Ennakkotietoa: Kunnille tulossa 171 miljoonaa euroa viimevuotista enemmän kiinteistöverotuloja – suurimpana syynä maapohjan veroprosentin alarajan korotus

Verohallinnon tiedote, 27.3.2024

Verohallinnon ennakkotietojen perusteella kiinteistöveroja kerätään tänä vuonna kunnille 2,4 miljardia euroa. Kiinteistöveron tuotto nousee noin 171 miljoonaa (+7,7 %) suuremmaksi kuin viime vuonna. Maapohjista kertyvä kiinteistövero kasvaa 20,9 prosenttia (115 miljoonaa euroa) ja rakennuksista kertyvä vero 3,4 prosenttia (57 miljoonaa euroa).

Vuoden 2024 kiinteistövero perustuu

  1. kiinteistön vuoden 2023 verotusarvoon
  2. kiinteistön sijaintikunnan määräämiin vuoden 2024 kiinteistöveroprosentteihin.

Kiinteistöjen verotusarvot kasvoivat maltillisesti rakennuskustannusten nousun seurauksena

Kiinteistön verotusarvo lasketaan erikseen maapohjalle ja rakennuksille. Maapohjien verotusarvon laskentaperusteet pysyivät vuonna 2024 ennallaan. Sen sijaan rakennusten verotusarvon laskentaperusteet muuttuivat, kun rakennusten jälleenhankinta-arvoja korotettiin 2,1 prosentilla. Muutoksen seurauksena rakennusten verotusarvot nousivat.

– Valtiovarainministeriö antaa vuosittain asetuksen rakennusten jälleenhankinta-arvojen laskentaperusteista. Jälleenhankinta-arvoissa huomioidaan myös rakennuskustannusindeksin vuosittaiset muutokset, mikä selittää nyt tehtyä korotusta, ylitarkastaja Jenna Lempiäinen Verohallinnosta kertoo.

Kaikkiaan kiinteistöjen verotusarvot kasvoivat ennakkotietojen mukaan edellisvuodesta 2,1 % ja olivat yhteensä 277,8 miljardia euroa. Rakennusten osuus verotusarvoista oli 228,4 miljardia euroa (82,2 %) ja maapohjan osuus 49,4 miljardia euroa (17,8 %).

246 kuntaa nosti maapohjien yleistä kiinteistöveroprosenttia

Eduskunta säätää kiinteistöveroprosenteille ala- ja ylärajat, joiden puitteissa kunta määrää veroprosentit. Vuoden 2024 alussa maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti eriytettiin yleisestä kiinteistöveroprosentista ja sen vaihteluvälin alarajaa korotettiin Manner-Suomen kuntien osalta 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin. Muutoksen seurauksena 246 kunnassa maapohjan yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa nostettiin edellisestä vuodesta. Vuoteen 2023 verrattuna useammat kunnat nostivat myös muita kiinteistöveroprosenttejaan.

Taulukko kertoo, että maapohjan yleistä kiinteistöveroprosenttia nostettiin vuonna 2024 246 kunnassa ja laskettiin kolmessa kunnassa. Rakennusten yleistä kiinteistöveroprosenttia nostettiin 45 kunnassa ja laskettiin viidessä kunnassa. Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosenttia nostettiin puolestaan 21 kunnassa ja laskettiin viidessä kunnassa. Muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttia nostettiin 27 kunnassa ja laskettiin yhdessä kunnassa. Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosenttia nostettiin yhdessä kunnassa ja laskettiin viidessä kunnassa. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosenttia nostettiin 20 kunnassa. Voimalaitosrakennuksen kiinteistöveroprosenttia nostettiin 36 kunnassa ja laskettiin kahdessa kunnassa.
Kiinteistöveroprosentti Kuntien lukumäärä, joissa prosenttia nostettu Kuntien lukumäärä, joissa prosenttia laskettu
Maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti 246 3
Rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti 45 5
Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti 21 5
Muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 27 1
Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 1 5
Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 20 0
Voimalaitosrakennuksen kiinteistöveroprosentti 36 2

Näissä kunnissa on korkeimmat kiinteistöveroprosentit:

  • Maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti: Kaskinen (2,00 %)
  • Rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti: Imatra (1,90 %)
  • Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti: Kaskinen (1,00 %)
  • Muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti: Kaskinen, Vehmaa (2,00 %)
  • Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti: Savonlinna (1,43 %)
  • Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti: 28 kuntaa, joilla kiinteistöveroprosentti korkein mahdollinen (6,00 %)
  • Voimalaitosrakennuksen kiinteistöveroprosentti: 188 kuntaa, joilla kiinteistöveroprosentti korkein mahdollinen (3,10 %)

Maapohjan osuus kiinteistöveroista kasvoi

Nyt julkaistut tilastot perustuvat kiinteistötietoihin, joiden pohjalta Verohallinto määrää kiinteistöverot vuodelle 2024. Yksityishenkilöiden pitää tarkistaa ja täydentää kiinteistöverotuspäätös 7. toukokuuta mennessä ja yhteisöiden 30. huhtikuuta mennessä. Kiinteistöverotus valmistuu lokakuun lopussa, jonka jälkeen julkaistaan lopulliset tilastot kiinteistöveroista.

Ennakkotietojen perusteella kiinteistöveroja kerätään tänä vuonna kunnille 2,413 miljardia euroa. Kiinteistöveron tuotosta 72,5 prosenttia, euroissa 1,748 miljardia, kertyy rakennuksista vuonna 2024. Maapohjan osuus on puolestaan 27,5 prosenttia, euroissa noin 665 miljoonaa. Vuonna 2023 maapohjan osuus kiinteistöverosta oli 24,5 prosenttia.

Pinotussa pylväskaaviossa sekä maapohjista että rakennuksista maksuunpannut kiinteistöverot ovat kasvaneet joka vuosi vuosien 2016 ja 2024 välillä.
Eniten kasvua Uudellamaalla

Ennakkotietojen mukaan vuonna 2024 laskennallisen kiinteistöveron tuotto kasvaa yli viisi prosenttia 149 kunnassa. Maakunnittain tarkasteltuna eniten kasvua on Uudellamaalla (+12,6 %), jossa kasvaa sekä rakennuksista (+3,2 %) että maapohjasta (+27,3 %) kertyvä kiinteistövero.

– Uudellamaalla maapohjan osuus kiinteistöverosta on korkeampi kuin muualla maassa, koska rakennusmaa on arvokkaampaa. Siksi maapohjan kiinteistöveroprosentin nosto näkyy eniten siellä, Lempiäinen kertoo.

Palkkikaavio kertoo, että ennakkotietojen mukaan kiinteistövero kasvaa vuonna 2024 eniten Uudellamaalla (12,6 %). Seuraavaksi eniten kiinteistövero kasvaa Varsinais-Suomessa (8,8 %) ja Keski-Pohjanmaalla (8,7 %). Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla kiinteistövero kasvaa 6,9 % ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa 5,6 prosenttia. Pohjanmaalla kiinteistövero kasvaa 5,5 % ja Kainuussa, Pohjois-Karjalassa sekä Päijät-Hämeessä 5,0 %. Pirkanmaalla kiinteistövero kasvaa 4,8 prosenttia, Lapissa 3,6 % ja Satakunnassa 3,3 %. Ahvenanmaalla kiinteistövero kasvaa 2,7 %, Etelä-Savossa 2,6 %, Etelä-Karjalassa sekä Kanta-Hämeessä 1,2 % ja Kymenlaaksossa 0,9 %.

Lisätietoa:

Sivu on viimeksi päivitetty 27.3.2024