Verohallinnon tilastoja: Henkilöasiakkaiden tulot, vähennykset ja verot verovuonna 2021
Tämän artikkelin graafien näkymisessä on esiintynyt ongelmia. Graafit on julkaistu uudelleen 13.1.2023.
Tulot
Henkilöasiakkaiden veronalaiset tulot olivat vuonna 2021 yhteensä 159,8 miljardia euroa, joka oli 9,4 miljardia (+6,3 %) enemmän kuin vuonna 2020. Veronalaisten ansiotulojen määrä oli 145,0 miljardia (+3,9 %) ja veronalaisten pääomatulojen 14,8 miljardia (+36,2 %).
Ansiotulojen positiivista kehitystä selittää erityisesti parantunut työllisyystilanne. Vuonna 2021 palkkatulot kasvoivat edellisvuodesta 4,9 miljardia yhteensä 97,1 miljardiin (+5,4 %). Kasvua edellisvuoteen verrattuna selittää osaltaan se, että vuonna 2020 palkkatulojen määrä väheni hieman vuodesta 2019 korona-taloustilanteeseen liittyneiden lomautusten ja irtisanomisten vuoksi. Vuonna 2021 palkkatuloja saaneita oli 57 tuhatta enemmän kuin vuonna 2020 (+2,0 %), mutta 7 tuhatta vähemmän kuin vuonna 2019 (-0,2 %).
Parantuneen työllisyystilanteen myötä myös työttömyysetuuksien määrässä tapahtui odotetut muutokset. Euromääräisesti työttömyysetuuksia saatiin vuonna 2021 yhteensä 4,6 miljardia, joka oli 0,3 miljardia vähemmän (-6,5 %) kuin vuonna 2020, mutta kuitenkin 1,1 miljardia enemmän (+29,9 %) kuin vuonna 2019. Työttömyysetuuksia sai vuonna 2021 yhteensä 676 tuhatta henkilöä, joka oli 171 tuhatta vähemmän (-20,2 %) kuin vuotta aiemmin.
Eläketuloja saatiin vuonna 2021 yhteensä 34,3 miljardia, joka oli 0,5 miljardia enemmän (+1,4 %) kuin vuotta aiemmin. Eläketuloa saavien lukumäärä kasvoi vuonna 2021 hitaammin kuin vuosiin: vuonna 2021 eläketuloa sai reilut 1,7 miljoonaa henkilöä, joka oli 3 tuhatta enemmän (+0,2 %) kuin vuonna 2020.
Graafi 1: Ansiotulojen kehitys 2014–2021
Jos tarkastellaan palkka- ja eläketulon muutoksia pidemmällä aikavälillä, eli vuosina 2014–2021, sekä palkat että eläkkeet ovat kasvaneet euromääräisesti kaikkialla Suomessa. Uudenmaan palkkasumma on kuitenkin kasvanut tänä aikana lähes 25 prosenttia, kun taas Etelä-Savon vain noin 6 prosenttia.
Vuosina 2014–2021 palkkatuloa saaneiden henkilöiden lukumäärä on pienentynyt useassa maakunnassa. Eläketuloa saaneiden henkilöiden määrä on samana aikana noussut kaikissa maakunnissa.
Graafi 2.1: Palkkatulojen muutos maakunnittain 2014–2021
Graafi 2.2: Palkkatuloa saaneiden muutos maakunnittain 2014–2021
Graafi 3: Eläketulojen ja eläketuloa saaneiden muutos maakunnittain 2014–2021
Pääomatulojen ja pääomatuloverojen määrät ylsivät vuonna 2021 kaikkien aikojen ennätyksiin. Pääomatuloja kertyi vuonna 2021 kaikkiaan 17,5 miljardia, josta veronalaisia pääomatuloja oli 14,8 miljardia ja verovapaita pääomatuloja 2,7 miljardia. Aiempana ennätysvuotena 2018 pääomatulojen määrä ylsi 13,4 miljardiin.
Vuoden 2021 pääomatuloista nousivat erityisesti luovutusvoitot ja osingot. Luovutusvoitoissa vuosi 2021 oli huima ja niiden määrä ylitti peräti 8 miljardia (8,1 mrd.). Vertailuna osakesäästötileiltä nostetun tuoton määrä oli 21 miljoonaa vuonna 2021. Osakesäästötilin avaaminen tuli tosin mahdolliseksi vasta vuoden 2020 alussa ja tilille siirrettävä enimmäisrahamäärä on 50 tuhatta euroa.
Historiassa aiemmin luovutusvoittojen määrä oli ylittänyt 5 miljardin rajan vain kaksi kertaa (vuosina 2007 ja 2020). Luovutusvoitoille ovat tyypillisiä suuret vuosivaihtelut ja useimmiten jonkinasteinen korrelaatio pörssikurssikehityksen kanssa. Vuonna 2021 pörssikurssit nousivatkin voimakkaasti ennätystasoille. Vuonna 2021 sekä julkisesti noteerattujen arvopapereiden (3,5 mrd.) että muun omaisuuden (4,6 mrd.) luovutusvoittojen määrät ylsivät ennätyksiin. Luovutusvoitot muusta omaisuudesta pitävät sisällään muun muassa luovutusvoitot kiinteistöistä, asunto-osakkeista, noteeraamattoman yhtiön osakkeista sekä virtuaalivaluutoista.
Graafi 4: Luovutusvoittojen kehitys 2003–2021
Julkisesti noteerattujen arvopapereiden luovutusvoittoja sai vuonna 2021 ensimmäistä kertaa yli 400 tuhatta henkilöasiakasta (404 802), muun omaisuuden luovutusvoittoja 88 559 henkilöasiakasta. Vaikka luovutusvoittojen saajien määrä onkin vuosien mittaan kasvanut, valtaosa saajista saa pieniä voittoja vuoden 2021 mediaanin ollessa 1 611 euroa. 2021 luovutusvoittojen saajista 80 prosenttia (80,3 %) sai alle 10 tuhannen euron suuruisen luovutusvoiton. Vastaavasti saajista 95 prosentilla (95,1 %) luovutusvoiton määrä jäi alle 50 tuhannen euron.
Suurin osa luovutusvoittojen euromääristä tulee kuitenkin tätä suuremmista voitoista. Vuonna 2021 yli 50 tuhannen euron luovutusvoittoja sai 23 233 henkilöasiakasta (osuus kaikista saajista 4,9 %), joiden luovutusvoittojen euromäärä oli noin 5,8 miljardia, eli yli 50 tuhannen euron luovutusvoittojen osuus kaikista luovutusvoitoista oli 72 prosenttia (71,8 %). Yli 100 tuhannen euron luovutusvoittoja sai 10 763 henkilöasiakasta (osuus 2,3 %), joiden luovutusvoittojen euromäärä oli reilut 4,9 miljardia (osuus 61,1 %). Yli miljoonan euron luovutusvoittoja sai 846 henkilöasiakasta (osuus 0,2 %), joiden luovutusvoittojen euromäärä oli reilut 2,5 miljardia (osuus 31,2 %).
Graafi 5: Saajien lukumäärä luovutusvoiton suuruuden mukaan 2014–2021
Graafi 6: Luovutusvoitot suuruusluokittain 2014–2021
Vuonna 2021 euromääräisesti eniten kasvoivat juuri suurten luovutusvoittojen määrät, mikä johti myös siihen, että ensimmäistä kertaa korkeammalla veroprosentilla (34 %) verotettavien pääomatulojen eli yli 30 tuhannen euron menevä osuus (7,2 mrd.) oli suurempi kuin 30 tuhannen euron alle (veroprosentti 30 %) jääneiden verotettujen pääomatulojen osuus (6,7 mrd.).
Vuonna 2021 yli miljoonan euron luovutusvoitoista kolme neljäsosaa tuli muun omaisuuden luovutusvoitoista ja yksi neljäsosa julkisesti noteerattujen arvopapereiden luovutusvoitoista. Kaikista luovutusvoitoista muun omaisuuden osuus oli vuonna 2021 noin 56 prosenttia. Miesten osuus yli miljoonan euron luovutusvoitoista oli yli 90 prosenttia (90,8 %), kun kaikista luovutusvoitoista miesten osuus oli 10 prosenttiyksikköä pienempi (80,9 %). Ikäryhmittäin tarkasteltuna luovutusvoittoja saivat viime vuonna ensisijaisesti 40–60-vuotiaat. 40–50-vuotiaiden osuus yli miljoonan euron luovutusvoitoista oli 34,4 prosenttia ja 50–60-vuotiaiden osuus 28,1 prosenttia. Luovutusvoitoissa yhteensä ikäryhmien osuudet olivat tasaisempia (huom. ikäryhmittäisessä luokittelussa tilastoluvuissa ei ole mukana kuolinpesiä).
Graafi 7: Luovutusvoitot ikäluokittain 2021
Maakuntatarkasteluissa luovutusvoitoissa korostuu Uudenmaan osuus. Uudellamaalla asuu verovelvollisista noin 30 prosenttia, mutta 2021 luovutusvoittoa saaneissa uusimaalaisten osuus on noin 37 prosenttia. Luovutusvoittojen euromääristä Uudenmaan osuus on vieläkin suurempi 48 prosenttia, mikä kertoo uusimaalaisten luovutusvoittojen olevan keskimääräistä suurempia. Yli miljoonan euron luovutusvoitoista Uudenmaan osuus on 58 prosenttia. Uusimaalaisten osuus osingoista oli myös hyvin samansuuruinen kuin luovutusvoitoissa (lukumääräisesti 37 % ja euromääräisesti 47 %).
Postinumeroittain tarkasteltuna puolet pääomatuloista kertyy alle 200 postinumeroalueelta. Verovelvollisista näillä postinumeroalueilla asuu vajaa kolmannes. Vastaavasti vuoden 2021 luovutusvoitoista puolet kertyi 140 postinumeroalueelta. Verovelvollisista näillä postinumeroalueilla asuu vajaa neljännes. Eniten luovutusvoittoja saatiin postinumerolla 00100 Helsinki Keskusta - Etu-Töölö 149 miljoonaa ja postinumerolla 00140 Kaivopuisto - Ullanlinna 115 miljoonaa. Samat postinumerot olivat myös ainoita, joissa osinkoja saatiin yli 100 miljoonaa postinumeron 00140 Kaivopuisto - Ullanlinnan ollessa kärjessä 165 miljoonalla.
Taulukko 1: Top 30 luovutusvoitoissa suurinta postinumeroaluetta vuonna 2021
| Osuus verovelvollisista | Luovutusvoitot, milj. € | Osuus koko maan luovutusvoitoista | Osingot, milj. € | Osuus koko maan osingoista | |
| Koko maa | 8 075 | 5 804 | |||
| 00100 Helsinki Keskusta - Etu-Töölö (091 Helsinki) | 0,4 % | 149 | 1,8 % | 116 | 2,0 % |
| 00140 Kaivopuisto - Ullanlinna (091 Helsinki) | 0,2 % | 115 | 1,4 % | 165 | 2,8 % |
| 02700 Kauniainen (235 Kauniainen) | 0,2 % | 97 | 1,2 % | 82 | 1,4 % |
| 02230 Matinkylä (049 Espoo) | 0,4 % | 85 | 1,1 % | 55 | 0,9 % |
| 00150 Eira - Hernesaari (091 Helsinki) | 0,2 % | 79 | 1,0 % | 74 | 1,3 % |
| 00180 Kamppi - Ruoholahti (091 Helsinki) | 0,3 % | 73 | 0,9 % | 38 | 0,7 % |
| 00120 Punavuori (091 Helsinki) | 0,1 % | 73 | 0,9 % | 51 | 0,9 % |
| 00200 Lauttasaari (091 Helsinki) | 0,3 % | 71 | 0,9 % | 55 | 1,0 % |
| 00210 Vattuniemi (091 Helsinki) | 0,2 % | 69 | 0,9 % | 41 | 0,7 % |
| 40100 Jyväskylä Keskus (179 Jyväskylä) | 0,3 % | 65 | 0,8 % | 13 | 0,2 % |
| 02160 Westend (049 Espoo) | 0,1 % | 62 | 0,8 % | 62 | 1,1 % |
| 02750 Sepänkylä-Kuurinniitty (049 Espoo) | 0,1 % | 60 | 0,7 % | 8 | 0,1 % |
| 20100 Turku Keskus (853 Turku) | 0,5 % | 59 | 0,7 % | 49 | 0,9 % |
| 20900 Moikoinen-Pikisaari (853 Turku) | 0,2 % | 58 | 0,7 % | 31 | 0,5 % |
| 00170 Kruununhaka (091 Helsinki) | 0,1 % | 57 | 0,7 % | 41 | 0,7 % |
| 61800 Kauhajoki Keskus (232 Kauhajoki) | 0,1 % | 57 | 0,7 % | 8 | 0,1 % |
| 00160 Katajanokka (091 Helsinki) | 0,1 % | 56 | 0,7 % | 42 | 0,7 % |
| 00130 Kaartinkaupunki (091 Helsinki) | 0,0 % | 53 | 0,7 % | 31 | 0,5 % |
| 00330 Munkkiniemi (091 Helsinki) | 0,2 % | 49 | 0,6 % | 52 | 0,9 % |
| 00560 Toukola-Vanhakaupunki (091 Helsinki) | 0,2 % | 48 | 0,6 % | 17 | 0,3 % |
| 00340 Kuusisaari-Lehtisaari (091 Helsinki) | 0,0 % | 45 | 0,6 % | 36 | 0,6 % |
| 00530 Kallio (091 Helsinki) | 0,4 % | 45 | 0,6 % | 29 | 0,5 % |
| 02260 Kaitaa (049 Espoo) | 0,1 % | 43 | 0,5 % | 18 | 0,3 % |
| 33100 Tampere Keskus (837 Tampere) | 0,3 % | 39 | 0,5 % | 26 | 0,4 % |
| 20810 Martti-Korppolaismäki (853 Turku) | 0,3 % | 37 | 0,5 % | 22 | 0,4 % |
| 02170 Haukilahti (049 Espoo) | 0,1 % | 37 | 0,5 % | 26 | 0,4 % |
| 00570 Kulosaari (091 Helsinki) | 0,1 % | 35 | 0,4 % | 34 | 0,6 % |
| 02180 Mankkaa (049 Espoo) | 0,1 % | 35 | 0,4 % | 17 | 0,3 % |
| 01300 Tikkurila (092 Vantaa) | 0,4 % | 35 | 0,4 % | 16 | 0,3 % |
| 00250 Taka-Töölö (091 Helsinki) | 0,2 % | 33 | 0,4 % | 24 | 0,4 % |
Osinkotuloja tuloverotetut henkilöasiakkaat (ei lähdeverotetut) saivat yhteensä 5,8 miljardia, josta ansiotulona verotettuja oli 0,6 miljardia, pääomatulona verotettuja 2,7 miljardia ja verovapaita osinkoja 2,5 miljardia. Aiempana ennätysvuotena 2019 tuloverotettujen henkilöasiakkaiden osinkotulojen määrä oli 5,6 miljardia. Vuonna 2020 osinkotuloissa jäätiin 5,1 miljardiin, johon vaikutti erityisesti EKP:n pankeille asettama osingonmaksurajoitus, joka vapautui vuonna 2021.
Vuonna 2021 listatuista yhtiöistä saatujen osinkojen määrä oli 1,5 miljardia, listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen määrä 4,1 miljardia ja ulkomailta saatujen osinkojen määrä 0,2 miljardia. Yli 100 tuhannen euron suuruiset osingot sai kaikkiaan 9 988 henkilöasiakasta osinkojen yhteismäärän ollessa reilut 2,7 miljardia eli 47 prosenttia kaikkien osinkojen yhteismäärästä. Vastaavasti yli miljoonan suuruiset osingot sai 296 henkilöasiakasta osinkojen yhteismäärän ollessa 716 miljoonaa.
Myös osinkotuloissa viime vuosi rikkoi ennätyksen: osinkotuloja maksettiin suomalaisille viime vuonna yhteensä 5,8 miljardin verran. Tästä summasta 0,6 prosenttia verotettiin ansiotulona ja 2,7 miljardia pääomatulona. Verovapaita osinkoja oli kokonaismäärästä 2,5 miljardia euroa. Maksetuista osingoista 1,5 miljardia euroa tuli listatuista yhtiöistä, 4,1 miljardia euroa listaamattomista yhtiöistä ja 0,2 miljardia ulkomailta saaduista osingoista. Yli 100 000 euron suuruiset osingot sai noin kymmenen tuhatta henkilöä. Heille maksettujen osinkojen yhteismäärä oli reilut 2,7 miljardia eli lähes puolet (47 %) kaikkien osinkojen yhteismäärästä.
Vähennykset
Vuonna 2021 kaikkiaan reilut kaksi miljoonaa suomalaista vähensi verotuksessaan työmarkkinajärjestöjen tai työttömyyskassojen jäsenmaksuja. Määrä on lähes 100 000 henkilöä enemmän kuin vuonna 2018, jolloin jäsenmaksuja vähentäneiden määrä alkoi usean vuoden laskun jälkeen kasvaa. Korona-ajan lomautukset ovat varmasti saaneet joitakin palkansaajia liittymään ainakin työttömyyskassaan. Työmarkkinajärjestöön tai työttömyyskassaan kuuluu kaikista 18–69-vuotiaista palkkatuloja saavista 73 prosenttia. Vuonna 2021 keskimääräinen työmarkkinajärjestön tai työttömyyskassan jäsenmaksu oli 305 euroa, kun vuotta aikaisemmin keskimääräinen jäsenmaksu oli 296 euroa. Työmarkkinajärjestön tai työttömyyskassan jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa kokonaan. Voi olla, että moni liittyi kassaan tai liittoon koronan alkaessa 2020, ja vuonna 2021 tuli ensimmäisen kerran koko vuoden jäsenmaksu maksettavaksi ja vähennettäväksi verotuksessa. Myös ylemmissä tuloluokissa on enemmän vähennyksen tehneitä kuin vuonna 2020.
Graafi 8: Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut 2014–2021
Työmarkkinajärjestöön tai työttömyyskassaan liittyneiden henkilöiden määrä laski vuodesta 2014 vuoteen 2018, mutta on kääntynyt sen jälkeen nousuun. Keskimääräinen palkkatulosta verotuksessa vähennetty jäsenmaksu kasvoi vuonna 2021 ensimmäisen kerran sitten vuoden 2014.
Työmatkakuluja vähensi vuonna 2021 verotuksessaan 716 000 suomalaista (+2,6 %). Palkkatulosta työmatkakuluvähennyksiä myönnettiin vuonna 2021 yhteensä 1,5 miljardilla eurolla (+4,7 %). Työmatkavähennystä hyödynsi vuonna 2021 kuitenkin 6,5 prosenttia vähemmän henkilöitä kuin ennen koronapandemiaa vuonna 2019. Kun etätyöt koronan vuoksi yleistyivät, työmatkakuluja saaneiden henkilöiden lukumäärä laski. Myös työmatkakulujen enimmäismäärän vähentäneitä oli viime vuonna vähemmän kuin ennen korona-aikaa. Keskimääräinen palkkatuloista vähennettävä työmatkakulu oli viime vuonna 2 093 euroa. Työmatkakulujen keskiarvo on kasvanut poikkeusvuotta 2020 lukuun ottamatta tasaisesti vuodesta 2016 alkaen.
Graafi 9: Työmatkakulut 2014–2021
Kotitalousvähennystä Verohallinto myönsi vuonna 2021 kaikkiaan 420 miljoonaa euroa (+8,8 %). Kotitalousvähennystä hyödynsi viime vuonna kaikkiaan 474 000 suomalaista (+7,9 %). Osittain kotitalousvähennyksen merkittävää kasvua selittää se, että koronavuonna 2020 vähennystä hyödynnettiin aikaisempaa vähemmän. Eniten kotitalousvähennyksen hyödyntäminen lisääntyi viime vuonna Päijät-Hämeessä, jossa kotitalousvähennyksen määrä nousi 15 prosentilla ja kotitalousvähennystä hyödyntäneiden määrä lähes saman verran (+14,9 %). Vähiten kotitalousvähennyksen hyödyntäminen lisääntyi Lapissa: vähennetty määrä 3,2 prosentilla ja vähennyksen saaneiden lukumäärä 1,3 prosentilla.
1,6 prosenttia kotitalousvähennyksen kustannuksista oli peräisin työn teettäjän vanhempien kotona tai vapaa-ajan asunnolla tehdystä työstä. Hoiva- ja hoitotyössä osuus oli korkein eli 4,2 prosenttia kustannuksista syntyi vanhempien tai isovanhempien luona. Kaikkiaan vanhemmat ikäluokat hyödyntävät kotitalousvähennystä muita useammin. Vuonna 2021 kotitalousvähennyksestä maksimivähennyksen tehneitä oli 65 000 eli noin 14 prosenttia vähennyksen saaneista sai maksimivähennyksen. Kotitalousvähennyksen käyttö ja maksimivähennyksen saaminen olivat yleisempiä ylemmissä tuloluokissa vuonna 2021.
Graafi 10: Kotitalousvähennykset tuloluokittain vuonna 2021
Taulukko 2: Suosituimmat erikseen haettavat verovähennykset hakijamäärän mukaan vuonna 2021
| Saajien lukumäärä | Vähennetty määrä (milj. €) | |
|---|---|---|
| Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut | 2 032 763 | 620 |
| Työmatkakulut | 716 053 | 1 498 |
| Kotitalousvähennys | 474 372 | 420 |
| Työhuonevähennys | 409 588 | 361 |
| Työvälineet (materiaalit ja omien työvälineiden käyttö) | 138 050 | 102 |
Verot
Henkilöasiakkaiden tuloveroja (ansio- ja pääomatuloverot) määrättiin verovuonna 2021 yhteensä 35,1 miljardia euroa, joka oli 2,8 miljardia enemmän (+8,6 %) kuin verovuonna 2020 ja 3,5 miljardia enemmän (+11,0 %) kuin verovuonna 2019. Verovuonna 2021 tuloveroja maksavien lukumäärä nousi vajaalla 49 tuhannella reiluun 4,2 miljoonaan henkilöasiakkaaseen.
Graafi 11: Ansio- ja pääomatulojen kehitys verovuosina 2014–2021
Kahdeksan vuoden 2014–2021 aikana tuloveron yhteismäärä on noussut noin 5,2 miljardia, josta ansiotuloverojen osuus on 3,3 miljardia (kunnallisvero +2,7 mrd., muiden ansiotuloverojen muutokset pienempiä) ja pääomatuloverojen osuus 1,9 miljardia. Vuonna 2021 ansiotuloverojen määrä kasvoi 1,5 miljardia yhteensä 30,7 miljardiin (+5,2 %) ja pääomatuloverojen määrä 1,3 miljardia yhteensä 4,4 miljardiin (+41,3 %). Pääomatuloverojen määrä nousi vuonna 2021 ensimmäistä kertaa yli 4 miljardin (4,4 mrd.), joka oli 1,2 miljardia (+40,0 %) enemmän kuin aiempana ennätysvuotena 2018.
Noin 55 prosenttia pääomatuloveroista tuli Helsingin, Tampereen ja Turun seutukuntien verovelvollisilta. Ansiotuloveroissa Helsingin, Tampereen ja Turun seutukuntien yhteenlaskettu osuus oli noin 50 prosenttia. Ansiotuloverojen jakautuminen alueellisesti noudattaa isossa kuvassa ansiotulojen jakautumista, joskin maakunnista ansiotuloveroissakin Uudenmaan osuus on suhteellisesti korkeampi. Tämä selittyy muuta maata korkeammalla palkkatasolla, joita verotetaan korkeammilla veroprosenteilla valtion tuloveroasteikon mukaisesti.