Selvitys: Harmaan talouden ja järjestäytyneen talousrikollisuuden toimijat hyödyntävät neopankkeja

Ilman konttoriverkkoa toimivat neopankit ovat Verohallinnon mukaan houkuttelevia harmaan talouden ja järjestäytyneen rikollisuuden toimijoille, sillä osalla niistä on havaittu ongelmia asiakkaiden tunnistamisessa. Verohallinto toivoo viranomaisille parempia työkaluja digitaalisesti ja kansainvälistesti toimivien neopankkien valvontaan.  

Verohallinnon mukaan neopankkeja hyödyntävät tavallisten yritys- ja henkilöasiakkaiden lisäksi myös harmaan talouden ja järjestäytyneen talousrikollisuuden toimijat. Neopankit ovat digitaalisesti toimivia pankkeja, joilla ei ole perinteistä konttoriverkkoa. Tiedot käyvät ilmi Verohallinnon selvityksestä. 

– Valtaosa neopankkien asiakkaista käyttää uudenlaisia pankkipalveluita rehellisesti, mutta neopankit ovat houkuttelevia myös väärin toimijoille. Olemme analysoineet niiden asiakkaiden taustoja, joilla on tili yhdessä suosituimmista neopankeista. Ensimmäisen otannan perusteella yli 10 prosentilla kyseisen pankin Suomen asiakkaista oli kytköksiä harmaaseen talouteen, sanoo harmaan talouden torjunnan johtaja Tarja Valsi Verohallinnosta. 

Ulkomaisten neopankkien asiakkaiden määrä Suomessa on kuusinkertaistunut vuosina 2020–2024. Kun vuonna 2020 ulkomaisilla neopankeilla oli Suomessa 36 000 asiakasta, vuonna 2024 asiakkaita oli yli 200 000.  

Pääasiassa suomalaiset käyttävät ulkomaille sijoittautuneita neopankkeja. Neopankkeja on 2020-luvulla perustettu paljon erityisesti Liettuassa houkuttelevan lupapolitiikan vuoksi.   

Vääriä tietoja ja tulojen peittelyä 

Valsi sanoo, että neopankit kiinnostavat harmaan talouden tai järjestäytyneen talousrikollisuuden toimijoilta monesta syystä. Neopankeissa asiakkuuden avaaminen tapahtuu aina verkkoyhteyden kautta, mikä mahdollistaa myös väärien tietojen antamisen.  

– Vaikka neopankit kysyvät tietoja asiakkaittensa taustoista, epärehellinen toimija voi halutessaan avata tilin väärennetyillä tiedoilla tai dokumenteilla. Neopankeilla ei ole pääsyä viranomaisten rekistereihin, joten ne eivät voi varmentaa asiakkaiden antamien tietojen oikeellisuutta. Näin rikollinen tai harmaan talouden toimija voi jatkaa toimintaansa, vaikka olisi esimerkiksi ulosotossa tai liiketoimintakiellossa, Valsi sanoo. 

Lisäksi henkilön tai yrityksen varsinainen rahaliikenne saatetaan ohjata neopankin tilille, jolloin perinteisen pankkitilin varat voivat näyttää vähäisiltä. Näin epärehellinen toimija voi pyrkiä vakuuttamaan esimerkiksi Verohallinnon, Ulosottolaitoksen tai Kelan omasta vähävaraisuudestaan.  

– Neopankit tarjoavat myös helppoja ja hyvin nopeita tapoja siirtää rahaa maasta toiseen. Lisäksi moni neopankki tarjoaa nopean väylän muuntaa perinteistä valuuttaa kryptovaluutaksi ja operoida sillä. Kun rahansiirrot ovat kansainvälisiä ja nopeita, kansallisesti toimivien viranomaisten on vaikea pysyä perässä, vaikka teemmekin kansainvälisiä tietopyyntöjä tilanteiden selvittämiseksi, Valsi sanoo.  

Verotulojen varmistaminen vaatii lisää työkaluja 

Suomessa toimivien pankkien toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Neopankkien kohdalla ongelmana on se, että moni niistä ei pidä itseään rahoituslaitoksena eikä siksi ilmoita varoistaan Suomeen.  

Neopankit ovat saaneet vuosina 2024–2025 eurooppalaisilta mailta jopa 30–50 miljoonan euron sanktioita. Lisäksi erityisesti Liettuan pankkivalvoja on viime vuosina perunut neopankkien toimilupia sekä jakanut varoituksia ja sanktioita.  

– Havaintojemme mukaan toimet eivät ole kuitenkaan vähentäneet harmaan talouden ja järjestäytyneen talousrikollisuuden toimijoiden kiinnostusta neopankkeja kohtaan, Valsi sanoo.  

Valsi pitää neopankkien yleistymistä hyvänä esimerkkinä uudenlaisesta taloudellisesta toiminnasta, jonka seuraamiseen viranomaisten pitää saada resursseja, osaamista ja työkaluja. 

– Rikollisia motivoi raha, eivätkä perintää ja ulosottoa koskevat säännökset ole samalla vuosikymmenellä digitaalisesti ja kansainvälisesti toimivien pankkipalveluiden kanssa. Samalla kun vaivaton tilien avaaminen lisääntyy, potentiaalisten väärintoimijoiden joukko kasvaa merkittävästi. Jotta voimme pistää järjestäytyneen talousrikollisuuden ahtaalle ja varmistaa suomalaisen yhteiskunnan verotulot myös 2030-luvulla, tarvitsemme nykyistä paremmat työkalut myös neopankkien valvontaan, Valsi sanoo.