Veropäivä keskiviikkona: julkiset verotiedot eivät kerro kaikkea henkilön tuloista

Keskiviikkona 9.11. julkaistaan vuoden 2021 tuloverotuksen julkiset tiedot. Verohallinto muistuttaa, että julkiset verotiedot eivät kerro kaikkea henkilöiden todellisista tuloista. Esimerkiksi verovapaat etuudet ja pääomatulot sekä tuloista tehdyt vähennykset eivät käy tiedoista ilmi.

Julkisten tietojen perusteella ei voi tehdä päätelmiä henkilön palkasta, muistuttaa tuoteomistaja Aki Savolainen Verohallinnosta.
− Julkiset tiedot eivät välttämättä kerro suoraan henkilön palkasta, sillä henkilöllä voi olla tuloja useista eri lähteistä. Palkan lisäksi tuloja voi olla esimerkiksi yritystoiminnasta tai henkilö on voinut olla osan vuodesta työtön, Savolainen selittää.

Kaikki henkilön tulotkaan eivät käy julkisista tiedoista ilmi.
− Kun henkilöiden tulotiedoista kerrotaan veropäivänä, puhutaan yleensä valtionverotuksessa verotettavan tulon määrästä. Silloin tuloista on jo tehty tietyt vähennykset. Palkansaajilla merkittävin vähennys on työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Eläkeläisillä taas eläketulovähennys pienentää valtionverotuksessa verotettavan tulon määrää erityisesti pienituloisilla eläkeläisillä.

Esimerkiksi 50–54 999 euroa vuodessa tienaavat saavat valtionverotuksessa keskimäärin useiden tuhansien eurojen vähennykset, eli tämä määrä tuloa ei näy julkisissa verotiedoissa.
− Kunnallisverotuksessa henkilön tulot ovat yleensä vielä valtionverotustakin pienemmät, koska vähennyksiä on enemmän. Myöskään verovapaat etuudet kuten lapsilisä ja toimeentulotuki tai pääomatulojen verovapaat osuudet eivät näy julkisissa tiedoissa, Savolainen kertoo.

Suomalaiset saivat 139,5 miljardia ansiotuloja vuonna 2020 − veroja maksettiin 114,4 miljardista

Vuonna 2020 suomalaisille kertyi ansiotuloja yhteensä 139,5 miljardia euroa. Tästä määrästä valtionverotuksessa verotettavaa, eli julkisissa tiedoissa näkyvää ansiotuloa oli 114,4 miljardia euroa. Julkisista verotiedoista puuttui siis 25 miljardia euroa eli noin 18 prosenttia ansiotuloista.
Tuloluokasta riippuen julkisten ansiotuloverotietojen kattavuudessa voi olla isoja eroja.
– Alle 20 000 euroa tienaavien ansiotuloista vuoden 2020 julkiset verotiedot kattoivat noin 55 prosenttia kokonaistuloista. Eniten tienaavien tuloluokissa puolestaan tiedot kattoivat jo noin 92 prosenttia, Aki Savolainen sanoo.

Pääomatuloja puuttui julkisista verotiedoista 3,2 miljardin euron edestä

Vuoden 2020 suomalaisille kertyi pääomatuloja noin 13,2 miljardilla eurolla. Tästä määrästä julkisissa verotiedoissa näkyy 10 miljardia euroa, eli noin 75 prosenttia kaikista pääomatuloista.

Pääomatuloveroa maksetaan varallisuuden tuottamasta tulosta, esimerkiksi vuokratulosta, omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta ja osinkotulosta. Toisaalta esimerkiksi osa osingoista on tietyissä tilanteissa verovapaata pääomatuloa.

Suhteellisesti eniten pääomatuloja saavat yli miljoona euroa vuodessa tienaavat henkilöt. He saavat pääomatuloja pääasiassa luovutusvoitoista eli omaisuuden myynnistä saaduista voitoista.
– Euromääräisesti eniten pääomatuloja jää julkisten verotietojen ulkopuolelle silloin, kun tuloja on paljon. Syynä tähän ovat verovapaat osingot, Savolainen kertoo.

Kolmannes yli 100 000 tienanneista jäi medialle toimitettavien suurituloisten listojen ulkopuolelle

Verohallinto luovuttaa medialle veropäivänä listat asiakkaista, jotka julkisten verotietojen mukaan ovat tienanneet yli 100 000 euroa. Verovuonna 2020 tämän rajan ylitti reilut 77 000 asiakasta.

Verohallinnon tilastoista käy ilmi, että kokonaistulojen (ansio- ja pääomatulot) mukaan 100 000 euron rajan ylitti huomattavasti suurempi joukko, lähes 116 000 asiakasta.

Erilaiset vähennyksen ja pääomatulojen verovapaat osuudet pienentävät erityisesti 100–150 000 euroa vuodessa tienaavien henkilöiden tuloja siten, että julkisissa verotiedoissa näkyvät tulot jäävät alle 100 000 euron.

Nämä verotiedot ovat julkisia ja näkyvät julkisissa verotiedoissa

• henkilön nimi, syntymävuosi ja maakunta
• valtionverotuksessa verotettava ansiotulo ja pääomatulo
• kunnallisverotuksessa verotettava tulo
• tulovero
• kunnallisvero
• maksuunpantujen verojen ja maksujen yhteismäärä
• ennakoiden yhteismäärä
• veronkannossa maksettava tai palautettava määrä eli jäännösvero tai veronpalautus.

Fakta: Näiden tulojen perusteella verot kerätään

• Ansiotuloja ovat muun muassa palkkatulo, eläketulo ja veronalaiset sosiaalietuudet esimerkiksi työttömyys- ja vanhempainpäivärahat. Ansiotuloihin ei sisälly Kelan maksamat verottomat etuudet tai verovapaat kustannusten korvaukset, kuten kilometrikorvaukset ja päivärahat.
• Ansiotuloista vähennetään tulonhankkimiskulut, esimerkiksi työhuoneesta ja työmatkoista aiheutuneet kulut. Lisäksi vähennetään esimerkiksi eläkevakuutusmaksut. Kunnallisverotuksessa tehdään vielä eräitä vähennyksiä, joita ei ole valtionverotuksessa.
• Erilaisten vähennysten jälkeen saadaan henkilön tulo, josta verotus toimitetaan. Veroja kerätään sekä valtionverotukseen että kunnallisverotukseen. Henkilön verotettavan tulon määrä voi olla eri valtionverotuksessa kuin kunnallisverotuksessa. Ero johtuu siitä, että kunnallisverotukseen vähennyksiä tehdään yleensä valtionverotusta enemmän.
• Verohallinnon julkisessa tilastotietokannassa on tilastoja, joiden avulla voit tarkastella verotusta ja julkisten verotietojen kattavuutta esimerkiksi henkilöasiakkaiden kokonaistuloihin tai julkisissa verotiedoissa julkaistaviin tietoihin perustuvien tuloluokkien mukaan. Tutustu tilastotietokantaan.