Julkisyhteisöjen tuloverotus
Yhteisö voi olla tuloverotuksessa kokonaan tai osittain verovelvollinen. Yhteisö voi joissain tilanteissa olla myös kokonaan verovapaa.
Valtion tuloverosta ovat vapaita
- valtio ja sen laitokset
- kunta, kuntayhtymä, hyvinvointialue ja hyvinvointiyhtymä
- Ahvenanmaan maakunta
- eläkelaitos, eläkesäätiö tai -eläkekassa, joka on perustettu kunnan, kuntayhtymän tai maakunnan palveluksessa olevia varten
- Evankelisluterilainen kirkko
- ortodoksinen kirkkokunta
- muu uskonnollinen yhdyskunta ja niiden seurakunnat
- eläkelaitos, eläkesäätiö ja eläkekassa, joka on perustettu evankelis-luterilaisen kirkon, ortodoksinen kirkkokunnan, muun uskonnollisen yhdyskunnan tai niiden seurakuntien palveluksessa olevia varten.
Nämä maksavat veroa vain kunnalle. Vuonna 2023 veroprosentti on 4,78 ja vuonna 2024 se on 4,74. Lue lisää veroprosenteista.
Julkisyhteisöjen omistamat yhtiöt ovat itsenäisiä verovelvollisia, joten niiden verotuksessa ei sovelleta osittain verovelvollisia yhteisöjä koskevaa verolainsäädäntöä.
Tuloveroa maksetaan pääosin ennakkoveroina. Hae tarvittaessa ennakkoveroa tai tee siihen muutoksia.
Valtio ja sen laitokset
Valtio ja sen laitokset maksavat veroa maatilojen tai niihin verrattavien kiinteistöjen tuottamasta tulosta. Veroa on maksettava myös muiden kiinteistöjen tuottamasta tulosta, joita ei käytetä yleisiin tarkoituksiin sekä yksityisyrityksiin verrattavien teollisuus- ja muiden liikkeiden tuottamasta tulosta.
Valtion ja sen laitosten ei kuitenkaan tarvitse maksaa veroa sellaisesta tulosta, jonka se saa pääasiallisesti valtion laitosten tarpeiden tyydyttämiseksi toimivasta liike- tai tuotantolaitoksesta, laiva-, lento- tai autoliikenteestä, rautateistä, kanavista, satamista tai posti-, tele- ja radiolaitoksista.
Kunta, kuntayhtymä, hyvinvointialue, hyvinvointiyhtymä ja Ahvenanmaan maakunta
Kunta, kuntayhtymä, hyvinvointialue, hyvinvointiyhtymä ja Ahvenanmaan maakunta maksavat veroa elinkeinotoiminnan tulosta ja muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai sen osan tuottamasta tulosta. Kunnan ei tarvitse maksaa veroa omalla alueellaan harjoittamansa elinkeinotoiminnan tuottamasta tulosta eikä omalla alueellaan sijaitsevan kiinteistön tuottamasta tulosta. Kunnan elinkeinotoimintana ei pidetä sille laissa säädettyjen tehtävien hoitamista.
Jos kunnan lakisääteisten tehtävien hoitaminen järjestetään yhteistoiminnassa eri kuntien välillä kuntayhtymän muodossa, ei kyseessä ole veronalainen elinkeinotoiminta. Jos muuta kuin kunnan lakisääteistä toimintaa järjestetään kuntayhtymän muodossa, se voi olla veronalaista. Toisin kuin kuntien, kuntayhtymien on maksettava veroa myös omalla alueellaan harjoittamastaan elinkeinotoiminnasta ja omalla alueellaan sijaitsevien kiinteistöjen tuottamasta tulosta. Esimerkiksi koulutuskuntayhtymän harjoittamaa työvoimapoliittista koulutusta tai tilauskoulutusta pidetään yleensä aina elinkeinotoimintana.
Kirkko, seurakunta ja uskonnollinen yhdyskunta
Evankelisluterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä niiden seurakunta ja muu uskonnollinen yhdyskunta ovat verovelvollisia ainoastaan harjoittamansa elinkeinotoiminnan ja muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai sen osan tuottamasta tulosta. Seurakuntayhtymiä kohdellaan verotuksessa kuten seurakuntia.
Kirkkolaissa seurakuntien tehtäviksi säädettyjen tehtävien hoitaminen ei ole elinkeinotoimintaa. Seurakuntien elinkeinotoimintana voidaan pitää tavanomaisten tavaroiden tai palveluiden myyntitoimintaa, esimerkiksi kukkien ja hautakivien myyntiä.
Elinkeinotulo
Veronalainen elinkeinotoiminta arvioidaan verotuksessa tapauskohtaisesti. Elinkeinotoimintaan viittaa muun muassa se, että tavanomaisia kauppatavaroita tai palveluita myydään kilpailuolosuhteissa ja myyntiä varten on palkattu henkilökuntaa. Myös toiminnan laajuus ja jatkuvuus sekä tavaroiden ja palveluiden myynti markkinahintaan viittaavat siihen, että toimintaa pidetään elinkeinotoimintana. Pienimuotoista tai kertaluontoista toimintaa ei verotuksessa yleensä katsota elinkeinotoiminnaksi.
Jos toiminta on lakisääteistä tai olennaisesti julkisin varoin tuettua, se ei yleensä ole elinkeinotoimintaa. Lakisääteistä on sellainen toiminta, joka on laissa säädetty kyseisen yhteisön tehtäväksi.
Elinkeinotoiminnan tulosta voi vähentää verotuksessa elinkeinotulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot ja menetykset.
Yhteisön saamat osinkotulot, avustukset, omaisuuden luovutuksesta saadut vastikkeet tai lahjat ovat yleensä verovapaita tuloja. Jos nämä tulot kuitenkin liittyvät elinkeinotoimintaan, tulot katsotaan veronalaisiksi elinkeinotoiminnan tuloiksi.
Kiinteistön tuottama tulo
Kiinteistöllä tarkoitetaan itse omistettua maapohjaa ja sillä olevia rakennuksia. Kiinteistöä koskevia säännöksiä sovelletaan myös toisen omistamalla maalla olevaan rakennukseen, rakennelmaan tai muuhun laitokseen, jos se ja maapohjan hallintaoikeus voidaan luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman maanomistajan kuulemista (ns. siirtokelpoinen vuokrasopimus).
Kiinteistön tuottamaa tuloa ovat kiinteistöstä saadut juoksevat tulot, kuten vuokratulot. Myös metsätaloudesta saadut pääomatulot (esimerkiksi puunmyyntitulot tai metsästä saadut vakuutuskorvaukset) ovat kiinteistön tuottamaa tuloa. Kiinteistöstä saatava luovutusvoitto on verovapaata tuloa, ellei kiinteistö ole ollut pääasiallisesti elinkeinotoiminnan käytössä. Osakehuoneistoa ei pidetä kiinteistönä, joten siitä saadut tulot eivät ole kiinteistön tuottamaa tuloa.
Kiinteistöllä voi olla kolmenlaista käyttöä. Kiinteistö voi olla
- yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä (verovapaata kiinteistötuloa)
- muussa kuin yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä (veronalaista kiinteistötuloa)
- kokonaan tai pääasiallisesti elinkeinotoiminnan käytössä (elinkeinotoiminnan tuloa).
Kiinteistö on yleisessä käytössä esimerkiksi silloin, kun kiinteistöä käytetään julkisena kouluna, kirjastona tai kirkkona. Kiinteistö on yleishyödyllisessä käytössä, kun kiinteistöä vuokrataan esimerkiksi yleishyödylliselle yhteisölle yleishyödyllisen toiminnan käyttöön.
Muuta kuin kiinteistön yleistä tai yleishyödyllistä käyttöä on esimerkiksi kiinteistön vuokraus yksityistilaisuuksiin, asumistarkoituksiin, virkistyskäyttöön tai jonkun muun harjoittaman elinkeinotoiminnan käyttöön. Metsän katsotaan yleensä olevan muussa kuin yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä.
Jos kiinteistöstä on yli puolet oman elinkeinotoiminnan käytössä, kiinteistöstä saatu tulo on elinkeinotoiminnan tuloa.
Kiinteistön tuottamasta tulosta voi verotuksessa vähentää tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot.
Kiinteistön käytön jakautuminen yleiseen tai yleishyödylliseen ja muuhun käyttöön lasketaan yleensä kiinteistön pinta-alan tai käyttöajan perusteella.