Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista.

Kiinteistöverokertymä kasvoi maltillisesti vuonna 2025 – kymmenessä kunnassa tuuli- ja aurinkovoimalat tuovat yli puolet kiinteistöveroista

Verohallinnon tiedote, 19.11.2025

Kiinteistöveroa kerättiin kunnille tänä vuonna yhteensä noin 2,4 miljardia euroa, selviää Verohallinnon juuri valmistuneista tilastoista. Kasvua viime vuoteen oli 16,4 miljoonaa euroa eli 0,7 prosenttia. Kasvuvauhti oli maltillisempaa kuin aikoihin: kiinteistöveron määrä on kasvanut vuotta 2025 hitaammin viimeksi vuonna 1997.

Verokertymän maltillista kasvua selittää se, että kiinteistöveron perusteena olevat kiinteistöjen verotusarvot ovat pysytelleet edellisvuoden tasolla, sanoo Verohallinnon ylitarkastaja Jenna Lempiäinen.

− Myös kiinteistöveroprosenttien kasvu jäi pieneksi. Aiempina vuosina joko verotusarvot tai veroprosentit ovat kasvaneet reippaammin, Lempiäinen toteaa.

Pylväskaaviossa maksuunpannun kiinteistöveron määrä on kasvanut joka vuosi vuosien 1995 ja 2025 välillä lukuun ottamatta vuotta 1996.

Lestijärven kiinteistöverotuotto lähes kaksinkertaistui

Kiinteistöveron kokonaistuotosta vuonna 2025 reilu kolmannes (35,8 %) tuli Uudellamaalla sijaitsevista kiinteistöistä. Seuraavaksi eniten kiinteistöveroa maksuunpantiin Pirkanmaalla (8,4 % kokonaismäärästä), Varsinais-Suomessa (7,7 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (7 %). Maakuntavertailussa neljän kärki on säilynyt ennallaan jo ainakin vuodesta 2014 alkaen. Vähiten kiinteistöveron tuottoa tuli Ahvenanmaalla (0,2 %), Keski-Pohjanmaalla (1,1 %) ja Kainuussa (1,2 %) sijaitsevista kiinteistöistä. 

Vaikka Keski-Pohjanmaan osuus kiinteistöveron koko potista oli yksi pienimmistä, se kuitenkin kasvoi maakunnista eniten viime vuodesta (+4,4 %). Toiseksi eniten kiinteistöveron tuotto kasvoi Etelä-Pohjanmaalla (+3,5).
- Sekä Keski- että Etelä-Pohjanmaalla kasvu johtui pääosin siitä, että yhdessä kunnassa sijaitsevien tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistöverot kasvoivat reippaasti, selittää Jenna Lempiäinen.
- Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kiinteistöverotulot kasvoivat 98 prosenttia, mikä johtui lähes kokonaan tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistöverojen kasvusta. Etelä-Pohjanmaalla puolestaan Kurikan kunnan kiinteistöverotulot kasvoivat 38,8 prosenttia – myös tämä aiheutui lähes kokonaan tuuli- ja aurinkovoimaloista.  

Palkkikaavio kertoo, että kiinteistövero kasvoi vuonna 2025 eniten Keski-Pohjanmaalla (4,4 %). Seuraavaksi eniten kiinteistövero kasvoi Etelä-Pohjanmaalla (3,5 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (1,8 %). Pohjanmaalla kiinteistövero kasvoi 1,5 %, Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa 1 % sekä Pohjois-Savossa ja Uudellamaalla 0,7 %. Etelä-Savossa ja Satakunnassa kiinteistövero kasvoi 0,5 %, Pirkanmaalla 0,4 %, Keski-Suomessa 0,2 % ja Kainuussa 0,1 %. Lapissa kiinteistöveron tuotto ei kasvanut lainkaan edellisvuodesta. Ahvenanmaalla kiinteistöveron tuotto laski 0,1 %, Päijät-Hämeessä 0,4 % ja Pohjois-Karjalassa 0,6 %. Kymenlaaksossa kiinteistöveron tuotto laski 1,1 % ja Etelä-Karjalassa 2,1 %.

Tuuli- ja aurinkovoimaloista määrätty kiinteistövero kasvoi lähes 20 prosenttia

Vuonna 2025 tuuli- ja aurinkovoimaloista määrättiin kiinteistöveroa koko maassa yhteensä 55,5 miljoonaa euroa, mikä on 8,8 miljoonaa euroa (18,9 %) enemmän kuin viime vuonna.

Tuuli- ja aurinkovoimaloista kertyvän kiinteistöveron määrä on kasvanut vauhdilla viime vuosien aikana, mutta sen vaikutus koko maan tasolla on edelleen suhteellisen pieni, noin 2,3 % koko maan kiinteistöverotuotosta. Monessa maakunnassa, esimerkiksi Päijät-Hämeen, Pohjois-Karjalan ja Uudenmaan kunnissa, tuuli- ja aurinkovoimaloista ei kerry kiinteistöveroa juuri lainkaan.

Erityisesti Pohjanmaan maakuntien yksittäisille kunnille tuuli- ja aurinkovoimalat ovat merkittävä tulonlähde. Vuonna 2025 on kaikkiaan 35 kuntaa, joissa tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kunnan kiinteistöveroista on yli 20 prosenttia. Kymmenessä kunnassa niiden osuus kunnan kiinteistöveroista on yli puolet. Suurin osuus on Lestijärvellä (75,6 % kunnan kiinteistöveroista), Pyhäjoella (71,8 %), Simossa (69,6 %) sekä Siikajoella (69,4 %). Euromääräisesti eniten tuuli- ja aurinkovoimaloista saatu kiinteistöverotuotto kasvoi Kurikassa (+2,5 milj. euroa), Siikajoella (+1,4 milj. euroa) sekä Eurajoella (+0,8 milj. euroa). 

Palkkikaavio kertoo, että tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kunnan kiinteistöverosta vuonna 2025 oli suurin Lestijärvellä (75,6 %) ja toiseksi suurin (71,8 %) Pyhäjoella. Seuraavaksi suurimmat tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuudet olivat Simossa (69,6 %), Siikajoella (69,4 %), Kannuksessa (58,7 %), Kristiinankaupungissa (56,9 %), Pyhännällä (56,8 %), Isojoella (55,4 %), Hyrynsalmella (54,3 %) ja Kyyjärvellä (53,6 %).

Lue lisää:  

Tilastoartikkeli: Kiinteistöverotus verovuonna 2025

Verohallinnon ohje: Tuulivoima- ja aurinkovoimalaitokset verotuksessa

Sivu on viimeksi päivitetty 19.11.2025