Järjestäytynyt rikollisuus käyttää tekaistuja ja kaapattuja yrityksiä rikoksentekovälineenä - verotulojen menetys vuosittain jopa kymmeniä miljoonia euroja

Järjestäytynyt rikollisuus perustaa Suomessakin yrityksiä rikosten peittämiseen, rahanpesuun ja lakisääteisten velvoitteiden kiertämiseen. Myös pitkään toimineita yrityksiä kaapataan rikollisen toiminnan lavasteeksi. Järjestäytyneen rikollisuuden uusiin muotoihin perehdyttiin tänään Verohallinnon järjestämässä seminaarissa Helsingissä.  

Suojelupoliisi kertoi muutama viikko sitten kansallisen turvallisuuden katsauksessaan, että järjestäytynyt rikollisuus on pyrkinyt viime vuosina soluttautumaan yhä voimakkaammin yhteiskunnan rakenteisiin. Verohallinnon havainnot tukevat tätä käsitystä, toteaa seminaarissa puhunut harmaan talouden torjunnasta vastaava johtaja Tarja Valsi Verohallinnosta.  

Hänen mukaansa Suomeen on jo rantautunut elokuvistakin tuttu toimintatapa, jossa näennäisesti laillisesti toimivat yritykset toimivat todellisuudessa erilaisten rikosten peittona.  
- Rikolliset tarvitsevat rahaa rahoittaakseen rikollista toimintaansa. Rahan liike paljastaakin rikollisuuden usein jo ennen kuin itse rikollinen toiminta tulee ilmi, Valsi sanoi seminaaripuheenvuorossaan.  

Verohallinto arvioi, että järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttama verotulojen menetys on vuosittain vähintään kymmeniä miljoonia euroa. 

Talousrikollisuus käyttää hyväksi heikommassa asemassa olevia 

Järjestäytyneen rikollisuuden talousrikokset eivät ole ongelma vain verotulojen menetyksen näkökulmasta, vaan usein järjestelyissä käytetään hyväksi heikommassa asemassa olevia ihmisiä.
- Meillä on esimerkkejä tapauksista, joissa rikollisjärjestöt ovat tuoneet maahan esimerkiksi päihderiippuvaisia tai muutoin syrjäytyneitä henkilöitä ja käyttäneet näiden identiteettejä erilaisissa petoksissa esimerkiksi antamalla perusteettomia tietoja eri tahoille. Myös nuoria käytetään hyväksi vastaavalla tavalla, Valsi kuvaili. 

Avoimen yhteiskunnan rakenteiden ja luottamuksen väärinkäyttö onkin koko ajan yleistyvä järjestäytyneen rikollisuuden muoto erityisesti Pohjoismaissa.  
- Esimerkiksi rekistereiden väärinkäyttöön pitäisi puuttua aktiivisesti, sillä talousrikosten ohella se mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan ja yksittäisten ihmisten hyväksikäytön, Valsi sanoi. 

Rikollisuutta torjutaan yhteistyöllä 

Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura totesikin seminaarissa, että järjestäytynyt rikollisuus on monialarikollisuutta eikä sen torjumiseen riitä yksittäisten viranomaisten yksittäiset teot.
- Viranomaisten ja yksityisen sektorin yhteistyö järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi on keskeistä. Uhka on yhteinen eikä kukaan pärjää sitä vastaan taistelussa yksinään, Heikura sanoi. 

Hän totesi, että rikostorjuntaviranomaisilla on Suomessa jo nyt hyvä valmius ja kyky tunnistaa ja ehkäistä järjestäytynyttä rikollisuutta, mutta mukaan talkoisiin tarvitaan myös hallinnolliset viranomaiset. Tehokas torjunta edellyttää riittäviä toimivaltuuksia ja resursseja. Heikura peräänkuuluttikin viranomaisille riittäviä työkaluja.
- Tarvitaan järeämpiä toimivaltuuksia viranomaisille, parempia mahdollisuuksia vaihtaa tietoja viranomaisten kesken ja tiivistä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa sekä strategisella että operatiivisella tasolla. Vain siten pystymme estämään yhteisten rahojemme valumisen rikollisille, Heikura totesi. 

Verohallinto järjesti Järjestäytynyt rikollisuus monimuotoistuu -seminaarin yhteistyössä Poliisin, Tullin, Rikosseuraamuslaitoksen ja Oikeusministeriön kanssa. 

Lue lisää nuorille suunnatusta, järjestäytyneen rikollisuuden vaaroista kertovasta kampanjasta: rikoksenaraha.fi