Verotulojen kehitys kesäkuussa 2014

Kesäkuun 2014 verojen nettokertymät olivat yhteensä 4 392 miljoonaa euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 71 miljoonaa (+1,7 %).

Merkittävimmät verolajikohtaiset euromääräiset muutokset olivat:

• henkilöasiakkaiden ennakonpidätykset +60 milj. € (+2,6 %)
• osingon ennakonpidätys  +55 milj. € (+812 %)
• lähdevero   +52 milj. € (+271 %)
  
   
• yhteisöjen ennakkovero  -77 milj. € (-25 %)
• arvonlisävero   -20 milj. € (-1,7 %)

Henkilöasiakkaiden tulovero

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi kesäkuussa yhteensä 2 499 miljoonaa, jossa oli nousua vuodenta-kaisesta 66 miljoonaa (+2,7 %). Ennakonpidätykset kasvoivat 60 miljoonaa (+2,6 %), muiden verolajien kertymissä ei tapahtunut isoja muutoksia.

Ennakonpidätysten merkitys verotulojen kerryttäjänä sekä kasvattajana on elintärkeä. Tammi-kesäkuun aikana maksettujen ennakonpidätysten määrä nousi vuotta aiemmasta 511 miljoonaa (+3,8 %), joka on leijonanosa koko Verohallinnon tammi-kesäkuun verokertymän kasvusta. Kaikkiaan ennakonpidätysten osuus Verohallinnon verokertymistä on aika tarkasti puolet.

Toimialoihin jaettuina pakollisen sosiaalivakuutuksen toimittamat ennakonpidätykset kasvoivat tammi-kesäkuussa eniten eli n. 9 prosenttia (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten bruttokertymä toimialoittain), mutta niiden kasvuvauhti on alkanut hieman hidastua: neljän viimeisen kuukauden eli maalis-kesäkuun kasvuprosentti jää alle 8 prosentin, mikä kertoo eritoten siitä, että työttömyyden kasvuvauhti vuodentakaiseen verrattuna on hidastunut. Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston mukaan toukokuun lopussa oli työttömiä n. 33 tuhatta enemmän kuin vuosi sitten, kun viime vuonna ja vielä tämän vuoden alussa vastaava luku oli yleisesti päälle 40 tuhannen. Verovuoden 2013 alustavien tietojen perusteella työttömyyskorvausmenot kasvoivat viime vuonna lähes 18 prosenttia (kts. ).

Työnvälitystilastojen ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimittamien ennakonpidätysten perusteella yhtä suuriin kasvulukuihin ei tänä vuonna enää ylletä, mikä toivottavasti näkyy pienenä nostavana tekijänä esimerkiksi talouden palkkasummassa.

Alkuvuoden kausiveroilmoitusten perusteella tammi-toukokuun palkkasumma on kasvanut vuotta aiemmasta vain 0,4 prosenttia ja vastaavasti ansiotulot yhteensä 2,0 prosenttia (kts. taulukko 1). Luvut tulevat hieman vielä kasvamaan myöhässä annettujen kausiveroilmoitusten takia, mutta kovin monesta desimaalista ei voida puhua. Palkoista toimitettavat ennakonpidätykset ovat puolestaan kasvaneet alkuvuonna n. 2 prosenttia, eli palkkasummaa nopeammin. Toimialoista ainoastaan teollisuuden toimittamat ennakonpidätykset ovat tammi-kesäkuussa jääneet hieman viime vuoden tasosta (-0,6 %). Terveys- ja sosiaalipalvelujen ennakonpidätykset ovat kasvaneet puolestaan eniten (+5,1 %). Muut palkkoja maksavat toimialat sijoittuvat näiden ääripäiden väliin.
 

Taulukko 1: Kausiveroilmoituksissa ilmoitetut ansiotulot ja palkat, tilanne 30.6.2014.
 

Yhteisöjen tulovero

Yhteisöjen tuloveroa kertyi kesäkuussa 243 miljoonaa, joka oli 77 miljoonaa (-24 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Laskusta pääosa selittyy ennakkoverokertymän laskulla (-25 %). Tammi-kesäkuussa ennakkoveroja kertyi 351 miljoonaa (-20 %) vähemmän kuin vuosi sitten, joka on seurausta yhteisöverokannan laskusta. Toimialakohtaisiin ennakkoverojen bruttokertymiin voi tutustua oheisesta linkistä: Yhteisöjen ennakkoveron bruttokertymä toimialoittain. Verohallinnon toimialatiedot perustuvat yritysten itsensä Verohallinnolle ilmoittamiin tietoihin. Verohallinto ei Tilastokeskuksen tapaan tarkista tietoja säännöllisesti.

Verovuoden 2013 veroilmoitustietoihin pohjautuen Verohallinto on lähettänyt yrityksille ennakoiden korotusesityksiä, joiden vuoksi verovuoden 2014 maksuunpantujen ennakkoverojen yhteismäärä nousi kesäkuussa 2 prosenttia 3,48 miljardiin (kts. taulukko 2). Verovuoden 2013 maksuunpantujen ennakkoverojen määrä puolestaan laski vähän ennakoiden alentamis- ja poistamishakemusten takia.

Taulukko 2: Maksuunpannut yhteisöjen ennakkoverot, tilanne 1.7.2014.

Kesäkuun lopun alustavien tietojen perusteella verovuoden 2013 yhteisöveron kokonaismäärä näyttää asettuvan lähelle aikaisempien vuosien lukuja (kts. taulukko 3), joskin varoituksen sanana verotus on vielä kesken ja lopulliset luvut tiedämme vasta lokakuun lopussa.

Taulukko 3: Yhteisövero eri verolajeittain, verovuodet 2010-2013.
*Tilanne 30.6.2014. Luvut tulevat vielä muuttumaan. Lopulliset luvut selviävät vasta verotuksen valmistuttua lokakuun lopussa.
 

Arvonlisävero

Kesäkuussa kertyi arvonlisäveroa yhteensä 1 149 miljoonaa, joka oli 20 miljoonaa (-1,7 %) vähemmän kuin vuosi sitten. Lasku johtui palautusten määrän noususta (+5,3 %), sillä alv-bruttokertymä pinnisti niukasti viime kesäkuuta suuremmaksi (+1,2 %). Toimialakohtaisiin bruttokertymä- ja palautuslukuihin voi tutustua oheisten linkkien kautta:
Arvonlisäveron bruttokertymä toimialoittain
Arvonlisäveron palautukset toimialoittain

Tammi-kesäkuussa arvonlisäverokertymä on kasvanut vuodentakaisesta 159 miljoonaa (+2,3 %). Tammi-helmikuussa kertymiä vuotta aiempaan verrattuna nosti vielä prosenttiyksikön verran suuremmat alv-kannat, jonka jälkeen alv-kertymien kasvuvauhti onkin ollut hidastumaan päin.

Kausiveroilmoituksella ilmoitetuista alv-tiedoista näkee, miten arvonlisäveron synty jakautuu eri kuukausien välillä (kts. Kausiveroilmoitustiedot: alv). Ansiotulo- ja palkkasummatietojen tavoin myös vii-meisten kuukausien alv-tiedot tulevat kuitenkin jonkin verran elämään ylöspäin myöhässä annettujen kausiveroilmoitusten takia. Muutenkaan kertymät eivät mene (eräpäiviin liittyvää ilmoitus- ja maksurytmiä huomioon ottaenkaan) yksi yhteen ilmoitustietojen kanssa, koska yhden kalenterikuukauden aikana ilmoitetaan ja maksetaan yleisesti kahden eri kohdekuukauden arvonlisäveroa. Kesäkuussa oli eräpäivä arvonlisäveron huhtikuun kohdekaudelle, joka tällä kertaa kasvoi vuodentakaiseen verrattuna. Kuukausivaihtelut ovat kuitenkin tavallisia.

Muita mielenkiintoisia kausiveroilmoituksista poimittuja tietoja on mm. kotimaan verollisen myynnin jaottelu eri alv-kantojen välillä. Yleisen 24 % verokannan osuus on ylivoimaisesti merkittävin, kotimaan veronalaisten myyntien arvonlisäverosta se kattaa n. 88 prosenttia ja loput jakautuu 14 % ja 10 % verokannoille.
 

Muut verot

Osinkojen ennakonpidätyksiä kertyi kesäkuussa 62 miljoonaa, kun vuosi sitten jäätiin 7 miljoonaan. Pääosa pörssiyhtiöiden osinkojen ennakonpidätyksistä maksettiin toukokuun aikana, mutta kesäkuussa niitä kertyi vielä 33 miljoonaa. 29 miljoonaa toimitettiin puolestaan listaamattomien yritysten toimesta, joiden on pitänyt vuoden alusta lähtien toimittaa ennakonpidätys henkilöasiakkaille maksamistaan osingoista. Se, minkä suuruinen ennakonpidätys on toimitettava, poikkeaa pörssiyhtiöiden ja listaamattomien välillä. Pörssiyhtiöiden on toimitettava 25,5 % suuruinen ennakonpidätys henkilöasiakkaille maksamistaan osingoista ja listaamattomien 7,5 prosentin suuruinen ennakonpidätys 150 000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 27 % suuruinen ennakonpidätys.
 
Kesäkuun lähdeverokertymä nousi osingoista pidätettävän lähdeveron suuremman kertymän takia. Osinkoihin liittyvät ennakonpidätykset ja lähdevero jakautuvat suurimmaksi osaksi kevään ja alkukesän kuukausille, mutta kuukausien kesken on vaihtelua eri vuosien välillä. Tammi-kesäkuussa rajoitetusti verovelvolliselle maksettavista osingoista perittävää lähdeveroa on joka tapauksessa kertynyt 57 miljoonaa (+30 %) viime vuotta enemmän.

Varainsiirtoverokertymä kasvoi kesäkuussa 20 miljoonaa (+37 %) ja on siten kasvanut tammi-kesäkuussa 83 miljoonaa (+30 %) vuotta aiemmasta. Nousun taustalla ei ole esimerkiksi asuntokaupan piristyminen, vaan muutama suurempi ja suhdanteesta riippumattomaksi tulkittava yrityskauppa selittää verokertymän kasvun.

Verojen tilitykset veronsaajille

Verohallinto tilitti kesäkuussa veronsaajille yhteensä 4 250 miljoonaa (kts. taulukko 4). Summa poikkeaa kesäkuun nettokertymistä, koska muille veronsaajille kuin valtiolle tilitetään kerran kuukaudessa ja kertymisjakso alkaa jo edellisen kuukauden 18. päivä (tässä tapauksessa 18.5.) ja päättyy tilityskuukauden 17. päivä (tässä tapauksessa 17.6.). Lisätietoa veronsaajien tilityksistä saa Veronsaajien palvelut-sivuilta.

Muiden kuin valtion kuukausitilitysten kertymisjakso muuttui joidenkin verolajien osalta 2013 syksyllä, minkä johdosta kumulatiivinen muutosprosentti ei ole niiden osalta vertailukelpoinen. Esimerkiksi pääosa verovuoden 2012 yhteisöveron palautuksista vähennettiin 2013 joulukuun tilityksistä, kun ne olisi aiempien kertymisjaksosäännösten perusteella vähennetty seuraavan tammikuun (tässä tapauksessa 2014 tammikuun) tilityksistä. Siten esitetyt muutosprosentit muiden kuin valtion osalta ovat liian optimistiset.

Taulukko 4: Verohallinnon tammi-kesäkuussa veronsaajille tilittämät verot.

Verohallinnon valtiolle tulouttamien verojen ja valtion budjetin vertailuun voit tutustua täältä: Verohallinnon tuloutusten valtiolle ja valtion talousarvion 2014 vertailu.

Kertymättömät verot

Oheisessa liitteessä Kertymättömät verot, verovuodet 2008-2012 on verolajikohtainen erittely 30.6.2014 mennessä kertymättä jääneistä veroista verovuosilta 2008-2012. Näiden verovuosien lisäksi perinnässä on sekä tuoreempia että vanhempia verojäämiä. Perusperiaatteena verojäämät ovat perimiskelpoisia maksuunpano- tai erääntymisvuoden ja sen jälkeiset viisi vuotta. Sen jälkeen ne vanhentuvat. Tähän nyrkkisääntöön on kuitenkin joitain poikkeuksia, esim. konkurssit, ulosmittaukset, panttaukset sekä tuomiosaatavat.

Tilasto perustuu Verohallinnon tekemiin verojen maksuunpanoihin ja kertyneisiin veroihin ja se ei siten pidä sisällään arvioita harmaan talouden koosta. Tilastosta näkee, että kiinteistöverosta sekä perintö- ja lahjaverosta kertyy lähestulkoon kaikki. Suurimmat verojäämät ovat arvonlisäverossa, maksamatta jääneissä ennakonpidätyksissä sekä henkilöasiakkaiden ja yhteisöjen jäännösveroissa. Vuosikohtaisesta jaottelusta selviää, että 2-3 vuotta vanhojen verojäämien kertyminen on jo varsin pientä.

Nettokertymäraportti 6/2014

Kesäkuun verokertymät
Kumulatiiviset verokertymät vuoden alusta
Verokertymien aikasarjat veroryhmittäin 2009-2014