla edelleen myös muita pitkäaikaisia sijoituksia (TVL-omaisuutta).

8 Varat

Merkitse varat varallisuuslaskelmaan verotuksessa poistamatta olevan hankintamenon suuruisina, ellei ohjeessa mainita toisin. Varallisuuslaskelman arvot voivat poiketa tasearvoista.

Käyttöomaisuus

Käyttöomaisuutta ovat elinkeinotoiminnassa pysyvään käyttöön tarkoitetut hyödykkeet (EVL 12 §).

Käyttöomaisuuteen luettavat hyödykkeet kuuluvat kirjanpidossa yleensä pysyviin vastaaviin.

Kuluvaa käyttöomaisuutta ovat esimerkiksi

• rakennukset
• koneet
• kalustot ja muut esineet
• patentit ja muut erikseen luovutettavissa olevat aineettomat oikeudet.

Erittele kuluvasta käyttöomaisuudesta tehdyt poistot ja poistoeron muutokset lomakkeella 62.

Maa-alueet, arvopaperit ja muut sellaiset hyödykkeet ovat kulumatonta käyttöomaisuutta.

Aineettomat oikeudet

Aineettomien oikeuksien yhteismäärä.

Aineettomia oikeuksia ovat mm.

• patentit
• tekijänoikeudet
• tavaramerkkioikeudet
• lisenssimaksut
• toimilupaoikeudet
• atk-ohjelmien lisenssimaksut.

Pitkävaikutteiset menot

Sellaiset pitkävaikutteiset menot, joilla on varallisuusarvoa, ks. lomakkeen 62 osa F "Pitkävaikutteiset menot" (EVL 24–25 §), kohta 7 "Poistamaton hankintameno verovuoden lopussa".

Pitkävaikutteisia menoja ovat menot, jotka kerryttävät tai säilyttävät tuloa kolmen tai useamman vuoden ajan. Näistä varoihin luetaan esimerkiksi sellaiset aktivoidut menot, jotka EVL:n mukaan on aktivoitava. Tällaisia EVL 24 §:ssä tarkoitettuja menoja ovat esimerkiksi vuokrahuoneistojen perusparannusmenot ja liikearvon hankintameno. Lisäksi oikeuskäytännössä on katsottu, että muun muassa kehittämismenoilla voi olla varallisuusarvoa.

Varoihin ei lueta laskennallisia verosaamisia, yhtiön perustamis- ja järjestelytoimista aiheutuneita menoja eikä sellaisia pitkävaikutteisia menoja, joilla ei ole varallisuusarvoa.

Jos kirjanpidollisella sulautumiserotuksella on varallisuusarvoa, se lasketaan vastaanottavan yhtiön nettovarallisuuteen (KHO 1994-B-545 ja KHO 1994-B-546).

Kiinteistöt (erittely lomakkeella 18)

Käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen, rakennusten ja rakennelmien yhteen laskettu arvo.

Erittele tiedot lomakkeella 18.

Arvona käytetään joko verotuksessa poistamatta olevaa hankintamenoa (eli lomakkeen 62 kohdassa 7 ilmoitettua rakennuksen hankintamenon ja maapohjan hankintamenon yhteismäärää) tai vertailuarvoa (eli verotusarvoa) sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.

Vertailu tehdään jokaisesta kiinteistöstä erikseen.

Kiinteistöön kuuluvat maapohja ja sillä olevat rakennukset.

Kiinteistönä pidetään TVL 6 §:n mukaan myös sellaista toisen maalla olevaa rakennusta, rakennelmaa ja muuta laitosta, joka voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle niin, että myös hallintaoikeus maahan siirtyy.

Jos yhteisön tilikausi päättyy 1.1.–30.9.2022, vertailuarvona käytetään poikkeuksellisesti vuoden 2021 verotusarvoa, sillä vuoden 2022 verotusarvoa ei tuolloin ole vielä vahvistettu.

Jos yhteisön tilikausi päättyy 1.10.–31.12.2022, vertailuarvona käytetään kiinteistön vuoden 2022 verotusarvoa.

Käyttöomaisuuteen kuuluvia rakennelmia ovat myös

• polttoainesäiliöt, happosäiliöt ja muut sellaiset metallista tai muusta siihen verrattavasta materiaalista valmistetut varasto- ja muut rakennelmat
• puusta tai siihen verrattavasta aineesta rakennetut kevyet rakennelmat
• rakennelmat, joita käytetään vain liiketoiminnan edistämiseen tähtäävään tutkimustoimintaan.

Metsän vertailuarvo on metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna kymmenellä.

Maatalousmaan vertailuarvo on maatalousmaan keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna seitsemällä. Tuotot vahvistetaan vuosittain Verohallinnon päätöksellä.

Vesi- ja joutoalueiden vertailuarvo on 0.

Koneet ja kalusto

Koneiden ja kaluston yhteinen verotuksessa poistamatta oleva hankintameno.

Koneita ja kalustoja ovat mm.

• koneet ja laitteet
• kuorma- ja pakettiautot
• henkilöautot
• ammattiautot
• huonekalut
• vuokrattava kalusto.

Omaisuutta, jonka yhtiö on ottanut leasing-käyttöön, ei katsota verotuksessa käyttöomaisuudeksi. Sitä ei siis merkitä tähän kohtaan.

Ennakkomaksut

Käyttöomaisuuteen kuuluvat ennakkomaksut.

Käyttöomaisuusarvopaperit (vertailu lomakkeella 8A)

Vertaa lomakkeella 8A toisiinsa käyttöomaisuuteen, rahoitusomaisuuteen ja muuhun omaisuuteen kuuluvien arvopapereiden tuloverotuksessa poistamatta olevia hankintamenoja ja vertailuarvoja. Yleishyödyllisellä yhteisöllä voi olla edelleen myös muita pitkäaikaisia sijoituksia (TVL-omaisuutta).

Siirrä käyttöomaisuuteen kuuluvien arvopapereiden välisumma tähän kohtaan siitä sarakkeesta, jossa arvopapereiden yhteisarvo on suurempi.

Pörssiosakkeiden arvo on 70 % osakkeen päätöskurssista yhtiön tilikauden päättymispäivänä. Katso pörssikurssit (www.nasdaqomxnordic.com).

Sivulta voit hakea yhtiön tilinpäätöspäivän kurssitietoja.

Sijoitusrahasto-osuuden ja yhteissijoitusyrityksen osuuden vertailuarvo on 70 % vuoden lopun käyvästä arvosta.

Noteeraamattoman osakkeen vertailuarvo on ilmoitettu sen yhtiön verotuspäätöksessä, jonka osakkeista on kyse.

Ennen 1.1.2006 hankittujen huoneisto-osakkeiden vertailuarvona käytetään vuoden 2005 verotusarvoa.

1.1.2006 tai sen jälkeen hankituilla huoneisto-osakkeilla ei ole erillistä vertailuarvoa, kuten ei myöskään noteeraamattomilla joukkovelkakirjoilla, optio-oikeuksilla eikä osuuskunnan osuuksilla. Merkitse näiden arvopapereiden tuloverotuksessa poistamaton hankintameno myös lomakkeen 8A Vertailuarvo-sarakkeeseen.

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Käyttöomaisuuteen kuuluvat saamiset saman konsernin yrityksiltä.

Saman konsernin yrityksillä tarkoitetaan tässä kirjanpitolain mukaisia emoyrityksiä ja tytäryrityksiä (KPL 1 luku 6 §).

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä

Käyttöomaisuuteen kuuluvat saamiset omistusyhteysyrityksiltä (KPL 1 luku 7 §).

Muut käyttöomaisuussaamiset

Muut käyttöomaisuuteen kuuluvat saamiset.

Muu käyttöomaisuus

Muut käyttöomaisuuteen kuuluvat hyödykkeet.

Muuta käyttöomaisuutta voivat olla mm. elävä käyttöomaisuus, taide-esineet ja keräilyhyödykkeet.

Käyttöomaisuus yhteensä

Kaikkien edellä ilmoitettujen käyttöomaisuushyödykkeiden arvo yhteensä.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuutta ovat EVL 10 §:n mukaan kauppatavarat, raaka-aineet, puolivalmisteet ja muut hyödykkeet, jotka on tarkoitettu luovutettaviksi sellaisinaan tai jalostettuina elinkeinotoiminnassa. Vaihto-omaisuutta ovat myös elinkeinotoiminnassa kulutettaviksi tarkoitetut poltto- ja voiteluaineet ja muut tarvikkeet.

Merkitse vaihto-omaisuuden arvoksi hankintameno, josta on vähennetty mahdollinen EVL 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu arvonalentumisvähennys.

Vaihto-omaisuuskiinteistöt

Vaihto-omaisuuteen kuuluvat kiinteistöt.

Muu vaihto-omaisuus

Muut vaihto-omaisuuteen kuuluvat hyödykkeet. Näitä ovat muun muassa

• aineet ja tarvikkeet
• keskeneräiset tuotteet
• valmiit tuotteet
• tavarat
• vaihto-omaisuusarvopaperit
• vaihto-omaisuudesta maksetut ennakkomaksut.

Vaihto-omaisuus yhteensä

Edellä olevissa kohdissa ilmoitettujen vaihto-omaisuushyödykkeiden arvo yhteensä.

Rahoitusomaisuus

Rahoitusomaisuutta ovat rahat, pankki- ja tilisaamiset, saamavekselit sekä muut vastaavat rahavarat (EVL 9 §).

Tämän lisäksi rahoitusomaisuuteen luetaan yhtiön muut rahoitusvarat, kuten myyntisaamiset ja kassareservinä olevat arvopaperit.

Rahoitusomaisuuteen kuuluvan saamisen arvoksi merkitään nimellisarvo ja muun rahoitusomaisuuden arvoksi hankintameno. Molemmista tehdään ensin EVL 17 §:ssä tarkoitetut arvonalentumisvähennykset.

Jos saamiset eivät ole euroina vaan jossakin muussa valuutassa, ne arvostetaan samalla tavalla kuin kirjanpidossa eli yleensä tilinpäätöspäivän kurssin mukaan (KPL 5 luku 3 §).

Myyntisaamiset

Kaikki pitkä- ja lyhytaikaiset myyntisaamiset, osamaksusaamiset yms.

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Saamiset saman konsernin yrityksiltä, ei kuitenkaan myyntisaamisia.

Konserniyrityksiä ovat kirjanpitolaissa tarkoitetut emoyritys ja tytäryritys (KPL 1 luku 6 §).

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä (KPL 1 luku 7 §), ei kuitenkaan myyntisaamisia.

Lainasaamiset

Muut kuin edellä mainitut lainasaamiset, esimerkiksi pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset työntekijöiltä ja johdolta.

Rahoitusomaisuusarvopaperit (erittely lomakkeella 8A)

Rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit.

Erittele käyttö- ja rahoitusomaisuuteen sekä muuhun omaisuuteen kuuluvat arvopaperit lomakkeessa 8A. Siirrä välisumma (Rahoitusomaisuus yhteensä) tähän kohtaan siitä sarakkeesta, jossa yhteissumma lomakkeen 8A alareunassa on suurempi.

Yleishyödyllisellä yhteisöllä voi olla edelleen myös muita pitkäaikaisia sijoituksia (TVL-omaisuutta).

Muu rahoitusomaisuus ja saamiset

Muut kuin edellä eritellyt rahoitusomaisuuteen kuuluvat hyödykkeet. Tässä kohdassa ilmoitetaan muun muassa

• siirtosaamiset
• pankkisaamiset
• rahat
• muut saamiset (esimerkiksi vahingonkorvaussaamiset).

Rahoitusomaisuus yhteensä

Kaikkien edellä ilmoitettujen rahoitusomaisuushyödykkeiden arvo yhteensä.

Muu omaisuus

Elinkeinotoimintaan kuulumatonta, tuloverolain (TVL) mukaan verotettavaa omaisuutta ei sisällytetä edellä oleviin käyttö-, vaihto- tai sijoitusomaisuuseriin, vaan se tulee merkitä seuraaviin kohtiin.

Merkitse varat verotuksessa poistamatta olevan hankintamenon suuruisina, ellei kohdan ohjeessa toisin sanota.

Arvopaperit (erittely lomakkeella 8A)

Elinkeinotoimintaan kuulumattomat arvopaperit.

Erittele käyttö-, rahoitus- ja muuhun omaisuuteen kuuluvat arvopaperit lomakkeessa 8A. Siirrä välisumma ”Muu omaisuus yhteensä” tähän kohtaan siitä sarakkeesta, jossa yhteissumma lomakkeen 8A alareunassa on suurempi.

Yleishyödyllisellä yhteisöllä voi olla edelleen myös muita pitkäaikaisia sijoituksia (TVL-omaisuutta).

Kiinteistöt

Kiinteistöt, jotka eivät kuulu elinkeinotoimintaan, esimerkiksi ulkopuolisille vuokratut kiinteistöt.

Ilmoita kiinteistöstä joko tuloverotuksessa poistamatta oleva hankintameno tai vertailuarvo (eli verotusarvo) sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.

Jos yhtiön tilikausi päättyy 1.1.–30.9.2022, käytä vertailussa vuodelle 2021 määrättyä kiinteistön verotusarvoa.

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Merkitse tähän yhtiön saamiset saman konsernin yrityksiltä.

Muut saamiset

Ilmoita tässä muut kuin edelliseen kohtaan merkityt saamiset.

Muu tähän ryhmään kuuluva omaisuus

Muu kuin edellä elinkeinotoimintaan kuulumaton omaisuus.

Muut omaisuus yhteensä

Kaikkien edellä ilmoitettujen muuhun omaisuuteen kuuluvien varojen arvo yhteensä.

Varat yhteensä

Käyttö-, vaihto- ja rahoitusomaisuuden sekä muun omaisuuden arvo yhteensä.

9 Velat

Lainat rahoituslaitoksilta

Merkitse tähän kohtaan

• pitkä- ja lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta
• lainat rahoitusyhtiöiltä ja näiden lainojen lyhennykset
• factoring-luottotilit
• muut lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta.

Velat saman konsernin yrityksille

Pitkä- ja lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille, ei kuitenkaan ostovelkoja.

Tässä kohdassa ilmoitetaan esimerkiksi

• konserniyrityksiltä ennakkoon saadut suoritukset
• rahoitusvekselit konserniyrityksiltä
• muut velat konserniyrityksille
• siirtovelat konserniyrityksille.

Konserniyrityksiä ovat kirjanpitolaissa tarkoitetut emo- ja tytäryritykset (KPL 1 luku 6 §).

Jos konsernissa on noudatettu ennakko-osinkojärjestelmää ja yhtiö on jakanut ennakko-osinkoa, älä laske osingonjakovelkaa mukaan velkoihin äläkä ilmoita sitä tässä kohdasta. Jos ennakko-osinko on jaettu verovuonna 2021, vähennä se nettovarallisuudesta samoin kuin osinko, jonka yhtiö on päättänyt jakaa. Ilmoita verovuoden 2022 osingonjakovelkaa vastaava ennakollinen osingonjako kohdassa Jaettavaksi päätetty osinko tai ylijäämä yhteensä.

Lisätietoa ennakko-osingoista on ohjeessa Osinkotulojen verotus, (dnro VH/8449/00.01.00/2020).

Velat omistusyhteysyrityksille

Pitkä- ja lyhytaikaiset velat omistusyhteysyrityksille (KPL 1 luku 7 §), ei kuitenkaan ostovelkoja.

Ilmoita tässä kohdassa esimerkiksi omistusyhteysyrityksiltä ennakkoon saadut suoritukset, rahoitusvekselit ja muut velat sekä siirtovelat omistusyhteysyrityksille.

Velat osakkaille

Pitkä- ja lyhytaikaiset velat osakkaille ja heidän omaisilleen.

Siirtovelat

Pitkä- ja lyhytaikaiset siirtovelat, joita ovat muun muassa

• etukäteen saadut vuokratulot
• korkotulot
• jaksotetut investointiavustukset
• muut tuloennakot
• tilikaudelle suoriteperusteisesti kuuluvat palkkamenot
• lomapalkkamenot.

Muut velat

Muita velkoja voivat olla esimerkiksi

• pitkäaikaiset eläkelainat
• saadut ennakot
• rahoitusvekselit ja velat työntekijöille
• lyhytaikaiset rahoitusvekselit
• ennakonpidätysvelat
• sosiaaliturvamaksuvelat
• ostovelat
• vaihtovelkakirjalainat
• joukkovelkakirjalainat.

Velkana pidetään myös vakuutuslaitoksen ja vakuutusyhtiön sekä eläkelaitoksen, eläkesäätiön ja eläkekassan vastuita ja sellaisia varauksia, jotka on tehty tällaisen toimijan vakavaraisuuden parantamiseksi (laki varojen arvostamisesta verotuksessa 2 § 3 momentti).

Myös sähkö-, tele- ja muiden vastaavien laitosten saamat liittymämaksut ovat velkaa, jos niihin liittyy palautusvelvollisuus (laki varojen arvostamisesta verotuksessa).

Nettovarallisuutta laskettaessa KPL 5 luvun 18 §:n mukaisia laskennallisia verovelkoja ei pidetä velkana, joten niitä ei merkitä varallisuuslaskelmaan. Verovelka on kuitenkin tässä ilmoitettavaa velkaa silloin, jos se johtuu tilikaudelle suoriteperusteisesti kirjatuista veroista.

Pääomalainat

Yhtiön ottamien pääomalainojen (OYL 12 luku 1 §) yhteismäärä.

Pääomalaina katsotaan verotuksessa yleensä vieraan pääoman eräksi (vrt. arvostamislain 2 § 3 momentti), joten se merkitään kirjaustavasta riippumatta velaksi varallisuuslaskelmaan.

Velat yhteensä

Velkaerät yhteensä.

Huomaa, että tämän kohdan luku ei välttämättä ole kohtien ”Lyhytaikaiset velat yhteensä” ja ”Pitkäaikaiset velat yhteensä” summa. Tämän kohdan luku lasketaan verosäännösten mukaan. Sen sijaan kohtiin "Lyhytaikaiset velat yhteensä" ja "Pitkäaikaiset velat yhteensä" kirjattavat summat merkitään sellaisina kuin ne ovat kirjanpidossa.

Lyhytaikaiset velat yhteensä

Kirjanpidon mukainen lyhytaikaisten velkojen arvo yhteensä.

Pitkäaikaiset velat yhteensä

Kirjanpidon mukainen pitkäaikaisten velkojen arvo yhteensä.

10 Tilintarkastus

Onko tilintarkastus tehty?

Ulkomaisen yhteisön Suomessa rekisteröidyn sivuliikkeen on järjestettävä Suomessa tilintarkastus, jos yhteisön tilinpäätöstä ei laadita, tarkasteta ja julkisteta EU-säädösten mukaisesti tai niitä vastaavalla tavalla (tilintarkastuslaki 1:1 §). Tällöin tilitarkastuskertomus tulee antaa veroilmoituksen liitteenä.

• Valitse "Kyllä", jos tilintarkastus on suoritettu ennen veroilmoituksen antamista.
• Valitse "Ei, tehdään myöhemmin", jos tilintarkastusta ei ole vielä tehty mutta se tehdään myöhemmin.

Jos tilintarkastus ei ole valmistunut ennen veroilmoituksen viimeistä jättöpäivää, tilintarkastuskertomus on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa tilintarkastuksen valmistumisesta.

Sähköisesti annettua veroilmoitusta voi täydentää verkossa.

Paperilla annettaessa tilintarkastuskertomuksen kansilehdeksi on nidottava lomake 63. Lähetä tiedot osoitteeseen

Verohallinto
Yhteisölomakkeiden optinen lukupalvelu
PL 200
00052 VERO.

Valitse vaihtoehto ”Ei, tilintarkastuslain 2 luvun 2 §:n perusteella tilintarkastaja on jätetty valitsematta”, jos yhtiö on käyttänyt tilintarkastuslain (1141/2015) antamaa mahdollisuutta jättää tilintarkastaja valitsematta pienessä yhtiössä.

Yhteisö voi jättää tilintarkastajan valitsematta, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on toteutunut enintään yksi seuraavista:

• Taseen loppusumma on yli 100 000 euroa.
• Liikevaihto on yli 200 000 euroa.
• Yhteisön palveluksessa on keskimäärin yli 3 henkilöä.

Tilintarkastaja on kuitenkin valittava, jos yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa tai yhteisön säännöissä on niin sovittu.

Tilintarkastuslain 2 luvun 2 §:n 4 momentissa on lisäksi eräitä toimialaa ja vaikutusvaltaa koskevia rajoituksia.

Sisältääkö tilintarkastuskertomus kielteisiä lausuntoja?

Valitse "Ei", jos tilintarkastuskertomus ei sisällä tilintarkastuslaissa tarkoitettuja kielteisiä lausuntoja, huomautuksia tai lisätietoja.

Valitse "Kyllä", jos tilintarkastuskertomus sisältää kielteisiä lausuntoja, huomautuksia tai lisätietoja.

11 Omistusosuuksien muutokset ja tappiot

Täytä tämä osa aina, jos yhteisön osakkeista tai osuuksista yli puolet on vaihtanut omistajaa yhden verovuoden aikana tai vaiheittain usean vuoden aikana. Tieto vaikuttaa oikeuteen vähentää aikaisempien vuosien tappioita. Perinnön tai testamentin perusteella tapahtuneita omistusmuutoksia ei tarvitse ilmoittaa.

Yhteisön tappiota saa vähentää saman tulolähteen tuloksesta seuraavien 10 verovuoden aikana.

Omistajanvaihdosten vaikutus

Yhteisö menettää oikeuden vähentää tappio, jos kaikki nämä ehdot täyttyvät:

• Yhteisön osakkeista yli puolet on vaihtanut omistajaa joko suoraan tai välillisesti.
  • Omistajanvaihdokset ovat tapahtuneet tappiollisen vuoden aikana tai sen jälkeen.
  • Omistajanvaihdosten syy ei ole perintö eikä testamentti vaan esimerkiksi kauppa tai vaihtokauppa.

Yhteisö voi kuitenkin hakea Verohallinnolta poikkeuslupaa tappioiden vähentämiseen omistajanvaihdoksesta huolimatta (TVL 122 §).

Lue lisää: Vahvistettu tappio ja omistajanvaihdos

Välilliset omistajanvaihdokset eli osakkaan omistussuhteissa tapahtuneet muutokset otetaan huomioon, jos osakas omistaa vähintään 20 % yrityksestä ja tämän osakkaan osakkeiden tai osuuksien enemmistö vaihtaa omistajaa. Silloin kaikkien kyseisen omistajayhteisön tai -yhtymän osakkeiden katsotaan vaihtaneen omistajaa.

Pörssilistalla olevan yhtiön julkisen kaupankäynnin kohteena olevien osakkeiden omistajanvaihdokset eivät estä tappioiden ja käyttämättömien hyvitysten vähentämistä.

Omistusosuuksien muutokset ja tappiot

Merkitse tähän kohtaan verovuosi, jolloin vaihto on tapahtunut, jos osakkeista yli puolet on viimeisten kymmenen verovuoden aikana vaihtanut kerralla omistajaa. Verohallinnolle kertaalleen ilmoitettua verovuotta ei tarvitse ilmoittaa enää toistamiseen.

Merkitse verovuosi myös siinä tapauksessa, että yhtiön osakkeista yli puolet on vaihtanut omistajaa vaiheittain usean vuoden aikana tai yhtiössä on tapahtunut välillisiä omistajanvaihdoksia viimeisten kymmenen verovuoden aikana. Ilmoita silloin se verovuosi, jota ennen tai jonka aikana syntyneet tappiot eivät omistajanvaihdosten vuoksi ole vähennyskelpoisia. Anna lisäksi selvitys omistajanvaihdoksista ja vaihtumisajoista erillisellä vapaamuotoisella liitteellä.

Jos annat veroilmoituksen paperilla, muista päiväys ja allekirjoitus.