Talousrikollisuus lisääntyy ja monimutkaistuu, paljastavat viranomaisten harmaan talouden torjuntatilastot

Rikolliset hyödyntävät yhä enemmän yrityksiä rikollisen toiminnan työkaluina. Talousrikosten määrä on kasvanut edelleen ja niissä käytetään erilaisia, monimutkaisiakin kansainvälisiä järjestelyitä. Havainnot ilmenevät viranomaisten tilastoista, jotka on julkaistu tänään harmaan talouden ja talousrikollisuuden tilannekuvasivustolla.  

Poliisi kirjasi vuonna 2025 yhteensä lähes 2 800 talousrikosilmoitusta, joka on noin kuusi prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Poliisin tietoon tullut talousrikollisuus on ollut kasvussa viimeiset neljä vuotta.   

Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen sanoo, että talousrikollisuuden kasvu näkyy läpi koko viranomaiskentän.  

”Talousrikollisuuden yleistyminen, monimutkaistuminen ja kansainvälistyminen näkyy sekä rikostorjuntaviranomaisten että valvonta- ja lupaviranomaisten tilastoissa. Rikollisuudessa hyödynnettävien yritysten ja henkilöiden ketjut ovat pitkiä, millä pyritään vaikeuttamaan viranomaisten toimintaa”, kuvailee Marttinen.  

Yrityksiä hyödynnetään pakotteiden kiertämisessä 

Yritysten hyödyntäminen rikollisessa toiminnassa näkyy esimerkiksi Tullin pakotevalvonnassa. Venäjän vastaiset pakotteet ja niiden kiertämiseen liittyvät rikosepäilyt ovat olleet merkittävä ilmiö Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa. Vuonna 2025 Tulli kirjasi pakotteiden vastaisesta toiminnasta yhteensä 43 säännöstelyrikosta, joista 17 tapausta on tutkittu epäiltynä törkeänä säännöstelyrikoksena. Pakoterikoksia kirjattiin Tullissa kolme vuonna 2025. Pääosa viime vuoden esitutkinnoista oli pakotteiden kiertämistä yritysten ja liiketoiminnan kautta.   

”Tavaroiden kuljettamisessa Venäjälle käytetään hyväksi monimutkaisia kansainvälisiä yritysverkostoja sekä erilaisia välikäsi- ja peiteyhtiöitä. Kuljetuskanavia vaihdetaan ja myyjäyrityksiä erehdytetään peitetarinoilla ja väärennetyillä asiakirjoilla. Rikolliset ovat myös hyvin ketteriä muuttamaan toimintamallejaan sitä mukaa, kun uusia pakotesäännöksiä tulee voimaan”, kertoo johtaja Petri Lounatmaa Tullista.      

Tehokas rikollisuuden torjunta edellyttää riittäviä toimivaltuuksia ja resursseja  

Yritysten käyttö rikollisessa toiminnassa on tuttu ilmiö myös Verohallinnossa.    

”Havaintojemme mukaan rikolliset toimijat perustavat yrityksiä harmaan talouden toimintaan sekä rikosten toteuttamiseen ja peittelyyn. Myös pitkään toimineita yrityksiä kaapataan rikollisen toiminnan lavasteeksi”, kertoo harmaan talouden torjunnasta vastaava johtaja Tarja Valsi Verohallinnosta.  

Harmaata taloutta ja talousrikollisuutta esiintyy kaikkien viranomaisten toimialoilla, joten torjuntaakin tulee tehdä yhteistyössä, toteaa Janne Marttinen.   

”Torjuntatyötä tehdään jo hyvin tuloksellisesti eri viranomaisissa. Tarvitsemme kuitenkin lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi paremman tietojenvaihdon viranomaisten välillä. Esimerkiksi HTSY:n tuottamat velvoitteidenhoitoselvitykset tarjoavat paljon tietoa, jota voidaan hyödyntää talousrikollisuuden torjunnassa, mutta niiden käyttöä viranomaistehtäviin voitaisiin edelleen tehostaa”, Marttinen sanoo.    

Nostoja viranomaisten harmaan talouden torjunnasta vuonna 2025  

Torjuntatilastoja julkaisevat tilannekuvasivustolla vuosittain muun muassa työsuojeluviranomaiset (Lupa- ja valvontavirasto), Verohallinto, Kela, Tulli, poliisi, Syyttäjälaitos, Konkurssiasiamiehen toimisto, Ulosottolaitos, Eläketurvakeskus, Tapaturmavakuutuskeskus, Työllisyysrahasto, Elinvoimakeskus, alkoholihallinto (Lupa- ja valvontavirasto) sekä Ruokavirasto.  

Vuoden 2025 tilastoista selviää muun muassa seuraavaa:  

• Tulli takavarikoi ja otti haltuun rikosasioiden yhteydessä noin 16,5 miljoonaa savuketta, mikä on ylivoimaisesti suurin määrä kymmeneen vuoteen.  
• Kela teki poliisille 471 tutkintapyyntöä etuusväärinkäytöksistä. Väärinkäytöksiin liittyy usein harmaan talouden ilmiöitä, kuten pimeää palkanmaksua ja väärennettyjä tositteita. Tutkintapyyntöön johtaneiden väärinkäytösten yhteenlaskettu arvo oli 3,8 miljoonaa euroa.  
• Konkurssimenettelyitä alkoi 3 310 kappaletta. Aloitettujen konkurssien määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 9 prosentilla.  
• Ulosottoon tuli vireille 2,8 miljoonaa asiaa. Yksityisoikeudellisten asioiden määrä kasvoi lähes 11 prosenttia. Ulosottolaitos peri velallisilta yhteensä lähes 1,5 miljardia euroa.   
• Työsuojeluviranomainen teki poliisille 10 ilmoitusta työsyrjinnästä ja kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Työnantajista, jotka olivat käyttäneet luvatonta ulkomaista työvoimaa, tehtiin 60 esitutkintailmoitusta. Kiskonnasta tehtiin 8 ilmoitusta. Lisäksi työsuojeluviranomainen antoi ihmiskauppatapauksista 9 lausuntoa Poliisille tai syyttäjälle. 
• Verohallinto määräsi yli 240 miljoonaa euroa veroja maksuun harmaan torjunnan verotarkastuksissa.  
• Alkoholihallinto teki anniskelun ja vähittäismyynnin lupien myöntämisen yhteydessä toteutetussa valvonnassa 205 selvityspyyntöä. Jälkikäteisvalvonnassa tehtyyn taloudellisten edellytysten selvittämiseen liittyviä selvityspyyntöjä tehtiin 214. Toimenpiteiden seurauksena verovelkaa maksettiin yhteensä noin neljä miljoonaa euroa   
• Uudenmaan elinvoimakeskus teki yrittäjän oleskeluluvista yhteensä 1 236 osapäätöstä, joista 46 % oli kielteisiä. Taustalla on usein myös harmaata taloutta ja talousrikollisuutta kuten näennäisyrittäjyyttä ja työperäistä hyväksikäyttöä.

Lue lisää:

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelma 2024-2027