Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista.

Kiinteistöverotuoton kasvu hitainta lähes 30 vuoteen – kiinteistöjen verotusarvot kääntyivät laskuun

Verohallinnon tiedote, 18.11.2026

Verohallinto kerää kunnille kiinteistöveroa tältä vuodelta yhteensä reilut 2,4 miljardia euroa. Kasvua viime vuoteen oli 14 miljoonaa euroa eli 0,6 prosenttia. Tätä hitaammin kiinteistöverotuotto on kasvanut edellisen kerran vuonna 1997. Vielä vuosina 2023 ja 2024 kiinteistöveron määrä kasvoi yli seitsemän prosenttia vuodessa.  

Verovuoden 2026 kiinteistöverotus valmistui lokakuun 2026 lopussa. Kiinteistöveroa määrättiin yhteensä reilulle 2,1 miljoonalle asiakkaalle (-0,1 %). Veron kasvu jäi hitaaksi, koska kiinteistöjen verotusarvot pienenivät ja kuntien tekemät veroprosenttien korotukset olivat maltillisia. Valtaosa kiinteistöverosta, 72,3 prosenttia (1,758 miljardia euroa), kertyi rakennuksista.  

Pylväskaaviossa maksuunpannun kiinteistöveron määrä on kasvanut joka vuosi vuosien 1995 ja 2026 välillä lukuun ottamatta vuotta 1996.Rakentamisen alakulo ja rakennuskannan ikääntyminen laskivat verotusarvoja 

Vuoden 2026 kiinteistöveron perusteena olevat rakennusten verotusarvot laskivat edellisvuodesta lähes prosentin (0,8 %). Yhteensä kiinteistöjen verotusarvot olivat 275,1 miljardia euroa, mikä oli lähes 1,5 miljardia euroa (0,5 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin.  

– Rakennuksen verotusarvo saadaan vähentämällä sen jälleenhankinta-arvosta vuotuinen ikäalennus. Jälleenhankinta-arvojen kokonaismäärään vaikuttavat vuosittain tarkistettava rakennuskustannusindeksi, uudisrakentaminen ja rakennustietojen päivitykset. Kun uudisrakentaminen oli vähäistä ja jälleenhankinta-arvoihin tehtiin vain pieni 0,2 prosentin indeksikorotus, ne eivät riittäneet kattamaan ikäalennusten vaikutusta. Sen seurauksena kiinteistöjen verotusarvojen yhteismäärä laski ensimmäistä kertaa vuodesta 2014 alkavassa tilastoaikasarjassa, selittää Verohallinnon ylitarkastaja Jenna Lempiäinen.  

Rakennusten verotusarvojen lasku kiihtyi edellisvuodesta, jolloin vähennystä oli 0,1 prosenttia. Maapohjien verotusarvot sen sijaan kasvoivat 0,9 prosenttia vuonna 2026. Rakennusten verotusarvot olivat 225,2 miljardia euroa ja maapohjien 49,9 miljardia euroa. 

Pinotussa pylväskaaviossa sekä maapohjien että rakennusten verotusarvot ovat kasvaneet joka vuosi vuosien 2014 ja 2024 välillä. Vuosina 2025 ja 2026 rakennusten verotusarvot laskivat ja maapohjien verotusarvot kasvoivat.Keski-Pohjanmaa jälleen maakuntien kärjessä 

Vuonna 2026 kiinteistöveron määrä kasvoi edellisvuodesta kymmenessä maakunnassa ja laski yhdeksässä maakunnassa. Maakuntia, joissa kiinteistöveron määrä laski, oli aiempia vuosia selvästi enemmän.   

Kiinteistöveron tuotosta reilu kolmannes (36 %) tuli Uudellamaalla sijaitsevista kiinteistöistä. Uudenmaan jälkeen seuraavaksi eniten veroa maksuunpantiin Pirkanmaalla (8,3 % kokonaismäärästä), Varsinais-Suomessa (7,6 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (7,1 %). Maakuntavertailussa tämä neljän kärki on säilynyt ennallaan jo ainakin vuodesta 2014 alkaen. Euromääräisesti vähiten kiinteistöveroa maksuunpantiin kiinteistöistä, jotka sijaitsevat Ahvenanmaalla (0,2 %), Keski-Pohjanmaalla (1,2 %) ja Kainuussa (1,2 %). 

Kuten vuonna 2025, kiinteistöveron määrä kasvoi suhteellisesti eniten Keski-Pohjanmaalla, 1,3 miljoonalla eurolla (+4,7 %). Keski-Pohjanmaan kehitykseen vaikutti lähes yksinomaan Lestijärvi, jossa maksuunpannun kiinteistöveron määrä kasvoi 80,4 prosenttia eli noin 1,1 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kasvu johtui suurelta osin tuuli- ja aurinkovoimaloista, joiden kiinteistövero kasvoi 88,2 prosentilla. 

Palkkikaavio kertoo, että kiinteistöveron määrä kasvoi vuonna 2026 eniten Keski-Pohjanmaalla (+4,7 %). Seuraavaksi eniten kiinteistövero kasvoi Päijät-Hämeessä (+2,5 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (+2,4 %). Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä kiinteistövero kasvoi 1,5 %, Uudellamaalla 1,3 %, Kainuussa 1 %, Etelä-Savossa 0,7 %, Lapissa 0,4 % ja Pirkanmaalla 0,1 %. Kymenlaaksossa kiinteistöveron määrä pieneni 0,3 %, Varsinais-Suomessa 0,5 %, Keski-Suomessa 0,9 % ja Pohjois-Savossa ja Satakunnassa 1,0 %. Pohjois-Karjalassa kiinteistöveron määrä pieneni 1,2 %, Etelä-Karjalassa 1,4 %, Etelä-Pohjanmaalla 2,6 % ja Ahvenanmaalla 4,8 %.Tuuli- ja aurinkovoimaloiden verotuoton kasvu hitainta kuuteen vuoteen  

Tuuli- ja aurinkovoimaloista kertyvän kiinteistöveron kasvu hidastui selvästi vuonna 2026. Veroa määrättiin 60,2 miljoonaa euroa, mikä oli 8,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuotta 2026 hitaammin tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistöveron määrä kasvoi edellisen kerran vuonna 2020. 

– Kasvua hidasti etenkin tuulivoimarakentamisen vilkkaimman investointivaiheen tasaantuminen. Tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus koko maan kiinteistöverosta oli 2,5 prosenttia, mutta ne muodostivat noin kolmanneksen veron euromääräisestä kasvusta, Jenna Lempiäinen sanoo. 

37 kunnassa tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kunnan kiinteistöveroista oli yli 20 prosenttia. Näistä 10 kunnassa osuus oli yli 50 prosenttia. Suurimmat osuudet olivat Lestijärvellä (78,9 % kunnan kiinteistöverosta), Pyhäjoella (74,2 %), Simossa (72,2 %) sekä Siikajoella (68,9 %). Kärkinelikko säilyi ennallaan vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. 

Tilastossa tuuli- ja aurinkovoimalat käsitellään yhdessä. Niiden veromäärä sisältää vain rakennuksista ja rakennelmista määrätyn veron, ei maapohjan veroa.

Tuuli- ja aurinkovoimaloista määrätty kiinteistövero on kasvanut joka vuosi vuosien 2015–2026 välillä.Lue lisää: 

Tilastoartikkeli: Kiinteistöverotus verovuonna 2026 


Sivu on viimeksi päivitetty 18.11.2026