Turvatut verotulot

Ennakoiva ohjaus

Ennakoiva ohjaus tarkoittaa tiettyjen rajattujen asiakasjoukkojen kontaktointia, jonka tavoitteena on saada asiakkaat toimimaan oikein ja ajallaan ja siten turvata verokertymä. Ennakoivaa ohjausta toteutetaan muun muassa kirjeillä, tekstiviesteillä, puhelimitse, ennakollisilla keskusteluilla ja koulutustilaisuuksilla.  

Lähetimme vuonna 2025 lähes 0,9 miljoonaa ohjauskirjettä (2024: 1,1 milj.). Määrän lasku johtui siitä, että siirsimme painopistettä muihin ohjauskeinoihin paperipostin vähentämiseksi. Teimme 6 709 ohjaussoittoa (2024: 4 913) muun muassa uusille yrittäjille ja yrityksille. Lähetimme asiakkaillemme myös tekstiviestejä muistuttaakseen ajankohtaisista asioista, esimerkiksi arvonlisäveron ilmoittamisen ja maksamisen määräpäivistä. Vuonna 2025 lähetettiin lähes 300 000 tekstiviestiä (2024: 163 169). Tekstiviestien määrän kasvu johtui mm. siitä, että elinkeinonharjoittajia muistutettiin veroilmoituksen antamisesta kirjeen sijaan aiempaa enemmän tekstiviestillä.

Verovalvonta 

Erityyppisiä valvontatoimenpiteitä valmistui vuonna 2025 kaikkiaan 4 318 (2024: 4 354). Verotarkastuksia oli yhteensä 1 651 (2024: 1 429).  

Vuonna 2025 määräsimme valvontatoimenpiteiden perusteella veroja maksettavaksi yhteensä 443 miljoonaa euroa (2024: 296 milj. euroa). Vuoden 2025 lukuun sisältyi yksittäisiä, euromääräisesti merkittäviä tapauksia, joita ei vertailuvuoden 2024 aikana vastaavalla tavalla valmistunut.

Poistimme arvonlisäverovelvollisten rekistereistä vuonna 2025 viranomaisaloitteisesti noin 20 100 asiakasta (2024: 19 100) ja estimme rekisteröinnin noin 5 300 asiakkaalta (2024: 5 000). Ennakkoperintärekisteristä poistimme vuonna 2025 viranomaisaloitteisesti reilut 23 900 asiakasta (2024: 22 000) ja estimme rekisteröinnin noin 6 000 asiakkaalta (2024: 5 900). Myös harmaan talouden torjunnassa estimme ja poistimme ennakonperintä- ja arvonlisäverorekistereistä toimijoita, joiden rekisteröinnin edellytykset eivät täyty. Tällaisia tapauksia oli noin 1 300 kpl (2024: 1760).

Rekisteröinnillä on ollut myös keskeinen rooli Venäjän vastaisten pakotteiden valvonnassa ja identiteettiväärinkäytösten torjunnassa. 

Teimme vuoden 2025 aikana 710 harmaan talouden verotarkastusta (2024: 616). Tarkastuskohteiden osuvuus oli korkea: tarkastuksista lähes 90 prosenttia (2024: 86 %) johti verojen määräämiseen ja noin 85 prosenttia (2024: 81 %) rikosilmoitusharkintaa.

Harmaan talouden torjunnan toiminnossa käsiteltiin 3 884 arvonlisäveroilmoitusta (2024: 3 309), joissa syntyi kädenjälkeä yhteensä 312,8 miljoonaa euroa (2024:19,8 milj). Rikosilmoitusharkintaan eteni 41 tapausta (2024: 36). Lisäksi estimme perusteettomia ennakkoperintä- ja arvonlisäverovelvollisten rekisteröintejä ja poistimme rekisteriin kuulumattomia. Yhteensä tällaisia tapauksia oli käsittelyssä 2 910 kpl (2024: 2 760).  

Palautuspetosvalvonnassa hylkäsimme konkurssiyhtiöiden yhtiöiden vastuuhenkilöiden ja heidän lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden ennakonpidätyksiä 3,5 milj. euron edestä (2024: 2,0 milj.) sekä käsittelimme muita harmaan talouden tapauksia muun muassa tulorekisterin väärinkäytöksiin liittyen. Käsiteltyjen tapausten määrä oli 999 (2024: 264). Työnantajasuoritusten valvonnassa selvitimme muun muassa työnantajien ilmoittamia perusteettomia palkkoja, joita ei tosiasiassa ollut maksettu 860 kappaletta osuvuuden ollessa 41 % (695 ilmoitusta, osuvuus 38 %). 

Valmisteverovalvonnassa käsittelimme palautushakemuksia ja teimme verotuspäätöksiä, joiden perusteella maksuunpantiin veroja 13 miljoonaa euroa (2024: 4,6 milj.). Moniviranomaisyhteistyönä valvoimme yhteensä 630 (2024: 681) toimijaa mm. taksi-, ravintola- ja rakennusaloilla sekä festivaaleilla. 

Harmaan talouden selvitysyksikkö 

Harmaan talouden selvitysyksikkö tutkii harmaan talouden ilmiöiden vaikutuksia ja torjuntaa sekä arvioi lainsäädännön vaikuttavuutta. Ilmiöselvityksiä laaditaan myös valvonta- ja lupaviranomaisten tehtävien tukemiseksi. Yritysten taloudellista luotettavuutta arvioitiin useammassa selvityksessä, muun muassa valtionavustusten, rahankeräyslupien, julkisten hankintojen ja kuljetuslupien yhteydessä. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntejä todettiin miltei kaikissa selvityksissä ja erikseen selvitettiin kaupparekisterin vaatimien rekisteri-ilmoitusten laiminlyöntejä. Vuoden aikana julkaistiin selvityksiä myös konkurssien tilanteesta ja verotarkastusten vaikutuksista harmaan talouden osakeyhtiöiden verotuskäyttäytymiseen sekä tarkasteltiin yhteisöveron harmaan talouden aiheuttamaa menetystä. Kokonaisuudessaan ilmiöselvityksiä, lausuntoja ja muita tiedon tuottamistehtäviä valmistui vuoden aikana yli 150.   

Selvitysyksikkö tuottaa tietopalveluna viranomaisten tehtävien tueksi velvoitteidenhoitoselvityspalvelua. Velvoitteidenhoitoselvityspalvelun käyttö laajeni edelleen tukemaan uusia viranomaistehtäviä ja vuoden lopussa palvelua hyödynnettiin 40 viranomaistehtävässä (2024: 38). Velvoitteidenhoitoselvityspyyntöjä vastaanotettiin yli 730 000 kpl.   

Selvitysyksikön koordinoima viranomaisten yhteinen tilannekuvatoiminto ylläpiti ajankohtaista kuvaa harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta julkaisemalla Harmaa talous & talousrikollisuus -sivustolla 61 tietotuotetta. Julkaisut sisälsivät muun muassa tilastoja harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntatoimien määrästä sekä selvityksiä harmaan talouden ilmiöistä.   

Harmaan talouden selvitysyksikön sivut

Verovelkojen hallinta ja perintä

Verovelat kasvoivat vuoden 2025 aikana lähes 340 miljoonalla eurolla (+8,1 %). Maksamatta olevia veroja oli vuoden 2025 lopussa 4,5 mrd. euroa (vuoden 2024 lopussa 4,18 mrd.). Näistä uusien eli alle vuoden ikäisten verovelkojen osuus oli 32 % (2024: 33 %).

Yli puolet veroveloista on asiakkailla, joilta niitä ei saada aktiivisesti perittyä, esimerkiksi konkurssissa olevilla yhtiöillä. Ne vastaavat myös yli 30 prosentista verovelan kasvusta. Myös uusien, vielä muistutusvaiheessa olevien velkojen määrä on kasvanut. Niiden osuus velkamäärän kokonaiskasvusta on 32 %.   

Tilastoja veroveloista ja maksuvaikeuksista

Mittarit ja tavoitteet 

Vuoden varrelta: Muutosverotustietojen julkaisu lisäsi verotuksen läpinäkyvyyttä 

Tietyt henkilöasiakkaiden ja yhteisöjen tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen tiedot on säädetty Suomessa julkisiksi. Tällä on haluttu muun muassa tukea avoimuutta ja yhteiskunnallista keskustelua verotuksesta. 

Verotustietojen julkisuus laajeni syksyllä 2024 niin, että myös tietyt verotukseen jälkikäteen tehdyt muutokset tulivat julkisiksi verovuodesta 2022 alkaen. Aiemmin julkisia olivat ainoastaan ns. säännönmukaisen verotuksen tiedot, eli tiedot sellaisina, kun ne olivat verotuksen päättymishetkellä.  

Tammikuussa 2025 Verohallinto julkaisi yhteisöjen tuloverotuksen muutosverotustiedot ensimmäistä kertaa avoimena datana vero.fi:ssä. Jatkossa avoimeen dataan lisätään vuosittain edellisen kalenterivuoden aikana tehdyt muutokset.

Kun yhteisöjen tuloverotuksen osassa sekä säännönmukaisen verotuksen että muutosverotuksen tiedot julkaistaan avoimena datana, tietoja ja tapahtuneita muutoksia on mahdollista vertailla keskenään. Myös julkisten tietojen oikeellisuus paranee, kun myös muuttuneet tiedot julkaistaan.

Vuoden varrelta: Ravintoloiden tehovalvontajaksolla paljastui maksamattomia veroja

Verohallinto valvoi tehostetusti pikaruokapaikkoja vuoden 2023 alkuvuoden ja vuoden 2025 syksyn välillä. Reilun kahden vuoden aikana tarkastettiin 373 ravintola-alan yritystä, pääasiassa pitsa- ja kebabpaikkoja sekä kiinalaisia ravintoloita. Tehovalvonta paljasti 11 miljoonaa maksamattomia veroja. Peräti 53 prosentissa kohteista löytyi niin vakavia puutteita, että ne siirrettiin rikostapausharkintaan.  

Väärin toimijat jättävät tyypillisesti tuloja lyömättä kassaan, maksavat palkkoja pimeästi ja laiminlyövät työnantajamaksuja. Velvoitteiden laiminlyöminen antaa kilpailuetua, kun hinnat voidaan pitää reilusti toimivien kilpailijoiden hintoja matalampina. Verohallinnon valvonnan tavoite on, että verot kerätään kaikilta oikeudenmukaisesti, 

Vuoden varrelta: Tuottavuutta teknologialla ja kehittämisellä  

Verohallinto parannetaan tuottavuutta automatisoimalla rutiinityötä, kehittämällä toimintatapoja ja hyödyntämällä uusia teknologioita. Tekoälyssä on paljon potentiaalia ja se tulee muuttamaan myös verohallintolaisten työtä tulevina vuosina.  

Tuottavuuden parantaminen ja tekoälyn käytön laajentaminen vaativat panostuksia johtamisen kehittämiseen ja suunnitelmalliseen henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Laajamittainen johtamisen kehittäminen muun muassa uudenlaisten verkkokoulutusten avulla aloitettiin vuonna 2025 ja työ jatkuu. 

Tiedolla johtaminen auttaa meitä tekemään parempia päätöksiä, mutta ihmiset ovat kaiken keskiössä. Tavoitteita pitää olla ja mittareita on tärkeää seurata, mutta työn etenemisen kannalta yhtä tärkeitä ovat luottamus, vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen. Tämä tukee myös työyhteisön hyvinvointia.