Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista.
Verohallinto pyysi suomalaisilta verotutkimusta tekeviltä yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta ja näiden yhteenliittymiltä ehdotuksia aggressiivisen verosuunnittelun tutkimusaiheista. Tutkimustyön toteuttajiksi valittiin neljä tutkimusryhmää ja tutkimusaiheita valittiin kaikkiaan viisi. Tutkimustöiden toteuttajiksi valittiin Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT). Tieteenalaa tai tutkimuksissa käytettäviä menetelmiä ei rajattu etukäteen.
Verolainsäädännössä aggressiivisen verosuunnittelun käsitettä ei ole määritelty. Yleiskielessä aggressiivisella verosuunnittelulla tarkoitetaan usein verorasituksen minimointia hyödyntämällä verojärjestelmän heikkouksia tavalla, joka ei vastaa lainsäätäjän tarkoitusta, mutta ei ole veronkiertoa.
Aggressiivisen verosuunnittelun tutkimushanke on osa vuosien 2020-2023 kansallista harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastaista toimenpideohjelmaa ja valtiovarainministeriö antoi kyseisen hankkeen Verohallinnolle tehtäväksi. Hanke toteutettiin riippumattomana akateemisena tutkimustyönä vuosina 2023–2025.
Lue lisää: Hankkeet ja valvonta 2023 - Harmaa talous & talousrikollisuus
Tutkimukset
Turun yliopisto: Hannu Itälä
Tutkimus tarkastelee aggressiivista verosuunnittelua ja sen yhteyttä erityisiin veronkiertonormeihin sekä erityisten veronkiertonormien EU-oikeudellisia rajoja. Tarkastelu tehdään etenkin rajat ylittävän sijoitustoiminnan ja varainhallinnan näkökulmasta. Tutkimus selvittää, miten eri veronkiertonormit kytkeytyvät tuloverojärjestelmän muodostamaan kokonaisuuteen ja hahmottaa erityisten veronkiertonormien EU-oikeudellisia rajoja Euroopan unionin tuomioistuimen antamien tuomioiden pohjalta.
Tutkimuksen tulos on, että erityiset veronkiertonormit ovat kohdennettuja ja yleisiä veronkiertonormeja tehokkaampi keino aggressiivisen verosuunnittelun ehkäisemiseen. Siksi erityiset veronkiertonormit ovat myös keskeinen instrumentti verojärjestelmän toimivuuden varmistamisessa. Samalla niiden toteutuksessa on huomioitava EU-lainsäädännön asettamat rajat.
Tutkimus tarjoaa näkemyksiä tehokkaiden veronkierron vastaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi maiden rajat ylittävissä tilanteissa. Tutkimuksen johtopäätös on, että Suomessa erityisten veronkiertonormien muotoilut ja niiden tueksi esitetyt perustelut eivät ole nykytilassa kaikilta osin tyydyttäviä. Tutkimus esittää menetelmiä, joiden avulla lainsäätäjä pystyisi välttämään EU-oikeudelliset haasteet joko välttämällä EU-primaarioikeudellisen arvioinnin tai muotoilemalla normin EU-oikeuden vaatimukset täyttävällä tavalla.
Lue lisää:
Turun yliopisto: Reijo Knuutinen
Aggressiivisen verosuunnittelun vähentäminen sekä reilun ja oikeudenmukaisen yritysverotuksen toteutuminen ovat OECD- ja G20-valtioiden yhteisen Base Erosion and Profit Shifting -hankkeen (BEPS) tavoitteita. Aggressiivinen verosuunnittelu ei kuitenkaan ole kadonnut hankkeen mukanaan tuomista lainsäätötoimista huolimatta.
Verovastuullisesti toimiva yritys pidättäytyy aggressiivisesta verosuunnittelusta ja painottaa toiminnassaan myös läpinäkyvyyttä lisäävää vapaaehtoista veroraportointia. Kuitenkin suurista listayhtiöistä vain joka toinen ja keskisuurista yhtiöistä vain joka neljäs yhtiö raportoi täydellisesti. Raportointia ei myöskään useimmiten selitetä tai kommentoida. Tutkimuksen mukaan verovastuullisuuskeskustelussa olisi tärkeää painottaa sitä, soveltuvatko veroraportoinnin nykyiset muodot tuottamaan sisällöllistä verovastuullisuutta, eli raportoidaanko oikeita asioita läpinäkyvästi ja avoimesti.
Lue lisää:
Vaasan yliopisto: Kalle Määttä, Juha Lindgren, Asko Lehtonen, Siru Kaunisto, Timo Torkkel
Tutkimus sisältää analyysin käyttäytymistieteellisen näkökulman hyödynnettävyydestä verolainsäädännön käytännön toteuttamiseen. Tältä pohjalta tutkimus arvioi, minkälaisia toimenpiteitä Suomessa voisi suositella aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi, sekä yleisemmin verotuksessa.
Tutkimus keskittyy kansainvälisiin tutkimuksiin, joissa on analysoitu verotusta ja erilaisia epäasianmukaisia verontorjuntareaktioita käyttäytymistieteellisesti. Tutkimuksen aineistona on kansainvälisiä psykologisia markkinahäiriöitä käsittelevää kirjallisuutta. Tutkimus tarkastelee tuuppausten ja psykologisten markkinahäiriöiden vaikutuksia verovelvollisten käyttäytymiseen laajan kirjallisuusaineiston kautta.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT: Marika Viertola, Tom-Henrik Sirviö
Viimeaikaiset politiikkatoimenpiteet pyrkivät hillitsemään monikansallisten yritysten voitonsiirtoa ja lisäämään yritysten verotuksellista avoimuutta erilaisilla veroraportoinneilla. Tutkimuksissa selvitetään, minkälaiset yritykset osallistuvat raportointiin ja mitä vaikutuksia raportoinneilla on.
Tutkimuksen ensimmäinen osa tarkastelee maakohtaisen raportointivelvoitteen (Country-by-country reporting, CbC) vaikutuksia. Vuodesta 2016 lähtien tämä velvoite on edellyttänyt suurimpia monikansallisia yrityksiä raportoimaan veroviranomaisille maailmanlaajuiset toimintonsa maatasolla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että maakohtainen raportointivelvoite lisää verotettavia voittoja Suomessa. Tulokset viittaavat siihen, että maakohtainen raportointivelvoite vähentää voitonsiirtoa veroparatiiseihin sekä yritysten toimintaa veroparatiiseissa.
Tutkijoiden toisen tutkimuksen mukaan erityisesti suuret yritykset hakeutuvat Verohallinnon ennakollisiin toimenpiteisiin: ennakollisiin keskusteluihin sekä APA- ja ennakkoratkaisumenettelyihin. Lisäksi tutkimuksessa havaitaan, että ennakollisten toimenpiteiden lukumäärä on kasvussa.
Kolmas tutkimus tarkastee toimintojen sijoittumista maakohtaisen raportoinnin muuttujien avulla sekä analysoi voittojen ja taloudellisen aktiviteetin sijoittumista. Tulosten mukaan erityisesti Pohjoismaat, Saksa ja Yhdysvallat ovat suomalaisille suuryrityksille tärkeitä alueita.
Lue lisää:
Veroraportoinnin vaikutus monikansallisten yritysten toimintaan ja aggressiiviseen verosuunnitteluun
Tampereen yliopisto: Martti Nieminen, Matti Urpilainen, Pekka Nykänen
Tutkimuksessa selvitetään, miten Suomen verolainsäädäntöä tulisi kehittää aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi. Suomen verojärjestelmässä on rakenteita, jotka altistavat aggressiiviselle verosuunnittelulle kuten esimerkiksi osakevaihdon verovaikutukset ja maastapoistumistilanteet. Tuloverotuksen yleinen veronkiertosäännös toimii verojärjestelmää suojaavana perälautana, mutta ei ole kuitenkaan tehokas aggressiivisen verosuunnittelun torjunnassa. Kansainväliset toimet (OECD, EU) rajoittavat mahdollisuuksia aggressiiviseen verosuunnitteluun, mutta kansallisessa sääntelyssä on edelleen aukkoja.
Aggressiivinen verosuunnittelu haastaa vakiintuneita käsityksiä siitä, mikä eri toimijoiden rooli Suomen verojärjestelmän kehittämisessä ja sen puutteiden ja aukkokohtien paikkaamisessa on. Verolainopin tutkijoiden tulisi yhdistää kannanotoissaan rohkeasti konkreettiset ratkaisut lainopilliseen analyysiin. Lainsäätäjillä on keskeinen vastuu sääntelyaukkojen korjaamisesta. Tuomioistuimet taas soveltavat lakia, mutta eivät voi venyttää tulkintaa aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi.
Aggressiivinen verosuunnittelu ei ole kertaluonteinen ongelma, vaan jatkuvaa seurantaa vaativa ilmiö. Tutkimusryhmän mukaan tarvitaan tarkkarajaisia lainsäädäntömuutoksia ja verolainopin tutkimuksen suuntaamista käytännön ratkaisuihin.
Lue lisää: