Verohallinnon tilastoja: Verotulojen kehitys marraskuussa 2016
Verotulojen kehitys -tilaston lukuohje (pdf)
Verohallinnon tammi-marraskuussa 2016 keräämät verojen nettokertymät olivat yhteensä 54 551 miljoonaa euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 1 911 miljoonaa (+3,6 %).
Marraskuun 29. päivä maksetut henkilöasiakkaiden veronpalautukset näkyvät vasta joulukuun tilastossa. Tämä johtuu Verohallinnon poiminta-ajon ajoittumisesta joulukuulle niin, että tiedot eivät ehtineet Tilastokeskukselle toimitettavaan aineistoon.
Verohallinnon verokertymissä ei näy Tullin ja Trafin keräämät verot.
Kumulatiivinen verokertymä vuoden alusta
Tuoreimman kuukauden verokertymä
Verokertymien aikasarjat veroryhmittäin 2011-2016
Riippuen eri verolajeihin liittyvistä eräpäivistä sekä veropohjaan liittyvistä kausivaihteluista yms. verokertymien määrä vaihtelee eri kuukausien välillä (kts. kuvio 2).
Oheinen Verotulojen kehitys –tilaston katsaus pyrkii avaamaan kuukausittaisia verokertymiin liittyviä tilastolukuja ja nostaa esiin tärkeimpiä muutoksia verotulojen kehityksessä. Seuraavissa luvuissa on eritelty tarkemmin kuluvan vuoden kehitystä.
Henkilöasiakkaiden tulovero
Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi tammi-marraskuussa yhteensä 30 262 miljoonaa, joka oli 853 miljoonaa (+2,9 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakonpidätyksiä tästä oli 26 628 miljoonaa ja niiden määrä lisääntyi viime vuodesta 360 miljoonaa (+1,4%) (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten nettokertymä toimialoittain). Tuloveron verolajeista ennakon täydennysmaksut kasvoivat ovat kasvaneet alkuvuoden aikana 92 miljoonaa (+15,6 %). Osinkojen ennakonpidätykset olivat tammi-marraskuussa 91 miljoonaa suuremmat kuin vuosi sitten (+15,6 %). Tämä kertymä jakaantui siten, että ennakonpidätykset listaamattomien yhtiöiden maksamista osingoista olivat 17,8 miljoonaa ja listattujen yhtiöiden maksamista osingoista olivat 73,6 miljoonaa suuremmat kuin viime vuonan vastaavaan aikaan.
Palkoista, eläkkeistä ja muista ennakonpidätyksen alaisista tuloista toimitettavat ennakonpidätykset käsittävät vuositasolla yli puolet kaikista Verohallinnon keräämistä veroista, joten niiden kehityssuunnalla on suuri merkitys verotulojen kokonaiskertymien kannalta. Ennakonpidätysten kehitys peilaa pääasiassa edellisen kuukauden ansiotason kehitystä, koska normaalissa kuukausimenettelyssä olevat työnantajat sekä eläkkeiden ja muiden etuuksien maksajat maksavat työnantajasuorituksensa (ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut) viimeistään palkanmaksua/etuudenmaksua seuraavan kuukauden 12. päivä.
Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston mukaan työttömyyden nousu on taittunut ja lokakuun 2016 lopussa työttömiä työnhakijoita oli noin 8 700 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Jos vastaavanlainen positiivinen työllisyyskehitys jatkuu, palkkasumma ja sitä kautta ennakonpidätyksen alaiset tulot yhteensä saattaisivat tänä vuonna kasvaa hivenen edellisvuosia enemmän (kts. Kausiveroilmoitustiedot: Tulotiedot). Lokakuun loppuun mennessä saatujen kausiveroilmoitusten mukaan palkkasumma kasvoi tammi-lokakuussa noin 1,1 prosenttia, kun viimeisten kolmen vuoden aikana (2013–2015) kasvuprosentti jäi alle prosenttiin (0,5–0,9 %) per vuosi.
Tulojen kasvuprosentista huolimatta itse ennakonpidätysten kasvuprosentti voi kuitenkin jäädä viime vuosia pienemmäksi, koska tulojen ohella ennakonpidätysten kehitykseen vaikuttavat olennaisesti veroperustemuutokset sekä jonkin verran myös verokorttien pidätysprosenttien eläminen. Vuoden 2016 alusta voimaan astuneisiin merkittävimpiin veroperustemuutoksiin voi tutustua täältä: Verotulojen kehitys -tilaston lukuohje. Pitkästä aikaa tuloverotusta keventäviä toimia on enemmän kuin sitä kiristäviä, mikä on hillitsemässä tämän vuoden ennakonpidätysten kasvuprosenttia.
Toimialoittain tarkasteltuna eniten ennakonpidätyksiä tilittää Julkinen hallinto ja maanpuolustus. Tammi-marraskuussa toimiala on tilittänyt 10 mrd euroa. Se on 1,2 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Julkinen hallinto ja maanpuolustus sisältää myös eläkkeistä, työttömyysturvasta sekä muista veronalaisista sosiaalietuuksista perittävät ennakonpidätykset.
Teollisuus on tilittänyt alkuvuonna ennakonpidätyksiä 3,5 mrd. Se on hieman vähemmän (-0,6 %) kuin vuonna 2015 vastaavaan aikaan. Tukku- ja vähittäiskauppa tilitti ennakonpidätyksiä lähes 1,9 mrd, mikä on hieman (0,1 %) enemmän kuin tammi-marraskuussa 2015.
Alkuvuoden aikana eniten ennakonpidätykset ovat kasvaneet rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, 8,9 %. Kiinteistöalalla (5,8 %) on ennakonpidätykset kasvaneet toiseksi nopeinta tahtia. Rakentamisen hyvä suhdannetilanne näkyy myös ennakonpidätysten kasvuna (5,6 %).
Yhteisöjen tulovero
Yhteisöjen tuloveroa kertyi tammi-marraskuussa yhteensä 4 696 miljoonaa, joka oli 263 miljoonaa (+5,9 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakkoverojen määrä nousi 403 miljoonaa (+13,2 %) (kts. Yhteisöjen ennakkoveron nettokertymä toimialoittain), mutta ennakon täydennysmaksujen määrä jäi 29 miljoonaa (-2,6 %) ja jäännösverojen/ennakonpalautusten määrä 153 miljoonaa (-42,0 %) vuodentakaista pienemmäksi. Ennakonpalautuksissa oli suurimmaksi osaksi kyse aiempien verovuosien verotukseen liittyvistä oikaisuista, kun taas kuluvana vuonna maksetut ennakon täydennysmaksut viittaavat pääasiassa edeltävään verovuoteen.
Ennakkoverokertymän kasvu pohjautuu suurimmaksi osaksi verovuoden 2016 ennakkoverojen verovuotta 2015 korkeampaan kokonaistasoon. Lisäksi verovuoden 2015 ennakoiden palautuksia on ollut tänä vuonna vähemmän kuin viime vuonna oli verovuoden 2014 ennakoiden palautuksia (vrt. oranssi ja tummanvihreä viiva kuviossa 5). Verovuoden 2015 veroilmoitustietoihin pohjautuen Verohallinto on lähettänyt osalle yrityksistä verovuoden 2016 ennakoihin korotusesityksiä, joiden vuoksi verovuoden 2016 maksuunpantujen ennakkoverojen yhteismäärä nousi kesäkuussa 300 miljoonaa. Verovuoden 2016 ennakkoverojen yhteismäärä oli joulukuun alussa 4,16 miljardia, joka on lähes 400 miljoonaa korkeampi kuin se oli vuosi sitten verovuoden 2015 ennakoilla (vrt. punainen ja keltainen viiva), mikä tulee vaikuttamaan nostavana tekijänä myös tulevien kuukausien ennakkoverokertymissä.
Kuluvan vuoden ennakkoverot pohjautuvat suurelta osin viimeksi valmistuneen/valmistuvan verotuksen tietoihin ja ennakkoverojen osumatarkkuus yhteisöveron lopulliseen kokonaismäärään verrattuna vaihteleekin paljon eri vuosien välillä. Siten verovuoden 2016 ennakkoverojen kokonaistasosta ei voi vetää varmoja johtopäätöksiä yritysten tulosnäkymistä eikä verotuksesta.
Yhteisöjen tuloveroa kertyi tammi-marraskuussa eniten teollisuudesta, noin 1,2 mrd. Tämä oli 15,2 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2015. Toiseksi eniten yhteisöveroja on kertynyt rahoitus- ja vakuutustoiminnasta, 932 milj. euroa ja siinä on laskua vuoden takaiseen noin 11 prosenttia. Tukku- ja vähittäiskaupasta kertyi yhteisöjen tuloveroa 655 milj., missä oli nousua vuoden takaiseen 14,1 prosenttia.
Arvonlisävero
Verohallinto keräsi arvonlisäveroa tammi-marraskuussa yhteensä 13 434 miljoonaa, joka oli 449 miljoonaa (+3,5 %) enemmän kuin vuotta aiemmin (kts. Arvonlisäveron nettokertymä toimialoittain). Vuonna 2015 ja myös vuonna 2014 arvonlisäveron nettokertymät kasvoivat 0,8 prosenttia, joten tammi-marraskuun 2016 kasvuvauhti on ollut selvästi positiivisempi. Arvonlisäverokertymille suuret kuukausi- ja satunnaisvaihtelut ovat varsin tavallisia, joten vuoden kumulatiivinen muutosprosentti tarjoaa totuudenmukaisemman kuvan arvonlisäveron suunnasta kuin yksittäisten kuukausien luvut.
Arvonlisäveroa kertyy selkeästi eniten tukku- ja vähittäiskaupasta. Tammi-marraskuussa tukku- ja vähittäiskauppa tilitti arvonlisäveroa 6,7 mrd. Se on 4,4 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Informaatio ja viestinnän toimialan alkuvuonna tilittämä arvonlisävero on kasvanut 2,8 prosenttia ja arvonlisäveroa tilittettiin reilut 1,5 mrd euroa. Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminan toimialalle kuuluvat yritykset tilittivät arvonlisäveroa lähes 1,5 miljardia. Kasvua oli 5,9 prosenttia. Rakentamisessa on arvonlisäverokertymä laskenut viime vuodesta (-7,3 %) ja tämä selittyy eräillä viime vuodelle osuneilla poikkeuksellisen suurilla tilityksillä. Näiden tilitysten seurauksena rakennusyritysten tilittämä arvonlisävero kasvoi vuonna 2015 18,9 prosenttia. Tämän vuoden tammi-marraskuussa rakennusalan yritykset tilittivät arvonlisäveroa 1 850 miljoonaa euroa. Selkeästi eniten arvonlisäveroa palautettiin teollisuusyrityksille, 859 miljoonaa euroa. Viime vuonna vastaavalla ajalla palautettiin 1 004 miljoonaa euroa.
Kausiveroilmoitustiedoista on mahdollista tarkastella muun muassa, miten kotimaan myyntien suoritettava alv jakautuu eri verokantojen välille. Arvonlisäveroilmoitus on annettava kahden kuukauden kuluessa kohdekaudesta, joten esimerkiksi elokuun alv-kertymässä näkyy eniten kesäkuun kohdekauden arvonlisävero. Ilmoitustiedot ja toteutuneet alv-kertymät eivät kuitenkaan mene aivan yksi yhteen, sillä yhden kalenterikuukauden aikana ilmoitetaan yleisesti kahden eri kohdekuukauden arvonlisäveroa. Kaikkea ilmoitettua arvonlisäveroa ei myöskään makseta ajoissa, vaan se kertyy myöhemmin perintätoimenpiteiden kautta tai sitten jää kokonaan kertymättä. Lisäksi ansiotulo- ja palkkasummatietojen tavoin myös viimeisten kuukausien alv-ilmoitustiedot tulevat jonkin verran elämään ylöspäin myöhässä annettujen kausiveroilmoitusten takia.
Muut verot
Muista verolajeista tammi-marraskuun suurin euromääräinen muutos tapahtui lähdeverossa, jonka nettokertymä kasvoi vuodentakaisesta 220 miljoonaa (177 %). Tämä johtuu osingoista perittävien lähdeverojen suurista heilahteluista.
Marraskuussa verokertymä kiinteistöverosta supistui 583 miljoonaa euroa (-92,5 %) verrattuna vuoden takaiseen arvoon. Tämä selittyy sillä, että viime vuonna toisen erän eräpäivä ajoittui marraskuulle ja tänä vuonna lokakuulle. Tammi-marraskuussa kiinteistöverokertymä kasvoi 81 miljoonaa (+5,1 %).
Perintö- ja lahjaverokertymät ovat laskeneet jo useamman kuukauden ja tulevat jäämään viime vuodesta myös tulevina kuukausina, koska työjonotilanteesta johtuen maksuunpantuja eriä erääntyy viime vuotta vähemmän.
Varainsiirtoverokertymän reipas kasvu on seurausta poikkeuksellisen suurista kertaluontoiseksi tulkittavasta maksuista. Kumulatiivisestikin varainsiirtoveroa on kertynyt tänä vuonna viime vuotta enemmän ja sama pätee vaikka poikkeuksellisen suuret maksut jätettäisiin huomioimatta.
Verojen tilitykset veronsaajille
Verohallinto tilitti tammi-marraskuussa veronsaajille yhteensä 51 588 miljoonaa, josta valtion osuus oli 53 %, kuntien 39 %, seurakuntien 2 % ja Kansaneläkelaitoksen 7 %. Tilityssumma poikkeaa tammi-marraskuun nettokertymistä, koska muille veronsaajille kuin valtiolle tilitetään kerran kuukaudessa ja kertymisjakso alkaa jo edellisen kuukauden 18. päivä ja päättyy tilityskuukauden 17. päivä.
Eri veronsaajien tilitysten muutosprosentit eivät kulje käsi kädessä, mikä johtuu seuraavista seikoista:
- Osa veroista tilitetään yksin tietyille veronsaajille (esim. valtiolle alv sekä perintö- ja lahjavero ja kunnille kiinteistövero) ja osa veroista jaetaan eri veronsaajien kesken (henkilöasiakkaiden tulovero sekä yhteisövero).
- Veronsaajien kesken jaettavissa veroissa jako-osuudet vaihtelevat eri verovuosien välillä ja lisäksi henkilöasiakkaiden tuloverossa jako-osuuksia korjataan matkan aikana sitä mukaa, kun eri veronsaajille kuuluvien verojen määrä alkaa selvitä.
Lisätietoa veronsaajien tilityksistä saa Veronsaajien palvelut –internetsivuilta.