Uudistus yritysten raportoinnin helpottamiseksi

Verohallinto on saanut tehtäväksi valmistella yritysten viranomaisraportoinnin uudistusta. Sen keskeisenä ratkaisuna ehdotetaan kansallista yritysten ja organisaatioiden taloustietorekisteriä. Uudistus vaatii toteutuakseen lainsäädäntömuutoksia.

Verohallinto jatkaa kehitystyötä yritysten digitaalisen taloushallinnon edistämiseksi

Taloustietorekisteri mahdollistaa keskitetyn tiedonsiirron

Yritykset ja organisaatiot voivat tulevaisuudessa raportoida taloustietoja automaatiolla suoraan taloushallinnon järjestelmistä taloustietorekisteriin. Tiedonsiirto tapahtuu yhteisesti sovittujen menettelyjen ja standardien mukaisesti. Taloustietorekisteristä tiedot luovutetaan tiedon hyödyntäjille automaatiolla. Viranomaiset ja muut tiedonhyödyntäjät saavat raportointiin tarvittavat tiedot taloustietorekisteristä laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien mukaisesti.

Tavoitteena on, että taloustietojen ilmoittaminen viranomaisille selkeytyy ja asiointitarve vähenee. Yritykset saavat täytettyä ilmoitusvelvollisuutensa niillä tiedoilla, jotka syntyvät liiketoiminnan yhteydessä.

Valmisteluvaiheen on arvioitu kestävän vuoden 2027 loppuun asti. Tavoitteena on ottaa taloustietorekisteri käyttöön vuonna 2030, jonka jälkeen käyttöä voidaan laajentaa vaiheittain. Uudistuksen toteuttaminen vaatii muutoksia lainsäädäntöön. Lainsäädännön valmistelu voi vaikuttaa aikatauluun.

Digitaalisen alv-raportointivelvoitteen eli eli ViDa-direktiivin (Vat in the Digital Age) alkamispäivä verkkolaskutiedoille on 1.7.2030.   Digitaalinen alv-raportointi vaikuttaa uudistukseen siten, että verkkolaskujen tietovirran tietosisältö olisi digitaalisen alv-raportoinnin vaatimusten mukainen.   

Selvitys yritysten ja organisaatioiden viranomaisraportoinnin uudistamisen tarpeista oli lausuntopalvelu.fi-sivustolla lausuttavissa 9.2.–27.3. välisenä aikana. 

Kehitystyötä tehdään yhdessä yritysten ja tiedonhyödyntäjien kanssa

Uudistuksen valmisteluvaiheen on arvioitu kestävän vuoden 2027 loppuun asti. Teemme valmistelua yhdessä yritysten ja sidosryhmien kanssa. Kehittämistyöhön voi osallistua vastaamalla kyselyihin, haastattelututkimuksiin tai säännöllisiin kehittämisen foorumeihin. 

Kirjanpidon yhteiskehittämisen ryhmä:

Työryhmän tavoitteena on tunnistaa kirjanpidon tietojen vakioinnin tarpeet niiltä osin kuin tilikartan tietoja tarvitaan viranomaisraportoinnissa.  Tavoite on vähentää yritysten hallinnollista taakkaa ja löytää ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä yksityisiä toimijoita että viranomaisia.

Työryhmässä on mukana yli 50 yksityisten ja julkisten organisaatioiden edustajaa: yritysten etujärjestöistä, taloushallintoalan ohjelmistotoimittajista, tilitoimistoista, suurten yritysten taloushallinto-osastoilta sekä muita taloushallinnon parissa työskenteleviä. Viranomaisista mukana on Verohallinnon lisäksi Tilastokeskus, Valtiokonttori sekä Patentti- ja rekisterihallitus. 

Helpotusta yritysten viranomaisraportointiin

Ajatuksena on, että yritys saa viranomaisille tarvittavat tiedot automaattisesi samalla kun se kirjaa laskun järjestelmäänsä tai merkitsee tapahtuman kirjanpitoonsa. Manuaaliset vaiheet jäisivät pois tiedonsiirrosta.

Yhteiskäyttöisessä muodossa oleva tieto, joka kulkee automaatiossa edistää yhden ilmoituskerran periaatteen toteutumista ja yksinkertaistaa yritysten viranomaisraportointia.

Taloustietorekisterin keskeinen tavoite on poistaa päällekkäistä raportointia viranomaisille edistämällä yhden ilmoituskerran periaatetta. Päällekkäinen raportointi vähenee vaiheittain, kun useammat viranomaiset liittyvät mukaan järjestelmän käyttäjiksi.

Erillisistä ilmoittamisen kanavista, menettelyistä, lomakkeista ja tilastokyselyistä on tarkoitus luopua, jolloin yritysten viranomaisraportointi yksinkertaistuu.

Ilmoittamisen virheet vähenisivät, koska tietoihin liittyviä tarkistuksia voidaan tehdä nykyistä laajemmin ja ajantasaisemmin jo tiedon lähettämisen hetkellä. 

Raportoinnin helpottaminen edellyttää uudistuksia tietovirtojen rakenteisiin

Uudistuksen edellytyksenä on, että yritysten taloustietojen muoto vakioidaan. Vakioidut tiedot ymmärretään samalla tavalla ja ne olisivat yhteiskäyttöisiä myös kansainvälisesti.

Aluksi raportoitavia tietovirtoja olisi kolme: kirjanpidon tietoja, kirjanpidon tietoja täydentäviä tietoja ja verkkolaskujen tietoja. Tietosisältö muodostuisi niistä tiedoista, joita viranomaiset tarvitsevat lakisääteisten tehtäviensä hoitamisessa, ei koko kirjanpidosta.

Kirjanpidon tiedot raportoitaisiin tilitasolla, summatasoisena tietona. Kirjanpidon tietoja täydentävät tiedot eivät sisälly kirjanpitoon, mutta niitä tarvitaan raportoinnissa. Tällaisia olisivat esim. verotuksen kansainvälisiin tilanteisiin ja omaisuuden luovutuksiin liittyvät tiedot. Verkkolaskujen tietovirran tietosisältö olisi digitaalisen alv-raportoinnin (Vat in the Digital Age) vaatimusten mukainen. 

Tietoja hyödyntävät ensimmäisessä vaiheessa

Ensimmäisessä vaiheessa tietoja käyttäisivät Verohallinto, Tilastokeskus, Eläkevakuutusyhtiöt, Kela, Tulorekisteriyksikkö ja Harmaan talouden selvitysyksikkö.

• Verohallinto hyödyntäisi tietoja yritysten tuloverotuksessa ja arvonlisäverotuksessa.
• Tilastokeskus hyödyntäisi tietoja tieto- ja tilastotuotannossa.
• Tulorekisteriyksikkö hyödyntäisi tietoja toiminimiyrittäjien tulotietojen esittämiseksi positiivisen luottotietorekisterin luottotieto-otteella.
• Kela hyödyntäisi tietoja etuuksien myöntämisessä.
• Harmaan talouden selvitysyksikkö hyödyntäisi tietoja ilmiöselvityksissä.

Tietoja luovutettaisiin eri viranomaisille kunkin tiedonsaantioikeuksien mukaisesti. 

Ensimmäisen vaiheen käyttöönoton jälkeen arvioidaan, miten myös muut viranomaiset ja toimijat voisivat hyödyntää tietoja omien lakisääteisten tehtäviensä hoitamisessa. Tulevaisuudessa järjestelmän kautta voi välittää taloustietoja laajemmin erilaisiin käyttötarkoituksiin. 

Taloustietojen raportoinnin uudistus on tarpeellinen

Yritysten raportointivelvoitteet ovat kasvaneet sekä kansallisen että EU-sääntelyn vuoksi.

Euroopan komission poliittiset suuntaviivat ja digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelma ohjaavat Euroopan unionin jäsenmaita vähentämään yritysten hallinnollista taakkaa ja edistämään digitaalisten ratkaisujen käyttöä.

Kansalliset ja Euroopan Unionin vaatimukset sekä digitalisaation nopea kehitys lisäävät tarvetta uudistaa tiedon keräämistä ja siirtoa. Suunnitteilla oleva ratkaisu tukee myös digitaalisten palveluiden ensisijaisuutta.

Viranomaisten näkökulmasta uudistuksessa rakennetaan yhteinen, hallinnonalat ylittävä infrastruktuuri, jonka tavoitteen on parantaa asiakasohjausta ja tehostaa mukana olevien viranomaisten toimintaa. 

Toteutuessaan uudistus edistää myös Suomen tavoitetta olla teknologinen edelläkävijä ja datatalouden kärkimaa.