Verotulojen kehitys toukokuussa 2014
Toukokuun 2014 verojen nettokertymät olivat yhteensä 4 573 miljoonaa euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 19 miljoonaa (+0,4 %).
Merkittävimmät verolajikohtaiset euromääräiset muutokset olivat:
- henkilöasiakkaiden ennakonpidätykset +94 milj. € (+4,1 %)
- arvonlisävero +39 milj. € (+3,6 %)
- osingon ennakonpidätys +34 milj. € (+21 %)
- yhteisöjen ennakkovero -75 milj. € (-36 %)
- yhteisöjen ennakon täydennysmaksu -72 milj. € (-46 %)
- perintö- ja lahjavero -28 milj. € (-40 %)
Henkilöasiakkaiden tulovero
Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi toukokuussa yhteensä 2 529 miljoonaa, jossa oli nousua vuodentakaisesta 105 miljoonaa (+4,3 %). Ennakonpidätysten määrä kasvoi maalis- ja huhtikuuta enemmän, kaikkiaan 94 miljoonaa (+4,1 %).
Eniten kasvoivat jälleen pakollisen sosiaalivakuutuksen toimittamat ennakonpidätykset, joiden kasvuprosentti vuodentakaiseen verrattuna on viime kuukausien aikana ollut n. 8 prosenttia ja kahden vuoden takaiseen verrattuna peräti 20 prosenttia (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten bruttokertymä toimialoittain). Palkoista toimitettavat ennakonpidätykset kasvoivat toukokuussa 2,8 %, mikä on lähellä tammi-toukokuun palkkojen ennakonpidätysten kumulatiivista kasvuprosenttia.
Huhtikuun ansiotulojen kasvulukuihin (+1,4 %, kts. taulukko 1) suhteutettuna toukokuun ennakonpidätysten määrä oli yllättävänkin suuri, sillä maalis- ja huhtikuussa ennakonpidätykset kasvoivat n. prosenttiyksikön verran enemmän kuin mitä ansiotulot. Se, että ansiotulot ja niistä toimitettavat ennakonpidätykset eivät kulje täysin käsi kädessä, selittyy ennakonpidätysten ilmoittamisen ja maksamisen kuukausivaihteluilla, sillä kaikkea kohdekaudelta ilmoitettua veroa ei makseta eräpäiväkuukauden aikana ja lisäksi myös ilmoitustietoja korjataan jonkin verran jälkikäteen. Ennakonpidätysten ansiotuloja yleisesti korkeampi kasvuprosentti on seurausta hieman kireämmästä verotuksesta sekä myös siitä, että osalla asiakkaista verokortin ennakonpidätysprosentti voi olla asetettuna yläkanttiin.
Taulukko 1: Kausiveroilmoituksissa ilmoitetut ansiotulot ja palkat, tilanne 30.5.2014.
Yhteisöjen tulovero
Yhteisöjen tuloveroa kertyi toukokuussa 237 miljoonaa, joka oli 136 miljoonaa (-36 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Laskusta noin puolet selittyy ennakkoverokertymän laskulla ja toinen puoli ennakon täydennysmaksujen määrän tippumisella.
Pääosa verovuoteen 2013 liittyvistä ennakon täydennysmaksuista kertyi jo huhtikuun aikana, mutta toukokuussa niitä kertyi vielä 85 miljoonaa, joka oli 72 miljoonaa (-46 %) vähemmän kuin vuosi sitten. Kaiken kaikkiaan ennakon täydennysmaksuja kertyi tammi-toukokuussa reilusti viime vuotta vähemmän (-177 miljoonaa eli -20 %), joka olikin varsin odotettua verovuoden 2013 verovuoteen 2012 verrattuna suuremman ennakkoverokertymän takia.
Lähinnä verovuoteen 2014 liittyvä ennakkoverojen bruttokertymä laski yhteisöverokannan alennuksen siivittämänä toukokuussa 19 prosenttia. Kaikkiaan verovuoden 2014 maksuunpantujen ennakkoverojen yhteismäärä oli kesäkuun alussa 13 prosenttia pienempi kuin verovuodella 2013 (kts. taulukko 2). Toimialakohtaisiin ennakkoverojen bruttokertymiin voi tutustua oheisesta linkistä: Yhteisöjen ennakkoveron bruttokertymä toimialoittain. Verohallinnon toimialatiedot perustuvat yritysten itsensä Verohallinnolle ilmoittamiin tietoihin. Verohallinto ei Tilastokeskuksen tapaan tarkista tietoja säännöllisesti.
Verovuoden 2014 ennakot | Verovuoden 2013 ennakot | Erotus |
3,42 mrd. | 3,92 mrd. | -0,50 mrd. (-13 %) |
Taulukko 2: Maksuunpannut yhteisöjen ennakkoverot, tilanne 2.6.2014.
Toukokuussa myös palautettiin ennakkoveroja hieman vuotta aiempaa enemmän. Yhteensä ennakkoveroja palautettiin 140 miljoonaa (+8 %), joista pääosa koski verovuotta 2013. Palautusten takia verovuoden 2013 ennakkoverojen kokonaiskertymä laski ja oli toukokuun lopussa yhteensä 3 904 miljoonaa (kts. taulukko 3). Se on edelleen selvästi enemmän kuin mitä kertyi verovuoden 2012 ennakoita, mutta ennakon täydennysmaksut mukaan luettuina verovuosien 2013 ja 2012 yhteisöverojen määrät näyttävät olevan varsin lähellä toisiaan. On muistettava, että verovuoden 2013 luvut tulevat vielä elämään ennakkoverojen palautusten ja ennakon täydennysmaksujen takia. Vieläkin tärkeämpänä verovuoden 2013 verotus on kesken ja lopulliset luvut yhteisöveron, jäännösveron ja palautusten osalta selviävät vasta verotuksen valmistuttua lokakuun lopussa.
Taulukko 3: Yhteisövero eri verolajeittain, verovuodet 2010-2013.
*Tilanne 31.5.2014. Luvut tulevat vielä muuttumaan.
**Lopulliset luvut selviävät vasta verotuksen valmistuttua lokakuun lopussa.
Arvonlisävero
Toukokuussa kertyi arvonlisäveroa yhteensä 1 117 miljoonaa, joka oli 39 miljoonaa (+3,6 %) enemmän kuin vuosi sitten. Kasvu johtui palautusten pienenemisestä (-3,8 %), sillä alv-bruttokertymä jäi viime vuoden tasolle. Toimialakohtaisiin bruttokertymä- ja palautuslukuihin voi tutustua oheisten linkkien kautta:
Arvonlisäveron bruttokertymä toimialoittain
Arvonlisäveron palautukset toimialoittain
Tammi-toukokuussa arvonlisäverokertymä on kasvanut vuodentakaisesta 179 miljoonaa (+3,2 %). Huolestuttavaa on kuitenkin, että kausiveroilmoituksella ilmoitettujen alv-tietojen perusteella sekä suoritettavan että vähennettävän arvonlisäveron määrä on laskenut viime kuukausien aikana: Kausiveroilmoitustiedot: alv (ansiotulo- ja palkkasummatietojen tavoin myös viimeisten kuukausien alv-tiedot tulevat kuitenkin jonkin verran elämään ylöspäin myöhässä annettujen kausiveroilmoitusten takia). Toukokuunkin arvonlisäveron kertymän nousu johtui palautusten pienenemisestä, joka ei ollut niinkään seurausta suoritettavan alv:n kasvusta vaan ennemminkin vähennettävän alv:n pienenemisestä. Suoritettavan ja vähennettävän arvonlisäveron kehityskulut indikoivat talouden veronalaista arvonlisäystä ja niistä voi siten olla hyötyä talouden tilan ja aktiviteetin määrän arvioinneissa.
Muut verot
Pankkiveroa kertyi toukokuussa vielä 12 miljoonaa, joka nosti pankkiveron vuoden 2014 yhteismäärän 138 miljoonaan (+3,1 %).
Osinkojen ennakonpidätyksiä kertyi toukokuussa 197 miljoonaa eli 34 miljoonaa (+21 %) vuodentakaista enemmän. Pääosa pörssiyhtiöiden osinkojen ennakonpidätyksistä maksetaan tyypillisesti juuri toukokuun aikana, mutta toukokuun ja koko alkuvuoden kasvu osinkojen ennakonpidätyksissä ei selity niillä vaan listaamattomien yritysten toimittamilla ennakonpidätyksillä. Vuoden alussa voimaan astui ennakkoperintäasetuksen muutos, jonka mukaan myös listaamattomien yritysten on toimitettava ennakonpidätys henkilöasiakkaille maksamistaan osingoista. 2014 tammi-toukokuussa reilu kolmannes osinkojen ennakonpidätyksistä oli toimitettu listaamattomien yritysten toimesta, kun vuosi sitten niiden osuus oli vain reilu prosentti (kts. taulukko 4).
Taulukko 4: Osinkojen ennakonpidätykset tammi-toukokuussa 2013 ja 2014.
Toukokuun lähdeverokertymä tippui vuodentakaisesta 23 miljoonaa (-16 %) lähdeveron osingoista pienemmän kertymän takia, mutta toisaalta huhtikuussa lähdeveroa osingoista kertyi lähes saman verran enemmän eli kumulatiivisesti ollaan viime vuoden tasolla. Perusperiaatteena lähdeveroa osingoista peritään seuraavasti. Jos suomalainen yritys maksaa rajoitetusti verovelvolliselle osinkoa, maksajan tulee periä tulosta 24,5 %:n tai 30 %:n suuruinen lähdevero, paitsi jos verosopimus edellyttää pienempää veroprosenttia. Vastaavasti lähdeveron sijaan yrityksen tulee toimittaa osingoista ennakonpidätys, jos osingon saava henkilöasiakas on Suomessa yleisesti verovelvollinen.
Perintö- ja lahjaverokertymä laski tammi-toukokuussa 65 miljoonaa (-22 %) viime vuodesta, mikä selittyy sillä, että vuosi sitten Verohallinto purki syntyneitä jonoja ja maksuunpani siten enemmän aikaisempien verovuosien (lähinnä verovuotta 2011 koskevia) eriä (kts. taulukko 5). Samasta syystä myös tulevien kuukausien perintö- ja lahjaverokertymät tulevat jäämään viime vuotta pienemmiksi.
Taulukko 5: Perintö- ja lahjaveron maksuunpannut erät tammi-toukokuussa 2013 ja 2014.
Verojen tilitykset veronsaajille
Verohallinto tilitti toukokuussa veronsaajille yhteensä 5 217 miljoonaa (kts. taulukko 6). Summa poikkeaa toukokuun nettokertymistä, koska muille veronsaajille kuin valtiolle tilitetään kerran kuukaudessa ja kertymisjakso alkaa jo edellisen kuukauden 18. päivä (tässä tapauksessa 18.4.) ja päättyy tilityskuukauden 17. päivä (tässä tapauksessa 17.5.). Lisätietoa veronsaajien tilityksistä saa Veronsaajien palvelut-internetsivuilta.
Muiden kuin valtion kuukausitilitysten kertymisjakso muuttui joidenkin verolajien osalta 2013 syksyllä, minkä johdosta kumulatiivinen muutosprosentti ei ole niiden osalta vertailukelpoinen. Esimerkiksi pääosa verovuoden 2012 yhteisöveron palautuksista vähennettiin 2013 joulukuun tilityksistä, kun ne olisi aiempien kertymisjaksosäännösten perusteella vähennetty seuraavan tammikuun (tässä tapauksessa 2014 tammikuun) tilityksistä. Siten esitetyt muutosprosentit muiden kuin valtion osalta ovat liian optimistiset.
Taulukko 6: Verohallinnon tammi-toukokuussa veronsaajille tilittämät verot.
Verohallinnon valtiolle tulouttamien verojen ja valtion budjetin vertailuun voit tutustua täältä:
Verohallinnon tuloutusten valtiolle ja valtion talousarvion 2014 vertailu.
Nettokertymäraportti 5/2014
Toukokuun verokertymät
Kumulatiiviset verokertymät vuoden alusta
Verokertymien aikasarjat veroryhmittäin 2009-2014