Tässä ohjeessa käsitellään ulkomailta Suomeen tai suomalaiselle vesi- tai ilma-alukselle töihin tulevan vuokratyöntekijän verotusta sekä menettelyohjeita vuokratyöntekijälle, ulkomaiselle vuokratyönantajalle ja Suomessa olevalle työn teettäjälle.
Ohjeessa käsitellään uutena asiana 1.1.2026 voimaan tulleita säännöksiä, jotka koskevat suomalaisessa vesi- tai ilma-aluksessa työskentelevän vuokratyöntekijän palkan ilmoittamisvelvollisuuksia ja rajoitetusti verovelvollisen vuokratyöntekijän velvollisuutta hakea ennakkoveroja. Ohjeeseen on myös lisätty maininta niin ikään 1.1.2026 voimaan tulleesta säännöksestä, jonka mukaan ennakkoperintärekisteriin voi hakeutua myös rajoitetusti verovelvollinen, jonka asuinpaikka on Euroopan talousalueella. Ohjeeseen on myös tehty joitakin muita täsmennyksiä.
1 Yleistä
Ulkomailla asuva vuokratyöntekijä maksaa Suomessa tai suomalaisella vesi- tai ilma-aluksella tehdystä työstä saadusta palkasta lähtökohtaisesti veroa Suomeen. Vuokratyöntekijän verotukseen Suomessa vaikuttavat muun muassa Suomessa oleskelun kesto sekä vuokratyöntekijän asuinvaltion ja Suomen välillä solmittu verosopimus. Verosopimuksissa on erilaisia määräyksiä vuokratyöntekijöiden verotuksesta.
Lähtökohtaisesti myös asuinvaltio verottaa siellä asuvan henkilön maailmanlaajuiset tulot oman lainsäädäntönsä mukaan. Siten Suomessa tai suomalaisella vesi- tai ilma-aluksella työskentelystä ansaitut tulot verotetaan yleensä myös työntekijän asuinvaltiossa. Mahdollinen kaksinkertainen verotus poistetaan asuinvaltiossa verosopimuksen tai asuinvaltion sisäisen lainsäädännön mukaisesti.
2 Vuokratyöstä saadun tulon verotus Suomessa
2.1 Verovelvollisuus ja Suomesta saatu tulo
Suomen tuloverotuksessa on kaksi eri verovelvollisuuden lajia: yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus. Tuloverolain (1992/1535, TVL) 11 §:n 1 momentin mukaan yleisesti verovelvollisia ovat Suomessa asuvat henkilöt ja ulkomailla asuvat henkilöt, jotka oleskelevat Suomessa yli kuusi kuukautta. Yleisesti verovelvolliset maksavat Suomeen veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamistaan tuloista.
Rajoitetusti verovelvollisia ovat ulkomailla asuvat henkilöt ja henkilöt, jotka oleskelevat Suomessa enintään kuusi kuukautta. Rajoitetusti verovelvolliset maksavat Suomeen veroa vain Suomesta saamistaan tuloista (TVL 9 § 1 momentti). Suomesta saatua tuloa on muun ohessa palkkatulo, joka on saatu ulkomaiselta työnantajalta Suomessa tehdystä työstä silloin, kun ulkomainen vuokranantaja on vuokrannut työntekijän Suomessa olevalle työn teettäjälle (TVL 10 4 c kohta). Myös rajoitetusti verovelvollinen vuokratyöntekijä on siten velvollinen maksamaan veroa Suomessa tehdystä vuokratyöstä saadusta palkasta.
Lisäksi rajoitetusti verovelvollinen henkilö, joka työskentelee suomalaisella vesi- tai ilma-aluksella, on velvollinen suorittamaan veroa Suomeen aluksella tekemästään työstä saamastaan palkkatulosta (TVL 13 §). Verovelvollisuus koskee suomalaista vesi- tai ilma-alusta käyttävän yrityksen omia työntekijöitä. Verovelvollisuus koskee myös vuokratyöntekijöitä, jotka heidän ulkomainen työnantajansa on vuokrannut suomalaista alusta käyttävälle yritykselle, joka toimii vuokratyöntekijöiden työn teettäjänä.
Verovelvollisuus koskee kaikkea vesi- tai ilma-aluksella tehtyä työtä ja tähän työhön välittömästi liittyvää työtä, joka tehdään muualla kuin aluksessa. Suomalaiseen alukseen rinnastetaan suomalaisen työnantajan vuokralle ottama tai muulla perusteella hallitsema sellainen ulkomainen alus, jonka mukana seuraa vain vähäinen määrä miehistöä tai, jonka mukana ei lainkaan seuraa miehistöä.
Yleisestä ja rajoitetusta verovelvollisuudesta on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus sekä verosopimuksen mukainen asuminen - luonnolliset henkilöt.
2.2 Verosopimusten vaikutus, kun vuokratyöntekijä työskentelee Suomessa
Suomen ja vuokratyöntekijän asuinvaltion välillä solmittu verosopimus voi vaikuttaa palkkatulon verotukseen Suomessa. Verosopimusmaista tulevien palkka verotetaan Suomessa, jos työntekijä oleskelee Suomessa yli 183 päivää verosopimuksesta riippuen joko perättäisten 12 kuukauden tai kalenterivuoden aikana.
Muun muassa seuraavat verosopimukset sallivat kuitenkin vuokratyöstä saadun palkan verottamisen työskentelyvaltiossa heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen:
- Vuodesta 2007: Islanti, Norja, Ruotsi, Tanska, Latvia, Liettua ja Viro
- Vuodesta 2009: Moldova, Georgia, Valko-Venäjä ja Mansaari
- Vuodesta 2010: Guernsey, Bermuda ja Jersey
- Vuodesta 2011: Puola, Kazakstan, Caymansaaret
- Vuodesta 2013: Turkki
- Vuodesta 2014: Kypros ja Tadzikistan
- Vuodesta 2018: Saksa ja Turkmenistan
- Vuodesta 2019: Espanja
- Vuodesta 2024: Albania
Suomessa tehdystä työstä saatua palkkatuloa voidaan Suomen ja Bulgarian välisen verosopimuksen mukaan verottaa Suomessa oleskeluajasta riippumatta heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen, jos Bulgariassa asuva henkilö työskentelee Suomessa muun kuin bulgarialaisen työnantajan palveluksessa (Suomen tasavallan ja Bulgarian kansantasavallan välinen sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi 7 artikla (11/1986)). Tämä Bulgarian verosopimuksen kohta koskee sekä vuokratyöntekijöitä että muita työntekijöitä.
Lisäksi vuokratyöstä saatua palkkatuloa verotetaan Suomessa, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Tällöin palkka on Suomessa veronalaista ansiotuloa heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen.
2.3 Verosopimusten vaikutus, kun vuokratyöntekijä työskentelee suomalaisella vesi- tai ilma-aluksella
Verosopimusten mukaan kansainvälisessä liikenteessä käytetyssä vesi- tai ilma-aluksessa tehdystä työstä saadun palkan ensisijainen verotusoikeus on yleensä sillä valtiolla, jossa on sen yrityksen tosiasiallinen johtopaikka, joka käyttää vesi- tai ilma-alusta kansainväliseen liikenteeseen. Verosopimusten kansainvälistä liikennettä koskevat määräykset soveltuvat alusta käyttävän yrityksen omiin työntekijöihin ja aluksella työskenteleviin vuokratyöntekijöihin.
Verosopimuksissa voi kuitenkin olla toisistaan poikkeavia määräyksiä. Esimerkiksi Pohjoismaisen verosopimuksen mukaan vesialuksella tehdystä työstä saadun palkan verotusoikeus kuuluu aluksen lippuvaltiolle. Pohjoismaisessa verosopimuksessa on myös ilma-aluksen työntekijöiden palkan verotusoikeudesta poikkeava määräys, jonka mukaan lentohenkilöstön palkka verotetaan vain asuinvaltiossa.
Verosopimuskohtaisesti on aina tarkistettava, miten kansainvälinen liikenne kussakin verosopimuksessa määritellään ja koskeeko määritelmä myös sopimusvaltioiden sisäistä liikennettä.
Tarkemmin ulkomailla asuvien ja kansainvälisessä liikenteessä työskentelevien henkilöiden verotuksesta kerrotaan ohjeen Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus luvussa 6.2. Kansainvälinen liikenne.
3 Henkilötunnus ja veronumero
3.1 Henkilötunnus
Henkilö saa suomalaisen henkilötunnuksen, kun hänet rekisteröidään väestötietojärjestelmään, jota ylläpitää Digi- ja väestötietovirasto. Henkilötunnuksen voi tietyissä tapauksissa saada myös Maahanmuuttovirastolta ja Verohallinnolta. Verohallinto voi antaa henkilötunnuksen, kun henkilö tarvitsee sitä verotuksellisista syistä aloittaessaan työskentelyn Suomessa.
Lue lisää aiheesta ohjeesta Suomeen töihin tulevalle suomalainen henkilötunnus.
3.2 Veronumero ja veronumerorekisteri
Rakennustyömaalla ja telakka-alueella työskentelevällä henkilöllä on oltava veronumero kuvallisessa tunnistekortissa. Lisäksi veronumeron pitää olla merkittynä julkiseen veronumerorekisteriin. Verohallinto ylläpitää tietopalvelua, josta voi tarkistaa, onko tietty nimi ja veronumero merkitty veronumerorekisteriin. Veronumeron saaminen edellyttää, että henkilöllä on väestötietojärjestelmään merkitty henkilötunnus.
Lue veronumerosta ohjeesta Veronumero ja Veronumero ja julkinen veronumerorekisteri.
4 Työvoiman vuokraus
4.1 Yleistä työvoiman vuokrauksesta
Työvoiman vuokrauksella tarkoitetaan sopimukseen perustuvaa järjestelyä, jossa työvoimaa vuokraava yritys (vuokralle antaja) luovuttaa vastiketta vastaan työntekijöitään toisen yrityksen eli käyttäjäyrityksen (työn teettäjä) käyttöön. Vuokralle antajan ja suomalaisen työn teettäjän välille syntyy tällöin velvoiteoikeudellinen sopimussuhde. Tämä koskee myös tilannetta, jossa työn teettäjä ja vuokralle antaja ovat luonnollisia henkilöitä.
Oikeus johtaa ja valvoa työntekijän työtä on pääsääntöisesti työnantajalla. Kuitenkin työnantajan siirtäessä palkansaajan tämän suostumuksella toisen työnantajan käyttöön vuokratyöntekijänä, työn teettäjälle siirtyy oikeus johtaa ja valvoa työntekoa. Työn teettäjälle siirtyvät myös ne työnantajan velvollisuudet, jotka liittyvät työn tekemiseen ja sen järjestelyihin.
Työvoiman vuokrauksessa vuokralle antaja maksaa työntekijälle palkan ja toimittaa ennakonpidätyksen. Vuokratyöntekijä on työsopimuslain mukaan työsuhteessa vuokralle antajaan, joten ennakonpidätyksen toimittamisvelvollisuutta ei voida siirtää tästä syystä esimerkiksi laskutuspalveluyritykselle. Työn teettäjän maksama korvaus vuokralle antajalle on puolestaan työkorvausta.
Seuraavat seikat puoltavat sitä, että työntekijää pidetään tuloverotuksessa ja ennakkoperinnässä vuokrattuna työntekijänä:
- Työn johto ja valvontaoikeus on työn teettäjällä.
- Työ tehdään työpaikalla, joka on työn teettäjän määräämisvallan alainen ja josta tämä vastaa. Toisin sanoen vuokralle antaja ei toimi itse kyseisellä työpaikalla, vaan ainoastaan antaa työntekijänsä työn teettäjän käyttöön.
- Työvälineet ja -tarvikkeet työntekijän käyttöön antaa pääasiassa työn teettäjä.
- Vuokralle antaja ei yksipuolisesti määrää työntekijöiden lukumäärää ja niiden soveliaisuutta.
- Työn teettäjä vastaa työn lopputuloksesta.
- Vuokralle antaja maksaa työntekijälleen vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Tässä ohjeessa tarkoitettua vuokratyötä voi olla ainoastaan yllä mainitut edellytykset kaikilta osin täyttävä työskentely. Jos työvoiman vuokraus ei täytä näitä edellytyksiä, työn teettäjän maksamaa suoritus on työn tehneen henkilön palkkaa. Työn teettäjällä on tällöin työntekijälle maksetusta palkasta normaalit ennakonpidätys- ja työnantajan sairausvakuutusmaksuvelvollisuudet.
Vuokratyövoimaa koskevien säännösten soveltamisalaa ei ole rajattu ulkomaisen yrityksen toimialan mukaan, vaan ratkaisu tehdään kokonaisharkinnan perusteella ottaen erityisesti huomioon edellä mainitut kriteerit.
Huomio osio alkaa
Esimerkki 1: Virolaisen ja suomalaisen yrityksen välillä on tehty sopimus työntekijän lähettämisestä suomalaisen yrityksen rakennustyömaalle. Palkan maksaa virolainen työnantaja. Työtä johtaa ja määräysvaltaa käyttää suomalainen yritys. Kyseessä on työvoiman vuokraus.
Huomio osio päättyy
Jos yhtiö vuokraa ainoastaan sen omistavan henkilön työpanosta, yhtiön on maksettava myös tällaisessa tilanteessa omistajalleen vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Yhtiön on maksettava omistajalleen vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa myös silloin, kun tämän työpanosta vuokrataan yhtiön muiden työntekijöiden ohella.
Myös toiminimellä elinkeinotoimintaa harjoittava ammatin- tai liikkeenharjoittaja voi toimia vuokralle antajana ja vuokrata työsuhteessa olevien työntekijöidensä työpanosta työn teettäjälle. Myös tällöin työntekijöille on maksettava vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Sen sijaan ammatin- tai liikkeenharjoittaja ei voi vuokrata omaa työpanostaan, koska hän ei voi olla itseensä työsuhteessa eikä maksaa itselleen palkkaa. Ammatin- tai liikkeenharjoittaja ei siten täytä yllä esitettyjä vuokratyöntekijän edellytyksiä.
Toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen eivät ole työsuhteessa edustamaansa yritykseen eikä heihin myöskään sovelleta työsopimuslakia. Siten näitä tehtäviä ei voi hoitaa vuokratyöntekijänä. Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenen tehtävästä maksettu korvaus on aina kokonaisuudessaan toimitusjohtajaksi tai hallituksen jäseneksi nimetyn henkilön palkkaa riippumatta siitä, kenelle käyttäjäyritys sen maksaa.
Työvoiman vuokrauksesta on kyse myös, jos työntekijällä ei ole työsuhdetta suoraan siihen työvoimanvuokrausyritykseen, joka on tehnyt sopimuksen suomalaisen työn teettäjän kanssa, vaan tämä vuokranantaja on vuokrannut työntekijän toiselta yritykseltä. Näissä tilanteissa ilmoitusvelvollinen työnantaja on vuokratyöntekijälle palkan maksava työnantaja, johon työntekijät ovat työsuhteessa. Ilmoitusvelvollisena työn teettäjänä on suomalainen työn teettäjä, jonka käyttöön työntekijät tulevat.
Huomio osio alkaa
Esimerkki 2: Saksalainen yritys vuokraa yhden Unkarissa asuvan ja kaksi Latviassa asuvaa työntekijää Tanskassa toimivalle yritykselle, joka puolestaan vuokraa kyseiset työntekijät edelleen Suomessa toimivalle työn teettäjälle täällä tehtävään työhön. Työntekijöillä on työsuhde saksalaiseen yritykseen.
Saksalainen yritys on työntekijöiden ulkomainen työnantajana, jolla on ohjeessa jäljempänä esitettäviä ilmoitusvelvollisuuksia. Latviassa asuvat työntekijät ovat vuokratyöstä saamastaan palkkatulosta verovelvollisia Suomessa heti ensimmäisestä työskentelypäivästä lukien. Verosopimuksen takia Suomella on verotusoikeus Unkarissa asuvan työntekijän palkkatuloon pääsääntöisesti vain, jos työntekijä oleskelee Suomessa yli 183 päivää verosopimuksessa tarkoitettuna ajanjaksona (Unkarin sopimuksessa kalenterivuoden aikana).
Esimerkki 3: Virolainen yritys vuokraa työntekijöitään suomalaiselle yritykselle A Oy:lle, joka vuokraa työntekijät eteenpäin toiselle suomalaiselle yritykselle B Oy:lle. Ilmoitusvelvollinen antamaan työn teettäjän ilmoituksen on tässä tapauksessa suomalainen B Oy, jonka käyttöön työntekijät jäävät.
Huomio osio päättyy
4.2 Työvoiman vuokrauksen ja aliurakoinnin eroja
Aliurakoinnissa työn johto- ja valvontaoikeus on aliurakoitsijan vastuulla. Työvoiman vuokrauksessa työn teettäjä eli vuokratyövoiman käyttäjäyritys on vastuussa työnjohdosta.
Aliurakoinnissa aliurakoitsija asettaa työvälineet ja laitteet työntekijöidensä käyttöön. Työvoiman vuokrauksessa työn teettäjä asettaa työvälineet työntekijöiden käytettäväksi. Aliurakoinnissa aliurakoitsija vastaa työn lopputuloksesta. Työvoiman vuokrauksessa työn teettäjä vastaa työn lopputuloksesta.
Huomio osio alkaa
Esimerkki 4: Liettualaisen ja suomalaisen yrityksen välillä on tehty sopimus urakasta suomalaisella rakennustyömaalla. Palkan maksaa liettualainen työnantaja. Liettualainen yritys ohjaa ja valvoo työntekijänsä työskentelyä työmaalla sekä vastaa työn lopputuloksesta. Liettualainen yritys päättää itse, kuinka monta työntekijää se tarvitsee työn valmiiksi saattamiseen. Kyse on aliurakoinnista, ei työvoiman vuokrauksesta.
Huomio osio päättyy
4.3 Työvoiman vuokrauksen ja työvoiman välittämisen eroja
Työvoiman välittäminen eroaa työvoiman vuokrauksesta. Työvoiman välityksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa työvoiman välittäjä saattaa yhteen työntekijöitä ja työnantajia, jotta nämä voivat tehdä keskenään työsopimuksen.
Jos ulkomaista työvoimaa tarjoava yritys toimii vain välittäjänä eikä toimi työntekijöiden työnantajana, ei kyse ole työvoiman vuokraamisesta. Suomalaisesta yrityksestä tulee työntekijöiden työnantaja, jos he siirtyvät suomalaisen yrityksen palvelukseen. Kaikki työnantajavelvoitteet ovat tällöin suomalaisella yrityksellä.
Huomio osio alkaa
Esimerkki 5: Liettualainen yritys välittää työntekijöitä suomalaisen siivousyrityksen palvelukseen. Työ tehdään suomalaisen yrityksen johdon ja valvonnan alaisena sekä sen välineillä. Lisäksi työntekijöiden palkan maksaa siivousyritys. Tällöin työntekijöiden työnantaja on suomalainen siivousyritys.
Huomio osio päättyy
5 Menettelyohjeet ulkomaiselle vuokratyöntekijälle
5.1 Rajoitetusti verovelvollinen vuokratyöntekijä
5.1.1 Rajoitetusti verovelvollisen vuokratyöntekijän erityinen verotusmenettely
Rajoitetusti verovelvollista henkilöä verotetaan rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978, lähdeverolaki) mukaan. Palkan maksaja perii lähdeveron suorituksen yhteydessä. Lähdevero on lopullinen vero ja sen määrä on 35 prosenttia (lähdeverolaki 7 § 1 momentti 1 kohta).
Rajoitetusti verovelvollisen vuokratyöntekijän verotusta koskee kuitenkin erityinen menettely. Rajoitetusti verovelvollisen vuokratyöntekijän verotus toimitetaan menettelyllisesti samalla tavalla ja samassa aikataulussa kuin yleisesti verovelvollisten verotus. Kyseessä ei ole kuitenkaan lähdeverolain 13 §:ssä tarkoitettu verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995, VML) mukainen verotus, joten tuloa verotetaan kiinteällä 35 % lähdeverokannalla. Tuloista tehdään työskentelyajalta vähennys 510 euroa kuukaudessa tai 17 euroa päivältä. Muita vähennyksiä ei tehdä.
Rajoitetusti verovelvollinen voi kuitenkin vaatia, että ansiotulot (osinkoja lukuun ottamatta) verotetaan VML:n mukaan progressiivisesti, jos hän asuu Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa taikka valtiossa tai alueella, jota koskee sopimus virka-avusta ja tietojenvaihdosta veroasioissa, tai on tutkijadirektiivissä tarkoitetun oleskeluluvan haltija (lähdeverolaki 13 § 1 momentti 6 kohta).
Lue lisää rajoitetusti verovelvollisen progressiivisesta verotuksesta Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus luku 2.3.
5.1.2 Ennakkoverojen hakeminen
Rajoitetusti verovelvollinen vuokratyöntekijä, joka työskentelee Suomessa tai suomalaisella aluksella, on velvollinen hakemaan palkalleen ennakkoveroja (lähdeverolaki 16 a §). Ennakkoveroja on haettava, jos ulkomainen työnantaja ei ole velvollinen perimään palkasta veroja Suomeen ja kansainvälinen sopimus ei estä veron perimistä palkasta. Ulkomainen työnantaja on velvollinen perimään palkasta verot, jos sillä on Suomessa kiinteä toimipaikka tai tosiasiallinen johtopaikka tai jos se on rekisteröitynyt Suomessa vapaaehtoisesti työnantajarekisteriin.
Työntekijän on haettava ennakonkantoa Suomessa työskentelyn aloittamista seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Ennakkovero määrätään työskentelyajalle kuukausittain maksettavaksi.
Jos työntekijä ei ole hakenut ennakonkantoa määräajassa, laiminlyönnistä voidaan määrätä enintään 2 000 euron veronkorotus, joka tilitetään valtiolle. Veronkorotuksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon menettelyn moitittavuus, toistuvuus ja muut niihin rinnastettavat seikat (lähdeverolaki 16a §).
Huomio osio alkaa
Esimerkki 6: Jos vuokratyö alkaa 7.3.2026, työntekijän on haettava ennakkoveroa viimeistään 30.4.2026.
Huomio osio päättyy
Palkkatulosta tehdään 510 euron kuukausittainen vähennys työskentelyajalta, kun ennakkoveroa määrätään. Jos työskentelyjaksoon sisältyy vajaita kuukausia, vähennys on tältä ajalta 17 euroa/päivä.
Huomio osio alkaa
Esimerkki 7: Työntekijä työskentelee Suomessa kolme kuukautta ja neljätoista päivää. Hänen saamansa palkan määrä on 1 500 euroa/kk ja vajaalta kuukaudelta 1 000 euroa. Työntekijän veronalainen ansiotulo Suomessa on siten 5 500 euroa, josta tehdään 510 euron kuukausittainen vähennys kolmen kuukauden ajalta ja 17 euron päivittäinen vähennys neljäntoista päivän ajalta (5 500 – (3 x 510 + 14 x 17 euroa) = 3 732 euroa). Työntekijälle määrätään ennakkovero 3 732 euron määrästä kiinteällä 35 prosentin lähdeverokannalla.
Huomio osio päättyy
Suomessa sairausvakuutettu työntekijä on lisäksi velvollinen maksamaan palkan perusteella vakuutetun sairausvakuutusmaksun. Maksu suoritetaan palkasta, josta ei ole tehty yllä mainittua 510 euron kuukausittaista tai 17 euron päivittäistä vähennystä. Maksua ei määrätä, jos työntekijä esittää todistuksen A1 tai vastaavan todistuksen, joka osoittaa työntekijän olevan vakuutettu muussa valtiossa.
Asiakasohjeessa Ulkomainen vuokratyöntekijä – verotukseen vaikuttavat verosopimus ja oleskeluaika Suomessa annetaan tarkemmat ohjeet, miten vuokratyöntekijä voi hakea ennakkoveroja tai verokorttia.
5.1.3 Todistus asuinvaltion veroviranomaisia varten
Työntekijä maksaa Suomessa saamastaan tulosta veroa lähtökohtaisesti myös asuinvaltioonsa. Kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on määrätty eri maiden välisissä verosopimuksissa. Tulon kaksinkertainen verotus poistetaan asuinvaltiossa verosopimuksen määräysten mukaan. Jos asuinvaltio verottaa tuloa, se ottaa huomioon, että veroa on jo maksettu Suomessa.
Suomen veroviranomainen antaa todistuksen Suomeen maksettavasta ennakkoverosta veron hakemisen yhteydessä. Työntekijä voi toimittaa tämän todistuksen asuinvaltionsa veroviranomaiselle. Näin tulosta Suomessa maksettavat verot voidaan ottaa asuinvaltiossa huomioon kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi jo ennakkoperintävaiheessa.
5.1.4 Verotuksen toimittaminen Suomessa
Verotus toimitetaan verovuotta seuraavana vuonna. Verotusta toimitettaessa lasketaan toteutuneiden tulojen perusteella määräytyvä veron määrä. Jos ennakkoon maksetut verot eivät riitä kattamaan lopullisen veron määrää, työntekijälle määrätään maksettavaksi jäännösveroa. Jos ennakkoon on kertynyt veroa tarvittavaa määrää enemmän, työntekijä saa veronpalautusta.
Suomen Verohallinto lähettää työntekijälle työskentelyä seuraavan vuoden keväällä esitäytetyn veroilmoituksen työntekijän asuinvaltion osoitteeseen lopullisen verotuksen toimittamiseksi. Esitäytetylle veroilmoitukselle on merkitty työnantajan ilmoittamat tiedot palkasta ja Suomessa työskentelyajasta. Työntekijän on annettava Suomeen veroilmoitus oma-aloitteisesti, jos hän ei saa esitäytettyä veroilmoitusta.
Veroilmoituksen saatuaan työntekijän on tarkistettava verotuksen perusteena olevat tiedot ja ilmoittaa puuttuvat tiedot. Veroilmoitus annetaan ja tietoja korjataan OmaVerossa. Jos henkilö ei käytä suomalaisia sähköisiä asiointipalveluja, hän voi antaa veroilmoituksen paperilomakkeilla.
Vaikka työntekijä ei ole vaatinut ennakkoperinnässä progressiivista verotusta, hän voi hakea sitä myös jälkikäteen antamalla veroilmoituksen. Veroilmoitukseen on tällöin liitettävä Hakemus ansiotulojen progressiivisesta verottamisesta (6148).
Työnantaja ilmoittaa tulorekisteriin vuokratyöstä saadun palkan lisäksi työntekijän tarkan työskentelyajan Suomessa. Tältä ilmoitukselta tieto siirretään työntekijän veroilmoitukselle. Jos esitäytetyssä veroilmoituksessa ei kuitenkaan ole merkintää palkasta tai työskentelyajasta tai tieto on virheellinen, työntekijän on korjattava virheellinen tieto. Työntekijän on ilmoitettava tarkka työskentelyaikansa Suomessa veroilmoituksellaan, jotta hän voi saada lähdeverovähennyksen.
Työntekijöiden verotus valmistuu viimeistään verovuotta seuraavan vuoden lokakuun loppuun mennessä. Verotuksen valmistuttua OmaVerossa on saatavilla verotuspäätös. Jos työntekijä ei käytä Suomen sähköisiä asiointipalveluja, Verohallinto lähettää verotuspäätöksen hänen ilmoittamaan asuinvaltion osoitteeseen. Tällöin on tärkeää, että työntekijä ilmoittaa mahdollisen osoitteenmuutoksensa väestötietojärjestelmään. Muutoksen voi tehdä myös sähköisesti. Ohjeita osoitteenmuutoksen tekemiseen löytyy osoitteesta posti.fi.
Suomessa työskentelevät ulkomailla asuvat työntekijät voivat toisinaan sopia työnantajansa kanssa, että työnantaja maksaa työntekijän verot Suomessa (niin sanottu nettopalkkasopimus). Työntekijä on tällöin voinut antaa työnantajalleen yksilöidyn valtakirjan, jolla hän valtuuttaa työnantajan nostamaan hänelle tulevat veronpalautukset. Sopimuksesta huolimatta työntekijä ei kuitenkaan voi Verohallintoa sitovasti siirtää oikeuttaan veronpalautukseen toiselle henkilölle. Veronpalautus maksetaan euromääräisenä verovelvollisen ilmoittamalle pankkitilille. Tilinumeron voi ilmoittaa Verohallinnon OmaVero-palvelussa. Verovelvollinen voi ilmoittaa tilinumeron myös allekirjoittamallaan ilmoituslomakkeella (7208, Henkilöasiakkaan ilmoitus tilinumerosta). Lue lisää ohjeesta Tilinumeron muutos.
5.2 Yleisesti verovelvollinen vuokratyöntekijä
Yleisesti verovelvollista henkilöä verotetaan ansiotuloista progressiivisen verokannan mukaan samalla tavalla kuin pysyvästi Suomessa asuvia.
Jos työnantaja on ulkomainen yritys, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa tai joka ei ole vapaaehtoisesti hakeutunut Suomessa työnantajarekisteriin, on työntekijän maksettava palkastaan ennakkoverot itse. Työntekijän on tärkeää ottaa yhteyttä verotoimistoon ennakkoveron määräämistä varten. Jos ennakkovero jää määräämättä, työntekijä joutuu maksamaan jäännösveroa korkoineen. Ennakkoveron määräämiseksi henkilö tarvitsee suomalaisen henkilötunnuksen.
Asiakasohjeessa Ulkomainen vuokratyöntekijä – verotukseen vaikuttavat verosopimus ja oleskeluaika Suomessa annetaan tarkemmat ohjeet, miten vuokratyöntekijä voi hakea ennakkoveroja tai verokorttia.
Suomessa yleisesti verovelvollisen työntekijän on annettava työskentelyvuoden päätyttyä veroilmoitus Suomeen. Yleensä myös asuinvaltio verottaa siellä asuvan henkilön kaikki tulot oman lainsäädäntönsä mukaan, ja tällöin asuinvaltio poistaa kaksinkertaisen verotuksen.
6 Menettelyohjeet ulkomaiselle vuokratyönantajalle
6.1 Ulkomaisen työnantajan ilmoitusvelvollisuus
VML 15 a §:ssä säädetään ulkomaisen työnantajan ilmoitusvelvollisuudesta Verohallinnolle. Tiedot ilmoitetaan tulotietojärjestelmästä annetun lain (12.1.2018/53) 6 §:n mukaisesti tulorekisteriin.
Tiedot on velvollinen antamaan työntekijän ulkomainen työnantaja, joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Jos työnantajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, tiedot on velvollinen antamaan työntekijöiden lähettämisestä annetun lain (447/2016) 8 §:ssä tarkoitettu edustaja. Jos tällaista edustajaa ei ole asetettu, ulkomaisen työnantajan on kuitenkin annettava tiedot.
6.1.1 Vuokratyöntekijän aloittamisilmoitus
Ulkomaisen työnantajan on ilmoitettava tulorekisteriin vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot, kun se maksaa palkkaa ulkomailta Suomeen töihin tulevalle TVL 10 §:n 4 c kohdan mukaiselle vuokratyöntekijälle silloin, kun Suomen ja työntekijän asuinvaltion välisessä verosopimuksessa on vuokratyöntekijöitä koskeva määräys, jonka mukaan vuokratyöntekijän palkkaa voidaan verottaa Suomessa ensimmäisestä työskentelypäivästä alkaen (VML 15 a § 1 momentti ja laki tulotietojärjestelmästä 6 §:n 2 momentin 17 kohta).
Valtiot, joiden verosopimuksissa on vuokratyöntekijöiden verotusta koskeva määräys, on lueteltu ohjeen luvussa 2.2. Lisäksi tiedot on annettava vuokratyöntekijästä, joka tulee valtiosta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Vero.fi-sivuilla on luettelo Suomen voimassa olevista verosopimuksista (Voimassa olevat verosopimukset).
Vuoden 2026 alusta alkaen ulkomaisen työnantajan on ilmoitettava tulorekisteriin vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot myös silloin, kun se maksaa palkkaa TVL 13 §:ssä tarkoitetulle ulkomailta suomalaiselle vesi- tai ilma-alukselle töihin tulevalle vuokratyöntekijälle, kun Suomella on verosopimuksen mukaan oikeus verottaa palkkaa tai jos verosopimusta ei ole. (VML 15 a § 1 momentti ja laki tulotietojärjestelmästä 6 §:n 2 momentin 17 kohta).
Työnantajan on annettava vuokratyöntekijän aloittamisilmoitus suomalaisella vesi- tai ilma-aluksella tehdystä työstä, joka on tehty 1.1.2026 jälkeen, vaikka työ olisi aloitettu tätä aiemmin. Aloittamisilmoitus 1.1.2026 jälkeen tehdystä työstä annetaan siis myös, jos työ on aloitettu jo esimerkiksi vuoden 2025 puolella tai aikaisemmin.
Lue lisää aloittamisilmoituksen antamisesta Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kansainväliset tilanteet.
Vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot annetaan kaikista Suomessa työskentelevistä ulkomaisista vuokratyöntekijöistä työskentelyn kestosta riippumatta. Vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedoissa on ilmoitettava työskentelyn arvioitu kesto, suomalaisen työn teettäjän sekä ulkomaisen työnantajan edustajan tiedot. Lisäksi on ilmoitettava arvio palkan määrästä koko verovuoden ajalta.
Ulkomaisen työnantajan on ilmoitettava ilmoituksella sen työn teettäjän tiedot, jonka käyttöön työntekijät tosiasiallisesti tulevat. Jos työnantaja tarjoaa työntekijöitään välittäjäyritykselle, on sen tästä huolimatta annettava tiedot lopullisesta työtä teettävästä suomalaisesta toimeksiantajasta, ei työvoiman välittäjäyrityksestä.
Vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä ensimmäisen vuokratulle työntekijälle maksetun palkan maksupäivän jälkeen (laki tulotietojärjestelmästä 12 §:n 8 momentti).
Jos ulkomaisella vuokratyönantajalla on Suomessa kiinteä toimipaikka tai se on tosiasiallisen johtopaikkansa perusteella Suomessa yleisesti verovelvollinen, se on velvollinen perimään maksamistaan palkoista lähdeveron tai toimittamaan ennakonpidätyksen. Tällöin vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tietoja ei anneta.
Vaikka ulkomaisella vuokratyönantajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa tai tosiasiallista johtopaikkaa, se voi silti hakeutua vapaaehtoisesti työnantajarekisteriin. Vuokratyöntekijän aloittamisilmoitus on kuitenkin annettava, vaikka ulkomainen vuokratyönantaja olisi rekisteröitynyt Suomessa työnantajarekisteriin.
6.1.2 Tiedot maksetuista palkoista
Ulkomaisen työnantajan on ilmoitettava tulorekisteriin palkat, jotka se maksaa ulkomailta Suomeen töihin tulevalle TVL 10 §:n 4 c kohdan mukaiselle vuokratyöntekijälle, kun Suomen ja työntekijän asuinvaltion välisessä verosopimuksessa on vuokratyöntekijöitä koskeva määräys, jonka mukaan vuokratyöntekijän palkkaa voidaan verottaa Suomessa ensimmäisestä työskentelypäivästä alkaen (VML 15 a § 1 momentti ja laki tulotietojärjestelmästä 6 §:n 2 momentin 10 kohta).
Valtiot, joiden verosopimuksissa on vuokratyöntekijöiden verotusta koskeva määräys, on lueteltu ohjeen luvussa 2.2.
Vuoden 2026 alusta alkaen ulkomaisen työnantajan on ilmoitettava tulorekisteriin myös palkat, jotka se maksaa TVL 13 §:ssä tarkoitetulle ulkomailta suomalaiselle vesi- tai ilma-alukselle töihin tulevalle vuokratyöntekijälle, kun Suomella on verosopimuksen mukaan oikeus verottaa palkkaa (VML 15 a § 1 momentti ja laki tulotietojärjestelmästä 6 §:n 2 momentin 10 kohta).
Lisäksi työnantajan on annettava tiedot vuokratyöntekijästä, joka tulee valtiosta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Vero.fi-sivuilla on luettelo Suomen voimassa olevista verosopimuksista (Voimassa olevat verosopimukset)
Ulkomaisen työnantajan on ilmoitettava tulorekisteriin aina myös palkat, jotka se maksaa henkilölle, joka oleskelee Suomessa jatkuvasti yli kuuden kuukauden ajan (VML 15 a § 2 momentti ja laki tulotietojärjestelmästä 6 §:n 2 momentin 10 kohta).
Palkkatiedot tulorekisteriin on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen (laki tulotietojärjestelmästä 12 §:n 1 momentti).
6.1.3 Seuraamus tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä
Verohallinto voi määrätä ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin takia sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksun VML 22 a §:n perusteella seuraavissa tapauksissa:
- tulorekisteriin ilmoitetussa tiedossa on puute tai virhe
- tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin myöhässä
- tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin muulla kuin laissa määrätyllä tavalla
- tietoja ei anneta ollenkaan
- tiedot annetaan vasta kehotuksen jälkeen.
Lue lisää seuraamusmaksuista Tulotietojen ilmoittaminen: seuraamusmaksut
Verohallinto voi ennakkoperintälain (1118/1996) 26 §:n 2 momentin perusteella poistaa ennakkoperintärekisteristä sen, joka laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa.
6.2 Ulkomaisen työnantajan rekisteröinti työnantajarekisteriin
Säännöllisesti palkkoja maksava ulkomainen työnantaja on velvollinen ilmoittautumaan Verohallinnon työnantajarekisteriin, jos sillä on Suomessa tuloverotuksen kiinteä toimipaikka tai se on Suomessa yleisesti verovelvollinen täällä sijaitsevan tosiasiallisen johtopaikan vuoksi.
Ulkomainen työnantaja voi hakeutua Suomessa säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi, vaikka sille ei muodostuisi Suomeen kiinteää toimipaikkaa. Työnantajarekisteriin kuuluvalla ulkomaisella työnantajalla on samat verojen perimiseen liittyvät työnantajavelvollisuudet Suomessa kuin suomalaisilla työnantajilla. Tällöin työnantaja perii työntekijän palkasta veron oma-aloitteisesti, eikä työntekijän tarvitse hakea ennakkoveroja. Ulkomainen työnantaja, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, ei kuitenkaan ole tuloverolaissa tarkoitettu Suomessa oleva työnantaja, vaikka se kuuluisi työnantajarekisteriin.
Kun yritys on merkitty työnantajarekisteriin, yrityksen on perittävä työntekijöiden palkasta ennakonpidätykset tai lähdeverot ja maksettava ne Verohallinnolle. Ennakonpidätys tai lähdevero pidätetään kunkin työntekijän verokortin mukaan. Jos ulkomainen työntekijä oleskelee Suomessa enintään kuusi kuukautta, hän saa verotoimistosta lähdeverokortin tai rajoitetusti verovelvollisen verokortin. Jos oleskelu kestää yli kuusi kuukautta, työntekijä saa yleisesti verovelvollisen verokortin.
Lue lisää ulkomaisen työnantajan ilmoitusvelvollisuudesta tulorekisteriin tulorekisteri.fi ‑sivuilta: Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kansainväliset tilanteet luvusta 4 (Ulkomaisen työnantajan ilmoitusvelvollisuus).
6.3 Ulkomaisen vuokratyönantajan ennakkoperintärekisteröinti
Yritys, joka harjoittaa tai todennäköisesti ryhtyy harjoittamaan elinkeinotoimintaa, voidaan merkitä yrityksen hakemuksesta ennakkoperintärekisteriin. Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen ei ole pakollista.
Ulkomaisen yrityksen, joka vuokraa Suomeen työntekijöitä, on suositeltavaa ilmoittautua Suomessa ennakkoperintärekisteriin. Kun yritys on ennakkoperintärekisterissä, suomalainen työn teettäjä ei peri ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta lähdeveroa. Jos yritys ei ole ennakkoperintärekisterissä, suorituksen maksajan on perittävä lähdevero.
Rajoitetusti verovelvollinen ulkomainen yritys voidaan merkitä ennakkoperintärekisteriin silloin, kun sillä on Suomessa kiinteä toimipaikka tai yrityksen kotipaikka on valtiossa, jonka kanssa Suomella on kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus (ennakkoperintälain 25 §:n 3 momentti).
Vuoden 2026 alusta alkaen ennakkoperintärekisteriin voi hakeutua myös rajoitetusti verovelvollinen yritys, jonka asuinpaikka on Euroopan talousalueella (ennakkoperintälain 25 §:n 3 momentti).
Yleisesti verovelvollinen ulkomainen yhteisö merkitään ennakkoperintärekisteriin samoin edellytyksin kuin suomalainen yritys. Lisätietoa Verohallinnon sivulta Ennakkoperintärekisteriin hakeutuminen.
Lue lisää Toiminnan aloittaminen Suomessa.
7 Menettelyohjeet työn teettäjälle
7.1 Yleistä
Verotukseen liittyvien velvollisuuksien lisäksi Suomessa olevalla työn teettäjällä voi olla muitakin velvoitteita. Työn teettäjän on esimerkiksi ennen vuokratun työvoiman käyttämistä koskevan sopimuksen tekemistä pyydettävä sopimuspuolelta tilaajan selonottovelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetussa laissa (1233/2006) vaaditut asiakirjat. Katso asiasta enemmän tyosuojelu.fi.
Suomessa olevalla työn teettäjällä tarkoitetaan Suomen lakien mukaan perustetun Suomessa rekisteröidyn yrityksen lisäksi ulkomaista yritystä, jos sillä on Suomessa tuloverotuksen kiinteä toimipaikka, tai se on Suomessa yleisesti verovelvollinen tosiasiallisen johtopaikan vuoksi.
7.2 Työn teettäjän ilmoitus
Suomessa olevan työn teettäjän on annettava Verohallinnolle ilmoitus ulkomaisesta yrityksestä, jolta työn teettäjä on vuokrannut Suomessa tehtävään työhön ulkomaista vuokratyövoimaa (VML 17 § 7 momentti). Suomessa olevan työn teettäjän on annettava ilmoitus, kun se vuokraa ulkomailta Suomeen töihin tulevan TVL 10 §:n 4 c kohdan mukaisen vuokratyöntekijän, kun Suomen ja työntekijän asuinvaltion välisessä verosopimuksessa on vuokratyöntekijöitä koskeva määräys, jonka mukaan vuokratyöntekijän palkkaa voidaan verottaa Suomessa ensimmäisestä työskentelypäivästä alkaen (VML 17 §:n 7 momentti). Lisäksi tiedot on annettava vuokratyöntekijästä, joka tulee valtiosta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.
Valtiot, joiden verosopimuksissa on vuokratyöntekijöiden verotusta koskeva määräys, on lueteltu ohjeen luvussa 2.2. Vero.fi-sivuilla on luettelo Suomen voimassa olevista verosopimuksista (Voimassa olevat verosopimukset).
Vuoden 2026 alusta alkaen työn teettäjän on annettava työn teettäjän ilmoitus myös, kun se vuokraa ulkomailta TVL 13 §:ssä tarkoitetun suomalaiselle vesi- tai ilma-alukselle töihin tulevan vuokratyöntekijän, kun Suomella on verosopimuksen mukaan oikeus verottaa palkkaa, tai jos verosopimusta ei ole (VML 17 §:n 7 momentti).
Työn teettäjän ilmoitus annetaan silloin kun, vuokratyöntekijä on tehnyt työtä suomalaisella vesi- tai ilma-aluksella 1.1.2026 jälkeen, vaikka työ olisi aloitettu tätä aiemmin. Työn teettäjän ilmoitus 1.1.2026 jälkeen tehdystä työstä annetaan siis myös, jos työ on aloitettu jo esimerkiksi vuoden 2025 puolella tai aikaisemmin.
Työn teettäjän on annettava ilmoitus jokaisesta ulkomaisesta yrityksestä erikseen. Verohallinnolle on toimitettava edellä mainitun yrityksen yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tieto yrityksen toimialasta.
Lisäksi työn teettäjän on ilmoitettava työntekijöiden lähettämisestä annetun lain (447/2016) 8 §:ssä tarkoitetun edustajan yksilöinti- ja yhteystiedot. Myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista on ilmoitettava Verohallinnolle. Työn teettäjänä ilmoitusvelvollisia ovat sekä yritykset että luonnolliset henkilöt.
Työn teettäjän on annettava ilmoituksella tiedot siitä ulkomaisesta työnantajasta, joka on työntekijöiden todellinen työnantaja. Jos työvoimaa on vuokrattu välittäjäyrityksen kautta, ilmoituksella on annettava tästä huolimatta tiedot ulkomaisesta työnantajasta, johon vuokratut työntekijät ovat työsuhteessa, ei välittäjäyrityksestä.
Työn teettäjän on toimitettava tiedot Verohallinnolle silloin, kun ensimmäinen kyseisen lähettävän yrityksen työntekijä aloittaa työskentelyn työn teettäjällä. Tiedot on annettava työskentelyn aloittamista seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.
Myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista on annettava ilmoitus muutosta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Tällaisena muutoksena voidaan pitää esimerkiksi ulkomaisen yrityksen yhteystiedoissa tapahtuneita muutoksia.
Kun toimeksiantosopimus tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentely työn teettäjällä loppuu kokonaan, työn teettäjän on korjattava aiemmin ilmoitettua lopetuspäivää. Tilapäisiä katkoksia toimeksiantosopimuksen tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentelyyn työn teettäjällä ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa. Toimeksiantosopimuksen tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentelyn työn teettäjällä pidetään loppuneena, kun työn teettäjällä ei ole ollut palveluksessaan kyseisen yrityksen työntekijöitä viimeisen kuuden kuukauden aikana.
Työn teettäjän on annettava ilmoitus ja muutokset OmaVerossa seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti tiedot voi antaa lomakkeella "Vuokratyön teettäjän ilmoitus ulkomaisen vuokratyön käytöstä" (6146).
7.3 Seuraamus tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä
Työn teettäjälle, joka laiminlyö antaa ilmoituksen tai antaa sen myöhässä, voidaan määrätä enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksua ei määrätä luonnolliselle henkilölle, ellei kyse ole elinkeinotoimintaan taikka maa- tai metsätalouteen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä (VML 22 a §).
Työn teettäjä, joka laiminlyö antaa ilmoituksen, voidaan poistaa ennakkoperintärekisteristä (EPL 26 § 2 momentti).
7.4 Työn teettäjän velvollisuus periä työkorvauksesta lähdevero
Työn teettäjän on perittävä ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta lähdevero silloin, kun työ on tehty Suomessa.
Työkorvauksen maksaja ei peri lähdeveroa, jos:
- ulkomainen yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin tai
- ulkomainen yritys esittää työn teettäjälle lähdeverokortin, jolla perittävän veron määrä on 0 % tai
- ulkomainen yritys esittää muun selvityksen, joka estää veron perimisen. Muulla selvityksellä tarkoitetaan selvitystä, joka osoittaa, että kiinteän toimipaikan muodostumisen edellytyksiä ei ole.
Jos työkorvausta maksetaan tehdystä talonrakennus-, maanrakennus-, vesirakennus- tai muusta rakennustyöstä, asennus- tai kokoonpanotyöstä, laivanrakennustyöstä, kuljetustyöstä tai siivous-, hoiva- tai hoitotyöstä, työn teettäjä voi jättää lähdeveron perimättä vain, jos korvauksen saaja on merkitty suomalaiseen ennakkoperintärekisteriin tai esittää 0-veron lähdeverokortin (lähdeverolaki 10 e § 2 momentti).
Ulkomaisen yrityksen ennakkoperintärekisteröinnin voi tarkistaa maksuttomasta YTJ-tietopalvelusta ytj.fi.
Lue lisää työkorvauksesta perittävästä lähdeverosta ohjeesta Toiminnan aloittaminen Suomessa.
johtava asiantuntija Tero Määttä
ylitarkastaja Iisa Väänänen