Verohallinto keräsi viime vuonna 81,4 miljardia euroa yhteiskunnalle: hyvä työllisyys kasvatti verokertymää

Tiedot Verohallinnon vuonna 2022 keräämistä veroista ovat valmistuneet. Verohallinto keräsi veroja yhteiskunnan käyttöön viime vuonna 81,4 miljardia euroa, joka oli 5,8 miljardia (+7,7 %) enemmän kuin vuonna 2021.

Verolajeista euromääräisesti eniten nousivat

• yhteisövero (+1,9 mrd. eli +29,3 %)
• henkilöasiakkaiden tulovero (+1,8 mrd. eli +5,4 %)
• arvonlisävero (+1,2 mrd. eli +5,8 %)

Kalenterivuonna 2022 maksettiin sekä verovuoden 2022 että verovuoden 2021 veroja.

– Kokonaiskertymän kasvusta noin 2 miljardia eli kolmasosa selittyy kalenterivuotta edeltävän verovuoden veroilla, kun sekä henkilöasiakkaat että yhteisöt maksoivat poikkeuksellisen paljon verovuoden 2021 lisäennakoita ja jäännösveroja vuoden 2022 puolella, ylitarkastaja Matti Luokkanen Verohallinnosta sanoo.

Parantunut työllisyystilanne näkyi ennakonpidätysten kasvuna

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi vuonna 2022 yhteensä 35 502 miljoonaa, joka oli 1 823 miljoonaa (+5,4 %) enemmän kuin vuonna 2020.

Palkoista, eläkkeistä ja veronalaisista etuuksista tehtäviä ennakonpidätyksiä kertyi kaikkiaan 32 631 miljoonaa, joka oli 1 219 miljoonaa (+3,9 %) enemmän kuin vuotta aiemmin.

Ennakonpidätysten kasvun taustalla oli parantunut talous- ja työllisyystilanne. Tammi-marraskuun 2022 ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot olivat alustavien tietojen mukaan noin 4,8 prosenttia vuotta aiempaa suuremmat.

– Parantuneesta työllisyystilanteesta kertoo myös, että koronan aikana notkahtanut kuukausittain palkkatuloa saaneiden henkilöiden lukumäärä on jatkanut kasvuaan. Tammi-marraskuussa 2022 palkkatuloa saaneita on ollut keskimäärin 100 000 enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2021, Luokkanen kertoo.

Vuoden 2021 luovutusvoitoista maksettiin verot vuonna 2022

Ennakonpidätyskertymän kasvun lisäksi henkilöasiakkaiden tuloverokertymää nostivat myös lisäennakoiden (+217 milj. eli +33,4 %), jäännösverojen (+220 milj. eli +16,6 %) sekä osinkojen ennakonpidätysten (+100 milj. eli +10,8 %) määrien lisääntyminen sekä veronpalautusten (-109 milj. eli -4,7 %) väheneminen.

Henkilöiden vuonna 2022 maksamien lisäennakoiden ja jäännösverojen kasvun syynä olivat verovuoden 2021 ennätykselliset luovutusvoitot, joista maksettiin verot vuoden 2022 puolella: kts. tarkemmin verovuoden 2021 tuloverotilastoartikkelista.

Yhteisöjen tuloverot kasvoivat lähes 30 prosenttia

Yhteisöjen tuloveroa kertyi vuonna 2022 yhteensä 8 546 miljoonaa, joka oli 1 934 miljoonaa (+29,3 %) enemmän kuin vuonna 2021.

Vuoden 2022 yhteisöjen tuloverokertymästä 6 167 miljoonaa koski verovuotta 2022, 1 731 miljoonaa verovuotta 2021 ja 648 miljoonaa muita verovuosia. Myös yhteisöillä erityisesti verovuoden 2021 lisäennakoiden ja jäännösverojen määrät olivat poikkeuksellisen suuria.

Kertymäluvuista ei voi päätellä lopullista tuloverojen määrää

Nyt julkaisujen verokertymälukujen perusteella ei vielä tiedetä tarkasti henkilöiden ja yritysten verovuoden 2022 tuloverojen määrää. Asiakkaat ilmoittavat kevään aikana veroilmoituksella viime vuoden verotukseen vaikuttavia tuloja ja vähennyksiä. Lopullisia tuloverotuksen luvut ovat, kun Verohallinto saa kaikkien asiakkaiden verotuksen päätökseen lokakuun 2023 loppuun mennessä.

Se, kuinka hyvin yrityksen maksamat ennakkoverot vastaavat sen lopullista verotuksen valmistumishetken yhteisöveroa, voi erityisesti talouden käännevuosina vaihdella paljon. Esimerkiksi verovuonna 2021 lopullinen yhteisöveron kokonaismäärä oli 7,3 miljardia. Tämä on peräti 1,8 miljardia enemmän kuin verovuoden lopussa maksuunpantuna olleiden ennakkoverojen määrä ja 0,7 miljardia enemmän kuin kalenterivuoden 2021 yhteisöverokertymä.

– Verovuoden 2022 maksuunpantujen ennakkoverojen yhteismäärän 6,6 miljardia perusteella on todennäköistä, että verovuoden lopullinen yhteisöveron määrä ylittää jälleen 7 miljardia, Luokkanen kuitenkin arvioi.

Arvonlisäverokertymä kasvoi kulutuksen kasvaessa

Arvonlisäveroa kertyi vuonna 2022 yhteensä 21 195 miljoonaa, joka oli 1 165 miljoonaa (+5,8 %) enemmän kuin vuonna 2021.

– Viime vuoden työllisyyden ja palkkasumman positiivinen kehitys tuki kulutusta, ja arvonlisäverokertymä puolestaan seuraa kulutuksen kehitystä, Luokkanen toteaa.

Vuonna 2022 tammi-lokakuun verokausilla ilmoitetun arvonlisäveron määrä oli 5,4 prosenttia suurempi kuin samoilla verokausilla vuotta aiemmin. Kaupan päätoimialalla olevien yritysten ilmoittaman arvonlisäveron määrä nousi 2022 tammi-lokakuun verokausilla noin 5 prosenttia ja rakentamisen päätoimialalla olevien yritysten noin 10 prosenttia. Tarkempia toimialakohtaisia tietoja voi hakea Verohallinnon tilastotietokannasta: arvonlisäveron ilmoitustiedot toimialoittain.

Nyt nousussa olevalla inflaatiolla ei yksinään arvioida olevan vaikutusta arvonlisäverokertymään, koska hintojen noustua kulutuksen volyymi on vastaavasti laskenut.

Verot käytetään yhteiskunnan hyväksi

Vuonna 2022 kerätyistä veroista 61,7 prosenttia tilitettiin valtiolle ja 33,0 prosenttia kunnille. Muita veronsaajia ovat lisäksi seurakunnat 1,2 prosentin ja Kela 4,1 prosentin osuuksilla.

Vuonna 2023 valtion ja kuntien jako-osuudet muuttuvat oleellisesti, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ja kustannukset siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden toimintaa rahoittaa valtio, ja sote-kustannusten siirtyessä kunnilta valtiolle myös rahoitusta siirretään vastaavasti.

Tarkempaa tietoa ja analyysiä verotulojen kehityksestä löydät vero.fi:n tilastoartikkelista: Verotulojen kehitys 2022

Voit myös tutustua tilastoihin itse Verohallinnon tilastotietokannassa:

• Verohallinnon tilastotietokanta (--> Verotulojen kehitys)
• Verotulojen kehitys -tilaston tulkintaohje