Verotulojen kehitys lokakuussa 2013

Lokakuun 2013 nettokertymät olivat yhteensä 4 354 miljoonaa euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 570 miljoonaa (+15 %). Kasvusta suurin osa juontuu vertailukuukauden eli lokakuun 2012 suuriin kertaluonteisiin palautuksiin yhteisöjen tuloveron ja osinkojen lähdeveron osalta.

Merkittävimmät verolajikohtaiset euromuutokset olivat:

• yhteisöjen jäännösvero / ennakonpalautus +364 milj. € (+103 %)
• henkilöasiakkaiden ennakonpidätykset +125 milj. € (+6,2 %)
• arvonlisävero +51 milj. € (+4,6 %)
• lähdevero +39 milj. € (+122 %)
  
• kiinteistövero -41 milj. € (-29 %)

Henkilöasiakkaiden tulovero

Henkilöasiakkaiden tuloveron nettokertymä kasvoi lokakuussa 132 miljoonaa (+5,9 %) vuotta aiemmasta, joka selittyi tuttuun tapaan ennakonpidätysten määrän nousulla. Ennakonpidätyksiä toimitetaan pääsääntöisesti henkilöasiakkaiden ansiotuloista, kun taas pääomatuloveroista suurin osa kertyy ennakkoveroina, ennakon täydennysmaksuina sekä jäännösveroina. Ennakonpidätykset ovat kertymältään ylivoimaisesti merkittävin verolaji ja Verohallinnon verokertymästä niiden osuus on suurin piirtein puolet. Tammi-lokakuun aikana ennakonpidätyksiä kertyi yhteensä 22,6 miljardia euroa, joka oli reilun miljardin enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana.

Aivan niin kuin aiemmin tänä vuonna, myös lokakuussa pakollisen sosiaalivakuutuksen toimittamat ennakonpidätykset nousivat huomattavan paljon (+13 %). Palkoista toimitettavien ennakonpidätysten kasvuprosentti oli 4,2 %, joka sekin hieman kiristyneen ansiotuloverotuksen seurauksena yltää viime kuukausien palkkasumman kasvuprosentteja korkeammalle. Suurista toimialoista ainoastaan teollisuuden toimittamat ennakonpidätykset laskivat vuotta aiemmasta (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten bruttokertymä toimialoittain).

Yhteisöjen tulovero

Yhteisöjen tuloveron nettokertymä nousi lokakuussa huimat 386 miljoonaa (+4 268 %) viime vuodesta, joka juontaa vertailukuukautena toimivan lokakuun 2012 suuriin muutosverotuksen perusteella laskettuihin yhteisöveron palautuksiin.

Ennakkoverojen nettokertymässä ei tapahtunut suurta muutosta, sillä bruttokertymän kasvu (kts. Yhteisöjen ennakkoveron bruttokertymä toimialoittain) kuittaantui lähes kokonaan ennakkoverojen palautusten suuremmalla määrällä. Tilikautensa kesäkuun loppuun päättäneiden yhteisöjen ennakon täydennysmaksuja kertyi puolestaan 17 miljoonaa viime vuotta enemmän (+70 %).

Arvonlisävero

Arvonlisäveron nettokertymä kasvoi lokakuussa 51 miljoonaa (+4,6 %). Bruttokertymän kasvuprosentti (+2,3 %) jäi selvästi alle alv-kantojen korotuksista mekaanisesti lasketun kasvuprosentin (n. 4-5 %), mikä viittaa kotimaisen kulutuksen olevan viime vuotta heikoimmissa kantimissa. Myös vientisektorin hankaluudet heijastuvat alv-bruttokertymään alihankintaketjujen kautta. Tämä näkyy esimerkiksi teollisuuden alv-tilityksissä, jotka laskivat tammi-lokakuussa 325 miljoonaa (-9,5 %) vuodentakaisesta. Sen sijaan kaupan alv-tilitykset, joiden painoarvo alv:n bruttokertymästä on noin kolmannes, pääsivät viime vuoteen verrattuna plussalle jo viidettä kuukautta peräjälkeen. Pienemmistä toimialoista silmiin pistävää on terveys- ja sosiaalipalvelujen alv-tilitysten isot kasvuprosentit. (kts. Arvonlisäveron bruttokertymä toimialoittain).

Niin kuin on ollut odotettavissa, alv-palautuksissa ei ole enää tapahtunut suurta laskua viime kuukausi-en aikana. Lokakuussa arvonlisäveroa palautettiin 860 miljoonaa, joka on lähes yhtä paljon (-0,6 %) kuin vuosi sitten. Palautusten määrä linkittyy vahvasti vientikehitykseen, jonka tippuminen jo valmiiksi alhaiselta nykytasolta vaatisi entistä heikompia talousuutisia Euroopasta ja muualta maailmalta. Syksyn aikana talousennusteiden päävirta on pikemminkin ennakoinut viennin astettaista elpymistä lähikuukausien aikana. Toimialakohtaisissa tiedoissa tämä ei kuitenkaan vielä näy etenkään teollisuuden kohdalla (kts. Arvonlisäveron palautukset toimialoittain).

Viennin rooli verotulojen kerryttäjänä on kaksijakoinen: alv:n palautusten pieneneminen parantaa suoraan alv:n nettokertymää, mutta vastaavasti viennin vaikeudet heijastuvat talouden kehitykseen laajemminkin pienentäen muita verokertymiä, kuten henkilöasiakkaiden tuloveroa ja yhteisöveroa. Joka tapauksessa arvonlisäveron nettokertymän osalta on ensi vuonna vaikea yltää tämän vuoden korkeisiin kasvulukuihin (tammi-lokakuu +8,2 %), kun palautukset eivät kaikella todennäköisyydellä enää pienene ja alv-kanta pysyy samalla tasolla.

Kiinteistövero

Lokakuussa kiinteistöveroa kertyi 41 miljoonaa viime vuotta vähemmän, johon ei liity sen kummempaa dramatiikkaa, vaan se selittyy eräpäivien ajankohdilla. Lokakuu sijoittuu syyskuun ja marraskuun eräpäivien väliin ja siten lokakuun kiinteistöverokertymää luonnehtii näihin eräpäiviin liittyvät maksut. Esimerkiksi lokakuulle ajoittuvat syyskuun eräpäivän maksamatta jääneiden kiinteistöverojen ensimmäiset maksumuistutukset. Lisäksi lokakuussa kertyy jo osa marraskuun eräpäivän kiinteistöverosta. Viime vuonna kiinteistöveron 2. eräpäivä oli heti kuun alussa (1.11.2012), kun taas tänä vuonna eräpäivä oli 4.11.2013. Eräpäivän aikaisempi ajankohta selittää viime lokakuun suurempaa kertymää.

Kommentti valtion 2013 talousarvioon nähden

Verohallinnon tammi-lokakuun aikana valtiolle tulouttamien summien perusteella valtion kolmannen lisätalousarvioehdotuksen (12.9.2013) verotuloarviot näyttävät toteutuvan lähes jokaisen verolajin kohdalla. Verohallinnon tulouttamista veroista ainoastaan arpajaisverokertymä näyttää jäävän jonkin verran budjetoidusta. (kts. Verohallinnon tuloutusten valtiolle ja valtion talousarvion 2013 vertailu).

Nettokertymäraportti 10/2013

Lokakuun verotulotiedot
Kumulatiiviset verotulotiedot vuoden alusta

Verotulojen aikasarjatiedot veroryhmittäin 2009-2013
Verotulojen aikasarjakuvaajat suurimpien veroryhmien osalta 2009-2013

Henkilöasiakkaiden ja yhteisöjen kertymättömät tuloverot, verovuodet 2006-2011