Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista

Verohallinnon tilastoja: Ennakkotietoa kiinteistöverotuksesta 2024

Verohallinnon ennakkotietojen perusteella kiinteistöveroja kerätään tänä vuonna kunnille 2 413 miljoonaa euroa.

Kiinteistöveron tuotto nousee noin 171 miljoonaa (+7,7 %) suuremmaksi kuin viime vuonna. Kasvu johtuu pääosin vuoden 2024 alussa voimaan astuneesta kiinteistöverolain 11 §:n muutoksesta, jossa maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti eriytettiin yleisestä kiinteistöveroprosentista ja sen vaihteluvälin alarajaa korotettiin 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin. Muutoksen seurauksena maapohjan yleistä kiinteistöveroprosenttia nostettiin 246 kunnassa. Myös kiinteistöveron rakennuskustannusindeksin nousun aiheuttama rakennusten jälleenhankinta-arvojen korotus 2,1 prosentilla kasvattaa omalta osaltaan kiinteistöveron tuottoa vuonna 2024.

Tänään julkaistut tilastot perustuvat kiinteistötietoihin, joiden pohjalta Verohallinto määrää kiinteistöverot vuodelle 2024. Kiinteistöverotus valmistuu lokakuun lopussa, jonka jälkeen julkaistaan lopulliset tilastot kiinteistöveroista. Lopulliset tilastot voivat poiketa näistä ennakkotilastoista. Viime vuosina koko maan tason kiinteistöveron määrä lopullisilla tilastoilla on ollut noin 5–10 miljoonaa euroa pienempi kuin ennakkotilastoilla.

Vuoden 2024 kiinteistövero perustuu kiinteistön vuoden 2023 verotusarvoon sekä kiinteistön sijaintikunnan määräämiin vuoden 2024 kiinteistöveroprosentteihin. Kiinteistövero tilitetään kokonaisuudessaan sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee.

Tilastoartikkelin alussa tarkastellaan kiinteistöveron määrään vaikuttavia tekijöitä: kiinteistöjen verotusarvoja sekä kiinteistöveroprosentteja. Tämän jälkeen tarkastellaan tarkemmin kiinteistöveron alueittaisia eroja.

Kiinteistöjen verotusarvoissa maltillista kasvua

Kiinteistön verotusarvo ja vero määrätään erikseen maapohjalle ja rakennukselle. Maapohjan verotusarvon perusteena käytetään kuntakohtaisia tonttihintakarttoja sekä arviointiohjeita. Vuonna 2023 ohjeisiin ei tehty muutoksia ja aluehinnat pidettiin ennallaan. Maapohjien verotusarvot voivat kuitenkin muuttua esimerkiksi, jos kunta on suorittanut kaavoitustoimia tai jos Verohallinto on korjannut maapohjien virheellisiä tietoja.

Rakennuksen verotusarvo saadaan, kun sen jälleenhankinta-arvosta tehdään vuotuiset ikäalennukset. Rakennuskustannusindeksin nousu nostaa rakennusten jälleenhankinta-arvoja ja vuonna 2023 jälleenhankinta-arvoja korotettiin 2,1 prosentilla rakennuskustannusindeksin nousun seurauksena. Rakennuskustannusindeksin kasvu maltillistui vuodesta 2022, jolloin se nousi 9,4 prosenttia. Rakennusten jälleenhankinta-arvot voivat tilastolla nousta myös uudisrakentamisen tai kunnan päivittämien rakennustietojen seurauksena.

Kaikkiaan kiinteistöjen verotusarvot kasvoivat ennakkotietojen mukaan edellisvuodesta 2,1 prosenttia ja olivat yhteensä 277,8 miljardia euroa. Rakennusten verotusarvot nousivat koko maan tasolla 2,4 prosenttia ja maapohjien verotusarvot 0,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Rakennusten osuus verotusarvoista oli 228,4 miljardia euroa (82,2 %) ja maapohjan osuus 49,4 miljardia euroa (17,8 %). Rakennusten osuus kasvoi 0,2 prosenttiyksikköä vuodesta 2023 ja vastaavasti maapohjien osuus pieneni saman verran.

Kuva 1: Rakennusten ja maapohjien verotusarvot vuosina 2016–2024

Alt-teksti: Pinotussa pylväskaaviossa sekä maapohjien että rakennusten verotusarvot ovat kasvaneet joka vuosi vuosien 2016 ja 2024 välillä.

Maapohjien yleistä kiinteistöveroprosenttia nostettiin 246 kunnassa prosentin alarajan korotuksen seurauksena

Eduskunta säätää kiinteistöveroprosenteille ala- ja ylärajat, joiden puitteissa kunta määrää veroprosentit. Vuoden 2024 alussa maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti eriytettiin yleisestä kiinteistöveroprosentista ja sen vaihteluvälin alarajaa korotettiin Manner-Suomen kuntien osalta 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin. Muutoksen seurauksena 246 kunnassa maapohjan yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa nostettiin edellisestä vuodesta. Vuoteen 2023 verrattuna useammat kunnat nostivat myös muita kiinteistöveroprosenttejaan.

Rakennusten yleisen kiinteistöveroprosentin rajat säilyvät vuonna 2024 ennallaan ja ovat 0,93–2,00 %. Vuodelle 2024 veroprosenttia nostettiin 45 kunnassa ja laskettiin viidessä kunnassa. Monessa kunnassa rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti nostettiin samalle tasolle maapohjan yleisen kiinteistöveroprosentin kanssa. Rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti on korkein Imatralla (1,90 %).

Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajat vuonna 2024 säilyvät ennallaan ja ovat 0,41–1,00 %. Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosenttia nostettiin 21 kunnassa ja laskettiin 5 kunnassa. Prosentti on korkein Kaskisilla (1,00 %), Vesannolla (0,80 %) ja Kinnulassa (0,80 %).

Taulukko 1: Kiinteistöveroa nostaneiden ja laskeneiden kuntien lukumäärä rakennustyypeittän vuonna 2024

Taulukko kertoo, että maapohjan yleistä kiinteistöveroprosenttia nostettiin vuonna 2024 246 kunnassa ja laskettiin kolmessa kunnassa. Rakennusten yleistä kiinteistöveroprosenttia nostettiin 45 kunnassa ja laskettiin viidessä kunnassa. Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosenttia nostettiin puolestaan 21 kunnassa ja laskettiin viidessä kunnassa. Muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttia nostettiin 27 kunnassa ja laskettiin yhdessä kunnassa. Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosenttia nostettiin yhdessä kunnassa ja laskettiin viidessä kunnassa. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosenttia nostettiin 20 kunnassa. Voimalaitosrakennuksen kiinteistöveroprosenttia nostettiin 36 kunnassa ja laskettiin kahdessa kunnassa.
Kiinteistöveroprosentti Kuntien lukumäärä,
joissa prosenttia nostettu
Kuntien lukumäärä,
joissa prosenttia laskettu
Maapohjan yleinen kiinteistövero% 246 3
Rakennusten yleinen kiinteistövero% 45 5
Vakituisen asunnon
kiinteistövero%
21 5
Muun asuinrakennuksen
kiinteistövero%
27 1
Yleishyödyllisen yhteisön
kiinteistövero%
1 5
Rakentamattoman rakennuspaikan
kiinteistövero%
20 0
Voimalaitosrakennuksen
kiinteistövero%
36 2

Kiinteistöveroprosentit kunnittain 2024

Muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttia nostettiin 27 kunnassa. Voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosenttia nostettiin puolestaan 36 kunnassa. Näistä 20 kuntaa määräsi tämän veroprosentin ensimmäistä kertaa. Jos kunta ei ole määrännyt erillistä voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosenttia, määrätään voimalaitosrakennusten kiinteistövero rakennusten yleisen kiinteistöveroprosentin mukaisesti. Vuonna 2024 58 kunnassa ei ole määrätty voimalaitosrakennuksille erillistä kiinteistöveroprosenttia. Vuonna 2014 vastaava luku oli 165 kuntaa.

Kiinteistöveron määrä kasvoi edellisvuodesta 7,7 prosenttia

Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön verotusarvosta. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2024 kiinteistövero tuottaa kunnille 2 413 miljoonaa euroa. Tämä on noin 171 miljoonaa (+7,7 %) enemmän kuin vuoden 2023 lopullinen maksuunpantu kiinteistövero. Vuonna 2023 kiinteistöveron tuotto kasvoi 7,9 prosenttia rakennuskustannusindeksin reippaan nousun seurauksena.

Tänä vuonna maapohjista kertyvä laskennallinen kiinteistövero kasvaa ennakkotietojen mukaan 20,9 prosenttia (115 miljoonaa euroa) ja rakennuksista kertyvä laskennallinen vero 3,4 prosenttia (57 miljoonaa euroa). Maapohjista kertyvä kiinteistövero kasvaa erityisesti maapohjien yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan noston seurauksena.

Ennakkotietojen mukaan kiinteistöveron tuotosta 72,5 prosenttia, euroissa 1 748 miljoonaa, kertyy rakennuksista vuonna 2024. Maapohjan osuus on puolestaan 27,5 prosenttia, euroissa noin 665 miljoonaa. Vuonna 2023 maapohjan osuus kiinteistöverosta oli 24,5 prosenttia.

Kuva 2: Laskennallinen kiinteistövero verovuosina 2016–2024

Alt-teksti: Pinotussa pylväskaaviossa sekä maapohjista että rakennuksista maksuunpannut kiinteistöverot ovat kasvaneet joka vuosi vuosien 2016 ja 2024 välillä.

Kiinteistöveroa ei maksuunpanna, jos vero on alle 10 euroa. Laskennallisissa kiinteistöverotiedoissa on huomioitu myös alle 10 euron kiinteistöverot ja tästä syystä maksuunpannut kiinteistöverot ovat laskennallisia kiinteistöveroja hieman pienemmät.

Kiinteistöveron tuoton kasvu suurinta Uudellamaalla

Vuonna 2024 kiinteistöveron tuotto kasvaa kaikissa maakunnissa. Eniten kasvua on Uudellamaalla (+12,6 %), jossa kasvaa sekä rakennuksista (+3,2 %) että maapohjasta (+27,3 %) kertyvä kiinteistövero. Toiseksi eniten kiinteistöveron tuotto kasvaa Varsinais-Suomessa (+8,8 %) sekä Keski-Pohjanmaalla (+8,7 %).

Kuva 3: Kiinteistöveron määrän vuosimuutos alueittain vuonna 2024, ennakotieto

Alt-teksti: Palkkikaavio kertoo, että ennakkotietojen mukaan kiinteistövero kasvaa vuonna 2024 eniten Uudellamaalla (12,6 %). Seuraavaksi eniten kiinteistövero kasvaa Varsinais-Suomessa (8,8 %) ja Keski-Pohjanmaalla (8,7 %). Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla kiinteistövero kasvaa 6,9 % ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa 5,6 prosenttia. Pohjanmaalla kiinteistövero kasvaa 5,5 % ja Kainuussa, Pohjois-Karjalassa sekä Päijät-Hämeessä 5,0 %. Pirkanmaalla kiinteistövero kasvaa 4,8 prosenttia, Lapissa 3,6 % ja Satakunnassa 3,3 %. Ahvenanmaalla kiinteistövero kasvaa 2,7 %, Etelä-Savossa 2,6 %, Etelä-Karjalassa sekä Kanta-Hämeessä 1,2 % ja Kymenlaaksossa 0,9 %.

Maapohjien osuus kiinteistöverosta vaihtelee maakunnittain. Osuus on pienin Keski-Pohjanmaalla (10,0 %) ja suurin Uudellamaalla (44,3 %). Uudellamaalla maapohjan verotusarvo on muuta maata korkeampi, mikä selittää maapohjaan kohdistuvan veron suurempaa osuutta muihin maakuntiin verrattuna. Maapohjan verotusarvoon vaikuttavat muun muassa maapohjan hintataso, käyttötarkoitus, rakennusoikeus sekä sijainti. Alueittain tarkasteltuna maapohjien kiinteistöveroprosentin alarajan noston vaikutus vuoden 2024 kiinteistöverojen kasvuprosenttiin on sitä suurempi, mitä suurempi osuus kiinteistöverosta kertyy maapohjista ja mitä suurempi on maapohjan yleiseen kiinteistöveroprosenttiin tehty korotus.

Kuva 4: Rakennusten ja maapohjien osuudet kiinteistöverosta maakunnittain vuonna 2024, ennakotieto

Alt-teksti: Palkkikaavio kertoo rakennusten ja maapohjien osuuden kiinteistöverosta eri maakunnissa vuonna 2024. Maapohjien osuus on pienin (10 %) Keski-Pohjanmaalla, toiseksi pienin Etelä-Pohjanmaalla (12,2 %) ja kolmanneksi pienin Satakunnassa (12,3 %). Pohjanmaalla maapohjien osuus kiinteistöverosta on 13,4 %, Kymenlaaksossa 13,5 %, Pohjois-Pohjanmaalla 14,0 % ja Kainuussa 14.2 %. Lapissa maapohjien osuus kiinteistöverosta on 14,4 %, Pohjois-Savossa 14,6 %, Ahvenanmaalla 15,6 %, Pohjois-Karjalassa 17,3 % ja Keski-Suomessa 19,5 %. Etelä-Karjalassa maapohjien osuus kiinteistöverosta on 20,2 %, Kanta-Hämeessä 21,3 %, Päijät-Hämeessä 21,7 %, Pirkanmaalla 22,1 % ja Etelä-Savossa 22,6 %. Varsinais-Suomessa maapohjien osuus kiinteistöverosta on 27,0 % ja Uudellamaalla 44,3 %. Koko maan tasolla maapohjien osuus kiinteistöverosta on 27,5 %.

Ennakkotietojen mukaan vuoden 2024 laskennallisen kiinteistöveron tuotto kasvaa yli viisi prosenttia 149 kunnassa. Kiinteistöveron tuotto laskee tai pysyy ennallaan edellisvuoteen verrattuna 25 kunnassa.

Kuva 5: Kuntien lukumäärä kiinteistöverotuoton muutoksen mukaan vuosina 2023 ja 2024

Alt-teksti: Palkkikaavio kuvaa kiinteistöveron vuosimuutosta kuntatasolla. Vuoden 2024 luvut perustuvat ennakkotietoihin. Vuonna 2023 kiinteistövero kasvoi yli 10 prosenttia 60 kunnassa ja vuonna 2024 66 kunnassa. Kiinteistöveron vuosimuutos oli 5–10 prosenttia vuonna 2023 216 kunnassa ja vuonna 2024 83 kunnassa. Kiinteistöveron vuosimuutos oli 3–5 prosenttia vuonna 2023 23 kunnassa ja vuonna 2024 53 kunnassa. Kiinteistöveron vuosimuutos oli 1–3 prosenttia vuonna 2023 5 kunnassa ja vuonna 2024 56 kunnassa. Kiinteistöveron vuosimuutos oli 0–1 prosenttia vuonna 2023 2 kunnassa ja vuonna 2024 26 kunnassa. Kiinteistöveron vuosimuutos oli 0 prosenttia tai negatiivinen vuonna 2023 3 kunnassa ja vuonna 2024 25 kunnassa.

Sivu on viimeksi päivitetty 27.3.2024