Veronpalautuksiin liittyviä huijausviestejä liikkuu tekstiviesteinä. Lue lisää huijausviesteistä

Ennakkotietoa kiinteistöverotuksesta 2022

Verohallinnon ennakkotietojen perusteella kiinteistöveroja kerätään tänä vuonna kunnille 2 086 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron tuotto nousee noin 93 miljoonaa (+4,7 %) suuremmaksi kuin viime vuonna. Kasvu johtuu suurelta osin rakennuskustannusindeksin nousun aiheuttamasta rakennusten jälleenhankinta-arvojen korotuksesta. Tilastot perustuvat kiinteistötietoihin, joiden pohjalta Verohallinto määrää kiinteistöverot vuodelle 2022. Kiinteistöverotus valmistuu lokakuun lopussa, jonka jälkeen julkaistaan lopulliset tilastot kiinteistöveroista. Lopulliset tilastot voivat poiketa näistä ennakkotilastoista.

Vuoden 2022 kiinteistövero perustuu kiinteistön vuoden 2021 verotusarvoon sekä kiinteistön sijaintikunnan määräämiin vuoden 2022 kiinteistöveroprosentteihin. Kiinteistövero tilitetään kokonaisuudessaan sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee.

Kiinteistöveroprosentit

Eduskunta säätää prosenteille ala- ja ylärajan, joiden puitteissa kunta määrää kiinteistöveroprosentin. Vuoden 2022 kiinteistöveroprosenttien ylä- ja alarajoihin ei tehty muutoksia.

Yleisen kiinteistöveroprosentin rajat vuonna 2022 ovat 0,93–2,00 %. Vuodelle 2022 yleistä veroprosenttia nostettiin 11 kunnassa ja laskettiin viidessä kunnassa. Prosentti on korkein Imatralla (1,90 %) ja Pyhärannassa (1,80 %). Vakituisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajat vuonna 2022 ovat puolestaan 0,41–1,00 %. Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosenttia nostettiin kahdeksassa kunnassa ja laskettiin kuudessa kunnassa. Prosentti on korkein Kaskisilla (1,00 %) ja Vesannolla (0,80 %).

Kiinteistöveroprosentit kunnittain 2022

Taulukko 1: Kiinteistöveroa nostaneiden ja laskeneiden kuntien lukumäärä rakennustyypeittän vuonna 2021

Taulukossa eroteltu omiin sarakkeisiin kiinteistöveroprosenttia nostaneiden ja laskeneiden kuntien lukumäärä rakennustyypeittäin.
Kiinteistöveroprosentti Kuntien lukumäärä,
joissa prosenttia nostettu
Kuntien lukumäärä,
joissa prosenttia laskettu
Yleinen kiinteistövero% 11 5
Vakituisen asunnon
kiinteistövero%
8 6
Muun asuinrakennuksen
kiinteistövero%
9 1
Yleishyödyllisen yhteisön
kiinteistövero%
3 5
Rakentamattoman rakennuspaikan
kiinteistövero%
9 6
Voimalaitosrakennuksen
kiinteistövero%
19 1

Kiinteistöjen verotusarvot

Kiinteistön verotusarvo ja vero määrätään erikseen maapohjalle ja rakennukselle. Maapohjan verotusarvojen perusteena käytetään kuntakohtaisia tonttihintakarttoja sekä arviointiohjeita. Ohjeisiin ei ole tehty muutoksia ja aluehinnat ovat ennallaan.

Rakennusten ja rakennelmien verotusarvot perustuvat jälleenhankinta-arvoihin sekä niistä tehtäviin ikäalennuksiin. Rakennuskustannusindeksin nousu nostaa jälleenhankinta-arvoja mutta ikäalennukset laskevat. Vuoden 2021 jälleenhankinta-arvoja korotettiin 4,2 prosenttia rakennuskustannusindeksin nousun seurauksena. Ikäalennusten vuoksi rakennusten verotusarvojen nousu on kuitenkin voinut olla tätä pienempää.

Kiinteistöjen verotusarvot olivat ennakkotietojen mukaan yhteensä 252 miljardia euroa, mistä rakennusten osuus oli 203,6 miljardia euroa (80,8 %) ja maapohjan osuus 48,4 miljardia euroa (19,2 %). Kiinteistöjen verotusarvot kasvoivat edellisvuodesta 4,5 %. Rakennusten verotusarvot nousivat koko maan osalta 5,2 % ja maapohjan verotusarvot 1,7 % vuotta aiemmasta.

Graafi 1: Rakennusten ja maapohjien verotusarvot vuosina 2014–2022

Kiinteistöverot

Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön verotusarvosta. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 kiinteistövero tuottaa kunnille 2 086 miljoonaa euroa. Tämä on noin 93 miljoonaa (+4,7 %) enemmän kuin vuoden 2021 lopullinen maksuunpantu kiinteistövero. Vuonna 2021 kiinteistöveron tuotto kasvoi 2,7 prosenttia, joten verokertymän kasvu on nopeutunut vuonna 2022.

Noin 74 prosenttia, euroissa 1 542 miljoonaa, kiinteistöveron tuotosta kertyy rakennuksista. Maapohjan osuus on 26 prosenttia, euroissa 545 miljoonaa. Tänä vuonna maapohjista kertyvä kiinteistövero kasvaa ennakkotietojen mukaan 2 prosenttia ja rakennuksista kertyvä vero 5,7 prosenttia. Rakennusten osuus kiinteistöverosta vaihtelee maakunnittain. Osuus on suurin Satakunnassa (89,5 %) ja pienin Uudellamaalla (58,7 %).

Kiinteistöveroa ei maksuunpanna, jos vero on alle 10 euroa. Laskennallisissa kiinteistöverotiedoissa on huomioitu myös alle 10 euron kiinteistöverot ja tästä syystä maksuunpannut kiinteistöverot ovat laskennallisia kiinteistöveroja hieman pienemmät.

Graafi 2: Laskennallinen kiinteistövero verovuosina 2014–2022

Kiinteistöverot alueittain

Ennakkotietojen mukaan Uudellamaalla sijaitsevien kuntien osuus laskennallisesta koko maan kiinteistöverosta on 35 %. Seuraavaksi suurin osuus on Pirkanmaan kunnilla (8,6 %) ja Varsinais-Suomen kunnilla (7,6 %).

Graafi 3: Kiinteistöveron jakautuminen maakunnittain vuonna 2022, ennakkotieto

Maakunnittain tarkasteltuna laskennallisen kiinteistöveron tuotto kasvaa eniten Ahvenanmaalla (+32,4 %), jossa kasvaa sekä rakennuksista (+37,6 %) että maapohjasta (+12,8 %) kertyvä kiinteistövero. Kasvu johtuu suurelta osin Maarianhaminan kiinteistöveroprosenteista, joista useampaa korotettiin vuodelle 2022. Ennakkotietojen perusteella kiinteistöveron tuotto laskee vuonna 2022 ainoastaan Keski-Pohjanmaalla (-1,3 %). Laskun taustalla on rakennuksista kertyvän kiinteistöveron pieneneminen 1,6 prosentilla. Maapohjasta kertyvä kiinteistövero puolestaan kasvaa Keski-Pohjanmaalla 1,2 %.

Graafi 4: Kiinteistöveron määrän vuosimuutos alueittain vuonna 2022, ennakkotieto

Ennakkotietojen mukaan vuoden 2022 laskennallisen kiinteistöveron tuotto laskee tai pysyy samana edellisvuoteen verrattuna vain kahdeksassa kunnassa. Vuonna 2021 vastaava lukumäärä oli 176 kuntaa. Vuonna 2022 kiinteistöveron tuotto kasvaa enintään yhdellä prosentilla 8 kunnassa ja tätä enemmän peräti 293 kunnassa.

Graafi 5: Kuntien lukumäärä kiinteistöverotuoton muutoksen mukaan vuosina 2021 ja 2022