Verotulojen kehitys elokuussa 2013

Elokuun 2013 nettokertymät olivat yhteensä 4 548 miljoonaa euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 187 miljoonaa (+4,3 %).

Merkittävimmät verolajikohtaiset euromuutokset olivat:

• henkilöasiakkaiden ennakonpidätykset +141 milj. € (+6,2 %)
• arvonlisävero +26 milj. € (+2,2 %)
• yhteisöjen ennakkovero +19 milj. € (+6,2 %)

Henkilöasiakkaiden tulovero

Henkilöasiakkaiden tuloveron nettokertymä kasvoi elokuussa 146 miljoonaa (+5,9 %) viime vuodesta ennakonpidätysten reippaan kasvun (+6,2 %) myötä. Teollisuus oli suurista toimialoista ainoa, jonka toimittamat ennakonpidätykset laskivat (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten bruttokertymä toimialoittain). Pakollisen sosiaalivakuutuksen toimittamat ennakonpidätykset nousivat peräti 14 % ja palkkojen (kaikki muut toimialat yhteensä) vastaavasti 4 %. Talouden palkkasumma ei ole kasvanut yhtä nopeasti, esim. Tilastokeskus raportoi 1,9 % noususta huhti-kesäkuussa vuotta aiempaan verrattuna. Ennakonpidätysten palkkasummaa suurempaan kasvuprosenttiin on selityksenä vuoden alussa jonkin verran kiristynyt ansiotuloverotus: valtion veron inflaatiotarkistukset jätettiin tekemättä, mukaan tuli uutena yle-vero ja myös keskimääräinen kunnallisvero nousi hieman.

Yhteisöjen tulovero

Yhteisöjen tuloveron nettokertymä nousi elokuussa 11 miljoonaa (+3,4 %) vuodentakaisesta. Tärkeimmän osatekijän eli ennakkoverojen nettokertymä kasvoi 6,2 %. Tammikuuta lukuun ottamatta ennakkoverokertymä on kasvanut viime vuodesta jokaisena kuukautena (kts. kuvio 1).

Hyvää ennakkoverokertymää selittää etenkin ennakkoverojen palautusten pieneneminen: tammi-elokuussa niitä on palautettu 150 miljoonaa viime vuotta vähemmän. Myös ennakkoverojen bruttokertymä on kasvanut. Syyskuun alussa verovuoden 2013 ennakkoverojen maksuunpantu yhteismäärä 4,18 mrd. oli n. 6 % korkeampi kuin vuotta aiemmin verovuoden 2012 ennakoilla.

Heikko taloustilanne ei näy siis ennakkoveroissa oikein mitenkään ja useimpien toimialojen ennakot ovat korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten, mikä näkyy myös toimialakohtaisissa bruttokertymissä (kts. Yhteisöjen ennakkoveron bruttokertymä toimialoittain).

On kuitenkin huomattava, että ennakkoverojen taso ei ole paras mahdollinen mittari taloustilanteesta, koska Verohallinto laskee yhteisöille niiden ennakkoverojen määrän pääsääntöisesti viimeksi valmistuneen verotuksen perusteella. Vaikka tasoa tarkistetaan säännöllisesti uusien tietojen pohjalta ja myös yhteisöillä on mahdollisuus hakea ennakkoveroihinsa muutosta, maksuunpantu ennakkoverojen määrä on kokonaistasolta tarkasteltuna harvoin optimaalinen. Tästä johtuen verovuodesta riippuen n. 20-30 % yhteisöverosta kertyy vasta ennakon täydennysmaksuissa, joista valtaosa maksetaan seuraavan kalenterivuoden aikana. Voi siis ajatella, että koko talouden ennakkoverojen kokonaistaso on yleensä alakanttiin. Siten ennakkoverot eivät välttämättä reagoi kovin nopeasti taloussuhdanteen pieneen laskuun, koska niissä on jo mukana puskuria. Jos taloustilanne heikkenisi vielä oleellisesti, tähän tulisi mitä todennäköisimmin muutos ja yritykset alkaisivat hakea muutosta ennakoihinsa.

Arvonlisävero

Arvonlisäveron nettokertymän viime kuukausien vahva kasvu laantui elokuussa maltilliseen 26 miljoo-nan (+2,2 %) nousuun. Arvonlisäveron palautusten pieneneminen vuodentakaiseen verrattuna taittui ainakin tilapäisesti (kts. myös Arvonlisäveron palautukset toimialoittain). On syytä huomata, että alv:n palautusten kuukausimäärät ovat elokuusta 2012 lähtien jääneet huomattavan alhaisiksi ja lisäpienennykset vaatisivat entistä heikompaa viennin ja investointien kehitystä. Koska tähän asti Verohallinnon hyvän alv-kertymän (tammi-heinäkuu +9,4 %) taustalla on ollut korkeamman verokannan ohella juuri palautusten pieneneminen, yhtä suuriin kasvuprosentteihin yltäminen jatkossa vaatisi huomattavaa alv:n bruttokertymän nousua (kotimaisen kysynnän piristymistä), joka nykyvalossa vaikuttaa epärealistiselta.

Suurimmista toimialoista kaupan alv-tilitykset nousivat elokuussa hivenen. Teollisuuden tilittämä alv sen sijaan laski totutusti vuotta aiemmasta (kts. Arvonlisäveron bruttokertymä toimialoittain).

Veronsaajaryhmittäin huomioitavaa

Elokuussa tarkistettiin verovuoden 2012 ansio- ja pääomatuloveron (apot) jako-osuuksia ennakoitua pienemmän pääomatuloverokertymän johdosta. 26.8.2013 ennakkotiedon mukaan verovuoden 2012 pääomatuloveroa kertyi 9,3 % verovuotta 2011 vähemmän (verovuoden 2012 verotus valmistuu kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä). Veronsaajista pääomatulovero menee yksin valtiolle. Pääomatulojen pienuus on aiheuttanut sen, että valtion jako-osuus on ollut aiemmin liian suuri ja muille veronsaajille on puolestaan tilitetty apot-veroja liian vähän.

Siten jako-osuuksien muuttamisen seurauksena elokuun 2013 tilityksissä kunnille tilitettiin lisää 223 miljoonaa, seurakunnille 14 miljoonaa ja Kansaneläkelaitokselle 14 miljoonaa. Valtiolta peritään 251 miljoonaa euroa, jonka vuoksi valtion elokuun tuloutukset tipahtivat huomattavasti vuodentakaisesta.

Nettokertymäraportin yhteydessä Verohallinto alkaa julkaista nyt myös vertailevaa tilastoa Verohallinnon valtiolle tulouttamista summista ja valtion talousarviosta (kts. Verohallinnon tuloutusten valtiolle ja valtion talousarvion 2013 vertailu). Verohallinnon lisäksi veroja keräävät myös Tulli ja Trafi. Niiden keräämät verot eivät näy Verohallinnon verokertymissä, esim. Verohallinnon tuloutuksissa valtiolle ei näy Tullin keräämä arvonlisävero.     
  

Nettokertymäraportti 8/2013:
Elokuun verotulotiedot 
Kumulatiiviset verotulotiedot vuoden alusta  
Verotulojen aikasarjatiedot veroryhmittäin 2009-2013  
Verotulojen aikasarjakuvaajat suurimpien veroryhmien osalta 2009-2013  
Henkilöasiakkaiden ja yhteisöjen kertymättömät tuloverot, verovuodet 2006-2011